RAvinnosta, kertokaapa mulle, miksi joissain maissa
(esim. Italiassa, Ranskassa, Etelä-Saksassa) lapset kasvaa ja kehittyy ihan hyvin kärjistetysti pelkällä vehnäjauholla ja sokerilla.
Minulla on kokemusta näistä kolmesta paikasta ja kaikissa lapset söi aamupalaksi valkoista vehnäsämpylää tai voisarvea marmeladilla tai suklaalevitteellä. Juomaksi kaakaota tai mehua.
YKsi lämmin ateria päivässä, joka sekin tosi suolainen ja pääruoka-aine aina valkoinen vehnäjauho. Lisäksi vaaleaa leipää joka aterialla ja ruokajuomana aina mehua. Pitkin päivää lisäksi napostellaan keksejä, pähkinöitä, suolakeksitukkuja jne.
Lapset näyttää kuitenkin ihan hyvinvoivilta ja kai aikuisenakin suomalaisia terveempiä käsittääkseni.
Onko niillä niin hyvät geenit vai mistä johtuu???
Kommentit (19)
Etelän maissa ainakin ihmiset ei kasva kauhean pitkiksi? Mutta onko se enemmän geneettistä kuin ravinnosta johtuvaa? Ja saksalaiset nyt ainakaan ei ole mikään pienikokoinen kansa vai? Itsekin ihmettelin saksassa aamupalaa, joka oli tosiaan valkoistakin valkoisempaa sämpylää ja hilloa päälle.
Mutta saksalaiset yleensä on ihan hoikkia ja pidempiä kuin suomalaiset. Valkoisesta leivästä huolimatta...
enkä niputtaisi yhteen Etelä-Euroopan maiden kanssa. Ellen nyt sitten ihan tuota eteläistä osaa.
Mikä saa sinut ajattelemaan että sokeri ja vehnäjauho olisivat "pääraaka-aine"? Aamupalako? Ranskalainen ja italialainen lounas ja päivällinen ovat monesti kyllä paljon ravitsevampia kuin meillä, ihan jo saatavilla olevien raaka-aineiden puolesta.
Ranskalaiset ja italialaiset ei muuten napostele. Saksalaiset kylläkin.
pelkällä vehnäjauholla ja sokerilla elämisestä, todellakin.
Aamupala ei ole kovin muotia kyllä kotiseudullani päin ja ne jotka sellaisen syö, syövät aamupalalla tosiaan usein jotain makeaa, esim. pari keksiä tai leivoksen tai cornetton täytteellä (voisarvityyppinen). Useimmat aikuiset vetäisevät pelkän kahvin.
Mutta ateriat kyllä ainakin oli meillä päin ihan jotain muuta kuin kuvaat. Napostelua ei ollut ollenkaan, vaan aikuiset söivät tiukasti vain 3 kertaa (useimmat 2 jos aamupala vain kahvi) päivässä, lapsille oli niiden lisäksi aamu- ja iltapäivän välipala joka usein oli esim. pähkinöitä (tai kastanjoita tms) ja/tai hedelmä, mitkä ei ole ollenkaan epäterveellisiä. Lounaalla syötiin keveämpi ateria, usein jotain keittoa tai kasvissalaattai tai muuta kasvisruokaa leivän kanssa, ja päivällisellä sitten oikein kunnon useamman ruokalajin ateria jolla paljon kasviksia.
Kaiken kaikkiaan kasviksia syötiin erittäin paljon, ja käsittääkseni vielä nykypäivänäkin tutkimusten mukaan italialaiset syövät keskimäärin huomattavasti enemmän kasviksia kuin suomalaiset. Lisäksi on terveellista oliiviöljyä, paljon meren antimia. Eli ei se mitään pelkkää sokeria ja vehnäpullaa se ruoka ole. Kyllä hiilareitakni siis syödään, mutta ne on osa erittäin kasvispitoista ja muuten terveellistä ruokavaliota, jolloin ne eivät ole useimmille mitenkään haitaksi tai lihottavia.
Nykyisin toki jenkkiläiset ruokatavat ovat valitettavasti levinneet myös Välimeren maihin, ja se on alkanut näkyä ihmisten painossa ja terveydessä. Mutta ei ole mitään ihmegeenejä, vaan kyllä sielläkin ihan yhtä lailla ne jotka menee mukaan cokis, naposteluherkku, vähän kasviksia, paljon raskasta eläinrasvaruokaa -muotiin, kehittävät ihan samalla tavalla ylipainoa ja terveysongelmia kuin Suomessakin. Itse asiassa ehkä jopa helpommin koska ihmiset tuppaavat olemaan pienempiä ja sirompia ja lihovat helpomminkin kuin suomalainen (tai ainakin se läski näkyy ihan eri tavalla pahasti).
kasviksia, jotka tunnetusti ovat terveellisiä, paljon suomalaisia enemmän:
http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048137
Oman kokemukseni mukaan Etelä-Euroopassa syödään paljon kasviksia ja napostellaan vähemmän kuin täällä Suomessa.
