Tiesitkö, lääkäri päättää elvytetäänkö vai ei

Miten pidetään ei elvytetty hengissä, jos se jo kuoli??

samoin kuin täysi-ikäisillä lapsillani. Tiedän, että lääkäri voi laittaa elvytyskiellon esim. kolaripotilaalle, jotta saadaan elimiä siirtoihin. En halua lääkärin asettamaa elvytyskieltoa, jonka tarkoitus ei ole vähentää minun kärsimyksiäni tai välttää kallis hoito vaan varmistaa se, että ruumiistani saadaan suurin mahdollinen hyöty.

Ihmisiä ei käytetä elinkauppaan Suomessa. Aivokuoleman on tapahduttava käytännössä niin, että potilas on koko ajan hengityskoneessa ja verenpainetaso pysyy säädellyissä rajoissa jne. Muuten munuaiset, sydän ym. kärsivät eikä niistä ole siirtoelimiksi. Siirtoelinluovuttajaa hoidetaan erittäin tarkasti!!

jonka jälkeen ihmistä voidaan pitää keinotekoisesti hengissä aivokuolleena siihen asti, että irrotetaan elimet.

elinsiirtopotilaan sydämen täytyy sykkiä, koska muuten siirrettävät elimet alkaa liki heti verenkierron loputtua ns. hajota ja elinsiirronkäynnistäminen kestää melko pitkään. eli paranoisiset ajatukset sotii nyt ihan itseänne vastaan.



aivokuollut on siis ainoa jolta elimet otetaan ja aivokuollut tarkoittaa että sydän sykkii itsenäisesti, mutta ihminen on kuollut.silloin on siis hengityskoneessa, jotta sydän ja muut elimet saavat happea jotteivat ala mädäntyä. jos aivokuollut ei ole hengityskoneessa, niin sydän sammuu pian un ei saa sitä happea.

aivokuolleeksi julistaminen ei käy ihan hetkessä. siinä tutkitaan todella monet ns. refleksit ja heijasteet. jos niitä ei ole niin aivot ovat mennyttä eli ihminen on kuollut.



käytännössä elinsiirtopotilaat ovat aivovamman saaneita. siis vuoto tai veritulppa tai isku päähän. jos esim kolaripotilaalla tulee sisäinen vuoto vaikka mahanalueelle, niin sellaisesta ei oikein pystytä enää luovuttajaa tekemään.

elvytys tarkoittaa sydämen käynnistämistä. jos sitä ei käynnistetä, niin ne luovutettavat elimet ovat käyttökelvottomia muutaman minuutin kuluttua elvyttämispäätöksestä!!



haloo teidän "tietämystenne" kanssa...

siis elvyttämättäjättämispäätöksestä!!!

Sydämenpysähdyspotilaan ennuste



Muualla kuin sairaalassa elvytetyistä sydämenpysähdyksen saaneista potilaista 12-24 % selviää kotiutuskuntoiseksi. Osuus vaihtelee ensisijaisesti ensihoitojärjestelmien erojen mukaan. Sairaalassa tapahtuneen sydämenpysähdyksen jälkeen 10-15 % kotiutuu ja 5-10 % on elossa vuoden kuluttua (Huang ym. 2002, Fredriksson ym. 2003, Peberdy ym. 2003, Skrifvars ym. 2003b, Kalbag ym. 2006). Merkittäviä neurologisia puutoksia jää 10-40 %:lle sydämenpysähdyksestä selvinneistä. Toisaalta potilailla, jotka ovat olleet elossa 6-12 kuukauden kuluttua sydämenpysähdyksen jälkeen, on todettu kohtalaisen hyvä elämänlaatu ikäverrokkeihinsa nähden (Rea ja Parades 2004).



Tutkimuksissa on todettu useita tekijöitä, jotka vaikuttavat elvytyksen onnistumiseen. Merkittävimmät toipumisennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat hoidon alussa todettu alkurytmi, elvytyksen aloitusviive ja aika verenkierron palautumiseen. Jos elottomalla potilaalla tavattaessa rekisteröity rytmi on kammiovärinä, on selviäminen todennäköisempää kuin muiden alkurytmien vallitessa. Kun rytminä on asystole, vain 1-2 % selviää kotikuntoiseksi. Alkurytmi heijastaa sydämenpysähdyksen etiologiaa ja myös elvytysviivettä. Kammiovärinä liittyy useimmiten akuuttiin sydäntapahtumaan mutta voi ajan kuluessa hiipua asystoleksi, jolloin potilaan mahdollisuudet selvitä vähenevät. Asystole tai muu sykkeetön rytmi (PEA) liittyy usein ei-sydänperäiseen etiologiaan ja on ennusteeltaan huonompi (Kuisma ja Alaspää 1997).



http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…



Ei oikea elämä oo niinku telkkarissa.

tutustukaa ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan , niin ymmärrätte, että elinluovutusta varten ihminen on pakko elvyttää! jos siia sydän on pysähtynyt. elvyttäminen tarkoittaa sydämenrytmin palauttamista. aivoja ei pysty elvyttään.

