Kamalin tilanne, jossa olet ruvennut nauramaan?

Tuli mieleen tää video:DDD ehkei meidän tilanteet oo ollu ihan näin noloja...?

Voi eih....:D Itsehän myös oon nauranut koulun hiljaisissa hetkissä sekä joissakin hautajaisissa. Syyt oli aina samat, eli se tilanne sai mun olon vaivautuneeks ja sekavaks. Ja monesti oon nauranut, kun ystävän on loukannu ittensä. Kerran hihitin vähän väliä, koska erään kaverin koira oli kuollu ja se asia tuli yhä uudestaan mun mieleen. Tällaisissa tilanteissa tekis mieli itekin lakata olemasta, koska tunnen itteni ihan häiriintyneeks :/

Hautajaisissa myös. Oltiin keräännytty haudan ympärille, kun erään arkunkantajana olleen sukulaismiehen silmälasit tipahtivat hautakuoppaan. Pappiakin hieman hymyilytti.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:13"]

Otsikko kertookin :D

[/quote]

Kun eräs tuttu kertoi puolisonsa pettämisestä. Olin juonut. Oikeasti olin monet kerrat ajatellut asiaa ja tuttua hyvin surullisena. Tuossa tilanteessa toisen tuska ja suru oli ehkä niin vaikeaa oikeasti kestää ja kohdata, että se purkaantui täysin oudolla hysteerisellä tavalla. Olen niin pahoillani, kun hän sai asiasta ja tunteistani hänen hätäänsä kohtaan niin väärän vaikutelman. Joku on myös purskahtanut hautajaisissa nauruun, samanlaisin hysteerisin tunteenkääntömekanismein.

Itselleni on myös tyypillistä hermostuksissaan alkaa nauraa.

Opiskeluaikoina jossain kokeessa ajattelin päästää mahassa kiertävän ilman ulos hienovaraisesti, mutta tulikin sellainen aluksi möreä ja loppua kohti kohoava kysyvä pieru. Hävetti toki kovastikin, mutta saman tien aloin nauraa (yrittäen tehdä sen äänettömästi), mutta en onnistunut. Syyllisestä ei kai ollut epäselvyyttä ja tilanne sekä muiden oudoksuvat katseet saivat tilanteen vielä hysteerisemmäksi. Tätä kesti useita minuutteja. Vieläkin hävettää. Muut ajattelivat varmasti, että olin hullu.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 01:15"]

Oikeussalissa. Joskus 15-20 vuotta sitten olimme kaverini kanssa ryöstön uhreina oikeudessa. Minulta varastettiin pankkikortti ja kaverilta rahaa tililtä. Koomiseksi asian teki se, että olimme olleet hirveässä kännissä ryöstön aikana. Aloin tirskua kesken kaverin kertomuksen känni-illan tapahtumista. Olimme olleet sinä iltana tosi torveloita. Muistan sen,että tuomarikin alkoi hymyillä mutta lautamiehet pysyivät tiukkina.

[/quote]

Aaahahha nauroin tällekin ääneen. Kuvittelin sellaisen vakavan perukkipäisen tuomarin nuija kourassa, lautamiehet kurppanoita pönöttäjiä. Sitten joku kertaa hilpeänä montako salmarishottia tulikaan otettua ja olikohan se ryöstö ennen vai jälkeen kun baaripöytä kaatui ja sukkahousut repesivät.

Päiväkodissa pitelin rimpuilevaa pikkupoikaa kädestä kiinni, ihan normaalilla otteella vain, mutta hän rimpuili itse niin kovaa että hänen kyynärpäänsä meni sijoiltaan. Sen lapsen kiukkuinen ja uhmakas ilme vaihtui hitaasti kauhuun. Ja multa pääsi sellainen vahingoniloinen naurahdus. Loppuipas siihen se riehuminen ja kiukuttelu!

Mummon hautajaisissa. Serkun perhe meni eteen arkun luokse jättämään hyvästejä, isä pientä poikavauvaa sylissään pitäen. Kirkossa oli aivan hiljaista ja harras tunnelma, kunnes vauva röyhtäisi kuuluvasti. Luonnollinen asia tietysti, mutta ajoitus oli uskomaton... Serkun ilmeen nähtyäni en saanut nauruntyrskähdyksiä täysin peitettyä, mutta meni varmaan itkusta, kun kyyneleetkin valui silmistä. Kyllä muutama muukin vähän köhi siihen malliin, että ei pokka pitänyt.