Lisäksi kannattaa vihdoin jo tajuta se, että karppaus on vain aate, ei tietellinen totuus. Hiilihydraatteja saa ja pitää syödä, joskin tietysti pelkkä vehnäjauhojen mättäminen ei ole terveellistä.
Eteläisessä Euroopassa kyllä saadaan ruuasta muunlaisiakin hiilareita, mm. kasviksista ja kokojyvätuotteista, joita siellä erityisesti lapsille syötetään.
Makea syödään makeana ja siinä ei nähdä mitään pahaa. Täällähän on just demonisoitu rusinat ja keksit saatanasta seuraavaksi asiaksi. Mutta sitten sitä makeaa riittää se pieni annos kun ei tehdä kauheaa numeroa jostain vähärasvaisuudesta ja sokerittomuudesta. Samoin monet raaka-aineet on rasvaisempia, mutta samalla maukkaampia ja niitä riittää vähempi.
Leivällä ei monessa maassa ole samanlaista roolia kuin Suomessa - ei ainakaan niin että sitä mätetään monta siivua välipalaksi kera kevytmargariinin, lauantaimakkaran ja 17% Arlan "kermajuuston".
Ruokiin ei survota ensin hunajamarinoitua sitä ja tätä ja sitten päälle hullun lailla kevyt & paksu -tuotteita kolmen juuston tai milloin minkään makuisena, vaan maku tulee kasviksista, (lihasta) ja mausteista. Ruokiin ei yleensäkään lisätä jauhoja.
Jotenkin luulen ja uskon, että kun kevyttuotteet eivät saa sellaista valtaa kuin ne Suomessa saavat, ruoka maistuukin joltain ja sitä ei tarvitse syödä niin kauheasti. En siis todellakaan ole karppaaja enkä rasvalla läträäjä, mutta uskon lujasti siihen, että oikeasti maukasta ruokaa syötyään tulee kylläiseksi vähemmästä. Amerikkahan on oikea kevythötön luvattu maa ja katsokaa heitä? Kun sipsit on lowfat niin ne ovat ihan käypä välipala ihan joka päivä.
Asun etelä-Italiassa ja kyllä täällä kauhistuttaa katsella näitä lihavia lapsia. Lonkalta heitän, että 60-70 % lapsista on ylipainoisia. Jo 4-5 vuotiailla on hyllyvät vatsamakkarat ja liikuntaa harrastetaan sen 50 metriä kun kävellään autolta rannalle.
Täällä perinteinen ruokavalio on ollut sitä kalaa, oliiviöljyä, kasviksia, juustoja ja tietysti pastaa, mutta ei sitä tosiaankaan joka aterialla normaalisti syödä. Mieheni perheessä kotiruokana on pastaa ehkä kerran tai kaksi viikossa ja se on vain se "ensimmäinen pääruoka", eli sillä ei täytetä mahaa.
Hyvät geenit ilmeisesti pelastaa paljon, näillä italiattarilla rasva taitaa ensin mennä tisseihin ja vasta sieltä jossain vaiheessa valahtaa muualle! :) Ainakin näin nykyisten parikymppisten ja vanhempien kanssa. Teinit alkaa olla jo vaihtelevasti ylipainoisia ja lapsissa tosiaan tilanne on vielä pahempi.
Noissa maissa on 3 ateriaa päivässä, Suomessa kehoitetaan vetämään 6 kertaa päivässä. Nälkä pysyy tosi hyvin poissa, jos syö jo aamiaisella kunnolla (tai sitten yötä vasten tuhdisti, niin ei tule nälkä ihan heti aamulla). Kun syödään täysrasvaisia tuotteita eikä litkitä aspartaamisotkuja, nälänhallinta pysyy normaalina. Lisäksi syödään seurassa, syödään reippaasti kasviksia jopa pääruokana jne.
Makea syödään makeana ja siinä ei nähdä mitään pahaa. Täällähän on just demonisoitu rusinat ja keksit saatanasta seuraavaksi asiaksi. Mutta sitten sitä makeaa riittää se pieni annos kun ei tehdä kauheaa numeroa jostain vähärasvaisuudesta ja sokerittomuudesta. Samoin monet raaka-aineet on rasvaisempia, mutta samalla maukkaampia ja niitä riittää vähempi.
Leivällä ei monessa maassa ole samanlaista roolia kuin Suomessa - ei ainakaan niin että sitä mätetään monta siivua välipalaksi kera kevytmargariinin, lauantaimakkaran ja 17% Arlan "kermajuuston".