Edellisessä viestissä mainittu potilaan huono toipumisennuste tarkoittaa sitä, että käytännössä potilaalle voidaan elvytyksellä saada syke sydämeen, mutta hän ei tule toipumaan, vaan kuolee minuuttien/tuntien/päivien sisällä. Tällöin elvytys on vain kuoleman pitkittämistä.

tutustukaa ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan , niin ymmärrätte, että elinluovutusta varten ihminen on pakko elvyttää! jos siia sydän on pysähtynyt. elvyttäminen tarkoittaa sydämenrytmin palauttamista. aivoja ei pysty elvyttään.

Eipä tässäkään olisi pahitteeksi hiukan tutustua lääketieteen saloihin ennen kuin alkaa laukoa totuuksia täällä.

Jos ihmisellä on elvytyskielto niin häntä ei silloin elvytetä vaan hänen annetaan kuolla, yksinkertaista. Kun elintoiminnot pettävät niin tehdään vain olo mahdollisimman kivuttomaksi (toivottavasti) ja annetaan kuolla pois. Kuolleelta henkilöltä ei oteta elimiä. Jos siis olet omaisesti vierellä sairaalassa ja näet kuinka hän kuolee, jätät hyvästit ja vietät vaikkapa puoli tuntia vielä omaisesti vierellä niin voit olla aivan varma ettei niitä elimiä pystytä enää käyttämään.

Aivokuollut ihminen pidetään hengissä hengityskoneen avulla. Aivot ovat siis niin tuhoutuneet, että edes hengitys ei enää toimi mutta sydän lyö vielä. Jos hengityskone laitetaan pois päältä, aivokuollut ihminen ei ala hengittää ja kuolee. Aivokuolleeksi epäiltyä henkilöä testataan kahden lääkärin voimin ja tutkitaan reaktioita tiettyihin asioihin, myös erittäin kovaan kipuun. Jos reaktio saadaan johonkin testeistä, ei aivokuolemaa todeta ja joko jatketaan hoitoa tai sitten päätetään että ei ole edellytyksiä toipua ja hoidot lopetetaan eli annetaan potilaan kuolla.

Onnettomuuspaikalle saapuva lääkäri voi toki puhuta omaisille elintenluovutuksesta, vaikka aika tökeröä se kyllä siinä tilanteessa olisi, kun ei viedä varmuudella tiedetä tilannetta. Mutta aivokuoleman toteamiseksi vaadittavia monimutkaisia testejä ei varmasti tehdä jossain moottoritiellä kolariautojen keskellä vaan potilas viedään sairaalaan. Jos lääkäri toteaa onnettomuuspaikalla että potilaan hyväksi ei voida tehdä mitään, hänet todetaan kuolleeksi. Jos toivoa on, potilas hoidetaan ensin onnettomuuspaikalla ja sitten mahdollisimman pian sairaalaan hoitoon.

Kuolemakin pitää hoitaa arvokkaasti, se on osa ihmisen elämänkaarta. Jos nähdään, että elvytysyrityksistä ei sydänpysähdystilanteessa tule olemaan mitään hyötyä ihmiselle, pitää siitä tietenkin pidättäytyä, se olisi silkkaa rääkkäämistä.

elinsiirtopotilaan sydämen täytyy sykkiä, koska muuten siirrettävät elimet alkaa liki heti verenkierron loputtua ns. hajota ja elinsiirronkäynnistäminen kestää melko pitkään. eli paranoisiset ajatukset sotii nyt ihan itseänne vastaan.

aivokuollut on siis ainoa jolta elimet otetaan ja aivokuollut tarkoittaa että sydän sykkii itsenäisesti, mutta ihminen on kuollut.silloin on siis hengityskoneessa, jotta sydän ja muut elimet saavat happea jotteivat ala mädäntyä. jos aivokuollut ei ole hengityskoneessa, niin sydän sammuu pian un ei saa sitä happea.

aivokuolleeksi julistaminen ei käy ihan hetkessä. siinä tutkitaan todella monet ns. refleksit ja heijasteet. jos niitä ei ole niin aivot ovat mennyttä eli ihminen on kuollut.

käytännössä elinsiirtopotilaat ovat aivovamman saaneita. siis vuoto tai veritulppa tai isku päähän. jos esim kolaripotilaalla tulee sisäinen vuoto vaikka mahanalueelle, niin sellaisesta ei oikein pystytä enää luovuttajaa tekemään.

Tarkasti, ei ylimalkaisesti kuten yllä. Minulla on nimittäin käsitys, että koko aivokuoleman käsite on osin epäselvä, eli sitä ei pystytä esim. toteamaan aivosähkökäyrästä eikä tiedetä, mitä aivoissa tarkalleen ottaen on meneillään kun joku on aivokuollut.