Pari kertaa kaverin kanssa lukioaikoina, kun pidettiin äikän esitelmää luokan edessä. Kaikki vakavina katsoi meitä, kun yritettiin pitää esitelmää Seitsemästä veljeksestä, jota kumpikaan ei ollut lukenut sanaakaan. Meitä nauratti se ihan älyttömästi ja välillä pääsi oikein kunnon purskahduksia. Kyllä hävetti. Opettaja sanoi, että olipa kummallista tirskumista..

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:45"]Läheinen kuoli todella tapaturmaisesti (sahautui kahtia). Äitini kertoi minulle tästä pian tapahtuneen jälkeen ja alkoi itse nauraa. Minäkin aloin. En todellakaan tiedä, miksi nauroimme, emmekä puhuneet siitä sen jälkeen.    [/quote] Mä nauran tälle täällä nyt!! Tai tuolle tilanteelle jossa äitisi kertoo ja sen jälkeen nauratte. Hirveetä!

[/quote]

Muakin naurattaa tuo ja sitten tämä kommentti:

"Kun äsken toisessa ketjussa, jossa piti kertoa positiivisia juttuja elämästään, joku laittoi että "hiv-testi".

Yleensä sitä onnistuu kyllä pitämään pokan hyvin mutta joskus sitä vain ei pysty pidättelemään, ei itkua tai naurua. Hautajaisissa vaikka miten yrittäisi miettiä muuta ja olla vain vollottamatta, niin eikös sitä itkua tule tuherrettua sitten ihan urakalla. Vaikka saahan sitä nyt surra, luonnollista mutta jotenkin ankeaa olla usein aina se joka ei osaa hillitä itseään:/ Se on ihan kauhea tilanne joskus kun alkaakin yhtäkkiä naurattamaan jossain missä ei todellakaan saisi nauraa, ja jos sen joku huomaa niin sitten tietenkin sitä paheksutaan huonona käytöksenä, että miten joku kehtaa nauraa vakavassa tilaisuudessa... Vaikka ei olisi mitenkään tarkoitus olla epäkunnioittava ja voisi vaikka itkeä asian aiheelle ties miten paljon, niin on se vaan vaikeaa jos yhtäkkiä tuleekin naurukohtaus jostain syystä:/

Töissä, palvelin pahasti änkyttävää asiakasta. Jossain vaiheessa asiakas jäi jumittamaan silleen "pi-pi-pipepi-pipe-pipi". Oli myöhä ilta ja väsytti enkä voinut pidättää naurua. Oli ihan kamala olo jälkeenpäin ja pyysin vuolaasti anteeksi :/

[quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:27"][quote author="Vierailija" time="23.06.2015 klo 23:13"]Otsikko kertookin :D
[/quote]

Isoäidin hautajaisissa haudalla, kun pappi lauloi kimeästi ja korkealta. Se vaan tuli - se nauru. Hävetti.
[/quote]ei tarvitse hävetä.mulla kävi samoin paapan hautajaisissa.häpesin ihan törkeästi ja sain jopa pari paheksuvaa katsetta.muistelin vuosia jälkeenkin miten rumasti kävi,kunnes eräs viisas Ihminen kertoi,että tuo on psykologinen juttu..ihminen voi joskus surun murtamana,jännityksen Ym.purkautuessa purskahtaa nauruun..jopa ihan tyhjästä ja yllättävissä tilanteissa..näin voi siis käydä.se on sinun tapasi kokea jokin asia.hyvä tai huono.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 01:58"]Päiväkodissa pitelin rimpuilevaa pikkupoikaa kädestä kiinni, ihan normaalilla otteella vain, mutta hän rimpuili itse niin kovaa että hänen kyynärpäänsä meni sijoiltaan. Sen lapsen kiukkuinen ja uhmakas ilme vaihtui hitaasti kauhuun. Ja multa pääsi sellainen vahingoniloinen naurahdus. Loppuipas siihen se riehuminen ja kiukuttelu!
[/quote]hui,oot kamala :0 oot pahoinpitelijä

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 02:37"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 01:58"]Päiväkodissa pitelin rimpuilevaa pikkupoikaa kädestä kiinni, ihan normaalilla otteella vain, mutta hän rimpuili itse niin kovaa että hänen kyynärpäänsä meni sijoiltaan. Sen lapsen kiukkuinen ja uhmakas ilme vaihtui hitaasti kauhuun. Ja multa pääsi sellainen vahingoniloinen naurahdus. Loppuipas siihen se riehuminen ja kiukuttelu!
[/quote]hui,oot kamala :0 oot pahoinpitelijä
[/quote]

