Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pinna lopussa ja kasvatuskeinot hukassa. Omaan sänkyyn nukuttamiseen apua!
14.09.2012 |
Mä olen lopen väsynyt! Kahden viikon flunssa takana ja muutenkin alavireinen olo.
Mikä on paras keino nukuttaa taapero omaan sänkyynsä? Olen koittanut vieressä istumista, oven suussa istumista ja sänkyyn palautusta. Tätä ennen on aina iltapesut ja iltasatu sekä sylittelyt silittelyt ja halittelut.
Taapero nauraa ja juoksee karkuun, kiljuu ja hihittää tai huutaa toistaen jotain sanaa. Väsykin pitäisi olla, kun ei päiväunia suostu nukkumaan ja haukotellutkin on illan mittaan moneen otteeseen.
Tätä on nyt kestänyt vasta viikon, mutta minä olen ihan lopussa. Pinna kireällä ja huudan, ärähtelen ja tiuskin jatkuvasti. Yritän olla mahdollisimman tyyni sadannenkin palautuskerran jälkeen, mutta lapsi kyllä vaistoaa hampaan kiristelyt ja muuttuu kahta raivostuttavammaksi. Nyt saan viikonlopun tauon, kun lapsi lähtee isälleen ja haluaisin sitä ennen hyviä vinkkejä muhimaan takaraivoon. Josko sitten levänneenä ja uusien ideoiden kanssa sujuisi paremmin.
Pinnasänky ei ole enää mahdollinen, koska taapero rytyytti sen lopullisesti rikki, enkä enää toista osta.
Kommentit (24)
Tiedättekö, mammat, että just tän takia ennen vanhaan lapset unikoulutettiin kolmekuisina?
Lapsi opetetaan ainakin tässä perheessä nukkumaan ennen kuin hän oppii liikkumaan ympäri huushollia. Kolme-kuuskuisen lapsen unikoulutus on miljardi kertaa yksinkertaisempaa kuin taaperon.
Tästä ei ole hyötyä ap:lle. Mutta vauvojen äidit: sanokaa mun sanoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättekö, mammat, että just tän takia ennen vanhaan lapset unikoulutettiin kolmekuisina?
Lapsi opetetaan ainakin tässä perheessä nukkumaan ennen kuin hän oppii liikkumaan ympäri huushollia. Kolme-kuuskuisen lapsen unikoulutus on miljardi kertaa yksinkertaisempaa kuin taaperon.
Tästä ei ole hyötyä ap:lle. Mutta vauvojen äidit: sanokaa mun sanoneen.
kun vauvana lapsi unikoulutti itse itsensä. Eli nukkui täydet yöt 5kk iästä eteenpäin ja nukahti aina itsekseen pinnikseen ilman erityisiä nukutuksia. Ja nyt sitten tämä! No ehkä se tästä ja kiitos aiemmalle kirjoittajalle tsempistä. Tempperamenttiä löytyy taaperolta vaikka muille jakaa ja kun itse omistaa lyhyen pinnan niin se ei ole mikään mainio yhdistelmä.
Ap
Tai lainaa joltakin.
Ongelma ratkaistu, hyvää viikonloppua.
Alue: Aihe vapaa
ei sulla ole kasvatuskeinot lopussa. Olet palauttanut sänkyyn, mikä on hyvä tapa toimia. Jatkat samaa linjaa kärsivällisesti, niin joku ilta se jää tuhisemaan sinne sänkyyn.
On olemassa temperamentiltaan sinnikkäämpiä luonteita ja sitten on temperamentiltaan nopeammin periksiantavia luonteita. Pikkuisesi kuulostaa olevan sinnikkäämmästä päästä.
Itsellä kokemusta molemmista mallista. Toinen kokeili vain muutamana iltana sängystä poistumista, toinen viikkokausia koetteli. Ovat temperamentiltaan aivan erilaisia lapsia. Sama käsittelytapa tepsi molempiin, toisen kanssa vain kesti kauemmin päästä haluttuun tulokseen, eli sängystä ei lähdetä riekkumaan.
Se on raivostuttavaa, kun itsekin on jo väsynyt ja yhtä pitää päivystää ja palautella sänkyyn parikin tuntia illassa. Mutta usko pois _tämäkin vaihe menee ohi_, ja lapsi alkaa pysyä siellä sängyssä.