Tarkasti, ei ylimalkaisesti kuten yllä. Minulla on nimittäin käsitys, että koko aivokuoleman käsite on osin epäselvä, eli sitä ei pystytä esim. toteamaan aivosähkökäyrästä eikä tiedetä, mitä aivoissa tarkalleen ottaen on meneillään kun joku on aivokuollut.

Pari linkkiä anestesialääkäreiden ammattilehteen, asiaa mm. aivokuoleman toteamisen yhteydessä tehtävistä testeistä:

http://www.finnanest.fi/files/say_tanskanen.pdf

http://www.finnanest.fi/files/a_randell.pdf

Väärinymmärryksiä ja ongelmia syntyy usein siksi, etteivät potilaat ja omaiset ole tietoisia lääkärin oikeudesta määrätä elvytyskielto potilaan huonon toipumisennusteen vuoksi.



- Tietystine keskustelut pitää käydä, että omaiset ymmärtävät miksi näin. Ei ole järkeä elvyttää ihmistä, joka jää sen jälkeen esim. hengityskoneeseen vailla mahdollisuutta toipua.

Jos monisairas vanhus rynkytetään rintakehä hajalle ja saadaan sähköllä joku rytmi aikaiseksi, tuloksena on usein pitkä ja raskas tehohoitojakso ja huono toipuminen. Kuolema olisi ollut paljon inhimillisempää. Ja halvempaa yhteiskunnalle, tietenkin. Omaiset eivät voi tällaista asiaa mennä päättämään, vaikka käytännössä heitä kuullaan ja asiasta keskustellaan. Aika harvoin kukaan vänkää vastaan, koska elvytyskielto on ihan järkisyin perusteltavissa ja ymmärrettävissä.

jos kyse vaikeasti pitkäaikaissairaasta ja vanhuksesta.

Jos monisairas vanhus rynkytetään rintakehä hajalle ja saadaan sähköllä joku rytmi aikaiseksi, tuloksena on usein pitkä ja raskas tehohoitojakso ja huono toipuminen. Kuolema olisi ollut paljon inhimillisempää. Ja halvempaa yhteiskunnalle, tietenkin. Omaiset eivät voi tällaista asiaa mennä päättämään, vaikka käytännössä heitä kuullaan ja asiasta keskustellaan. Aika harvoin kukaan vänkää vastaan, koska elvytyskielto on ihan järkisyin perusteltavissa ja ymmärrettävissä.

mutta entäs joku nuori tai keski-ikäinen onnettomuuspotilas, mielestäni heidän pelastamisekseen tulee tehdä voitava

syytä lisätä tai jatkaa potilaan kärsimyksiä. Jos kerran ei ole mitään toivoa enää potilaan paranemisesta, niin eikö esim. kuoleman rajoilla olevan syöpäpotilaan olisi inhimmillisempää antaa kuolla omia aikojaan eikä yrtittää väkisin jatkaa elämää muutamalla päivällä.

elvyttämättäjättämispäätös tehdään sellaisille joilla on esim. pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta tai syöpä tai monia parantumattomia sairauksia. Olet nyt säikähtänyt ihan syyttä suotta. Ei tuota päätöstä tehdä jossain onnettomuuspaikalla paitsi jos henkilö löytyy kuolleena. Se tehdään usein pitkäaikaishoidossa vanhuksille tai osastohoidossa kun nähdään, ettei sairaudelle ole enää paljon tehtävissä. Silloin elvytys sydänpysähdyksen tullessa voittaisi niin vähän ja laadullisesti niin huonoa elinaikaa, ettei se kannattaisi.

kun päääsee tajuihinsa. Murskana oleva rintakehä on suht kipeä, sampoin sisäelimet, jotka on survoutunut. Turvotus rintarangan alueella on mieletön. Jotku menehtyy myöhemmon sisäisiin vammoihin ja vuotoihin.

Ei aivan hirveästi taida tietää asiasta.

elvyttämättäjättämispäätös tehdään sellaisille joilla on esim. pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta tai syöpä tai monia parantumattomia sairauksia. Olet nyt säikähtänyt ihan syyttä suotta. Ei tuota päätöstä tehdä jossain onnettomuuspaikalla paitsi jos henkilö löytyy kuolleena. Se tehdään usein pitkäaikaishoidossa vanhuksille tai osastohoidossa kun nähdään, ettei sairaudelle ole enää paljon tehtävissä. Silloin elvytys sydänpysähdyksen tullessa voittaisi niin vähän ja laadullisesti niin huonoa elinaikaa, ettei se kannattaisi.

samoin kuin täysi-ikäisillä lapsillani. Tiedän, että lääkäri voi laittaa elvytyskiellon esim. kolaripotilaalle, jotta saadaan elimiä siirtoihin. En halua lääkärin asettamaa elvytyskieltoa, jonka tarkoitus ei ole vähentää minun kärsimyksiäni tai välttää kallis hoito vaan varmistaa se, että ruumiistani saadaan suurin mahdollinen hyöty.