Een.. Viikari pahoinpiteli ihan itse itsensä. Vietiin siitä sitten teekooseen oikaistavaksi kätensä kanssa ja tuotiin 1,5h kuluttua takaisin. Oli loppu päivän ihan hiljaa ja vikuroimatta. ;)

Itselleni tuli mieleen vaan eräs kerta kun räjähdin nauramaan verikoetta ottaessa. Minulta siis otettiin verta ja kun näin sen veren tulon siihen näyteputkeen alkoi hirveä hihitys, joka toisen putken kohdalla kasvoikin jo hirveäksi räkätykseksi. Muistan näytteenottajan ihmettelevän katseen vieläkin niin selvästi, vaikka tapauksesta on jo vuosia.

En edes ymmärrä mikä niin nauratti, se veren näkeminen vaan sai aikaan tuollaisen reaktion.

Kauheeta oon nauranu näille jutuille ihan vedet silmissä!
Itsekin muistan selvästi tapauksen, jolloin en vaan pystynyt lopettamaan nauramista. Äitini kertoi kauhuissaan tilanteesta, joka heille isäni kanssa kävi. He olivat laivan terminaalissa laskemassa laukkujen kanssa liukuportaita, kunnes joku portaiden alhaalla ollut nainen jäi jotenkin laukustansa jumiin ja ei pääse pois tieltä. Sitten isäni mätkähtää tämän naisen päälle, samoin äitini ja perässä olevia ihmisiä. Kaikki yhdessä kasassa portaiden alhaalla ja äiti totisena kertoo kuinka kamalaa se oli. Mä vain nauroin hysteerisenä ja naurattaa edelleenkin ku ajattelen sitä tilannetta.

No toihan nyt oikeesti on hauska tilanne, kyllä sille saa nauraa

[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 12:20"]

Kauheeta oon nauranu näille jutuille ihan vedet silmissä! Itsekin muistan selvästi tapauksen, jolloin en vaan pystynyt lopettamaan nauramista. Äitini kertoi kauhuissaan tilanteesta, joka heille isäni kanssa kävi. He olivat laivan terminaalissa laskemassa laukkujen kanssa liukuportaita, kunnes joku portaiden alhaalla ollut nainen jäi jotenkin laukustansa jumiin ja ei pääse pois tieltä. Sitten isäni mätkähtää tämän naisen päälle, samoin äitini ja perässä olevia ihmisiä. Kaikki yhdessä kasassa portaiden alhaalla ja äiti totisena kertoo kuinka kamalaa se oli. Mä vain nauroin hysteerisenä ja naurattaa edelleenkin ku ajattelen sitä tilannetta.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 20:06"]

Olin ylä-asteella kun opettaja päätti järjestää rentoutusharjoituksen. Kaikki meni hyvin, kunnes monotoninen miesääni nauhalla sanoi " leukasi putoaa". Aloin kikattaa hysteerisesti. ja toinen tapaus sattui sitten aikuisena, kesken seksin. 2v katsoi Fröbelin palikoita olohuoneessa ja me miehen kanssa päätimme tehdä " aamun pikaiset "makuuhuoneessa. sitten yhtäkkiä telkkarista kuului kimeällä äänellä " just joo, haloo"ja aloin hirnua kuin mielipuoli

onko tuo se sirkuslaulu? itsekin olen alkanut sille hekottaa, tosin vain kotona kesken ruuanlaiton

[/quote]

Olin uuden kumppanin kanssa petipuuhissa ja alkamassa ottaan poskeen, kun mulle tuli mieleen ihan hävytön juttu feissarimokista ja se alko naurattaan. Naureskelin siinä yksinään muna suussa niin hiljaa ja huomaamattomasti kun pystyin, toivottavasti mies ei kuvitellut että hänen vehkeelleen nauroin tai mitään :D

Sata vuotta sitten Rhodoksella tyttöporukan kanssa ravintolassa. Tarjoilija tuli ottamaan tilausta, mutta suomenkielisessä menussa kaikki ruokalajit oli kirjoitettu väärin tyyliin "lampaan limaa" "kanua ja tiisiä". Emme saaneet naurultamme tilatuksi, ja kun tarjoilija hermostui meihin aloimme rätkättämään kahta kauheammin. Lopulta tarjoilija suuttui ja poistui paikalta ulvontamme saattelemana. Terkut tutuille!