Suomessa leipää syödään nälkään ruokana tai välipaloina, päällysteiden kanssa. Etelämpänä se on usein pelkkä ruoan lisuke, eikä sitä usein edes syödä silloin jos ruoka on jo leipämäistä esim. pastaa. Aterioiden välillä ei syödä leipiä eikä muutakaan. Leipää menee useimmilta 1-2 viipaletta päivässä, kun täällä jotkut suositukset suosittelevat 5-8 viipaletta päivässä.
Nuo makeat usein myös syödään aterian jälkiruokana, jolloin ei tee mieli suurta määrää, kun vatsa on jo täynnä ruoasta. Suomessa aika monet ja varsinkin monet ylipainoiset syövät makeita mielitekoon ja nälkään aterioiden välillä, milloin niitä tulee toki syötyä isompia määriä.
Asun etelä-Italiassa ja kyllä täällä kauhistuttaa katsella näitä lihavia lapsia. Lonkalta heitän, että 60-70 % lapsista on ylipainoisia. Jo 4-5 vuotiailla on hyllyvät vatsamakkarat ja liikuntaa harrastetaan sen 50 metriä kun kävellään autolta rannalle.
Täällä perinteinen ruokavalio on ollut sitä kalaa, oliiviöljyä, kasviksia, juustoja ja tietysti pastaa, mutta ei sitä tosiaankaan joka aterialla normaalisti syödä. Mieheni perheessä kotiruokana on pastaa ehkä kerran tai kaksi viikossa ja se on vain se "ensimmäinen pääruoka", eli sillä ei täytetä mahaa.
Hyvät geenit ilmeisesti pelastaa paljon, näillä italiattarilla rasva taitaa ensin mennä tisseihin ja vasta sieltä jossain vaiheessa valahtaa muualle! :) Ainakin näin nykyisten parikymppisten ja vanhempien kanssa. Teinit alkaa olla jo vaihtelevasti ylipainoisia ja lapsissa tosiaan tilanne on vielä pahempi.
viime kesinä kun on käyty kotiseuduillani Basilicatassa, että ihmiset ovat yleisesti ottaen tukevoituneet ja lapset erityisesti. En nyt ihan noin isoja lukuja arvioisi ylipainoisista mutta kun niitä vielä omassa lapsuudessani ei näkynyt lapsissa ja nuorissa käytännössä koskaan, niin nyt ylipainoisia lapsia näkee säännöllisesti. Selvästi elintavat muuttuneet, koska geenit ei muutu miksikään noin lyhyessä ajassa.
Luin lehdestä siellä kesällä myös että ylipaino on erityisen yleistä alhaisemman sosiaaliluokan keskuudessa - siellä on suuri osa luopunut perinteisistä ruokatavoista ja siirtynyt eines- ja pikaruoka ja limonadikulttuuriin.
t. 9
syödä välipaloja kuin Suomessa. Tosin sanoit että keksejä ja pähkinöitä on välipaloina.
Niitä kulutetaan Suomesa todella paljon.
Ennen naiset olivat selvästi miehiä pienempiä koska naisille ja tytöille annettiin vähemmän ruokaa. Kaikki proteiinipitoinen säästettiin miehille. Jos jotain jäi sen sai syödä vanhin nainen ja viimeksi nuormmat naiset ja hännänhuippuna pienet tytöt.
Ja vaikka täällä litkitään maitoa eniten maailmassa myös aikuisten kesken, osteoporoositilastot ovat järkkyä katseltavaa...
4, pitkäksi kasvaa maitotuotteilla Niitä kulutetaan Suomesa todella paljon.
Ennen naiset olivat selvästi miehiä pienempiä koska naisille ja tytöille annettiin vähemmän ruokaa. Kaikki proteiinipitoinen säästettiin miehille. Jos jotain jäi sen sai syödä vanhin nainen ja viimeksi nuormmat naiset ja hännänhuippuna pienet tytöt.
Itse asiassa ravinto vaikuttaa estävästi pituuskasvuun vain jos on selvä aliravitsemustila. Proteiinin puutos saisi olla niin vakava että olisi pallomahainen kwasiorkor-tapaus, jotta se vaikuttaisi pituuskasvuun. Tällainen ei ole ollut Suomessa tavallista, ei naisilla eikä miehillä, muina kuuin hyvin tilapäisesti nälkäkausina historiassa.
Käytännössä siis jos ei ole aliravittu, ei pituus jää geenien määräämää pienemmäksi kyllä. Sen sijaan runsas hiilihydraatin syönti kyllä voi jonkun verran lisätä pituutta (yli sen "luonnollisen"), sillä insuliini toimii kasvuhormonina. Tämän vuoksi tämä pidemmäksi kasvaminen ei automaattisesti olekaan mikään hyvä asia ja osoitus ravitsemuksen paranemisesta vaan pikemminkin päinvastoin: ihmisten kroppien insuliinirasitus on tarpeettoman suuri liian usein. Esim. Japanissa samaa tahtia ihmisten pituuden kasvun myötä ovat yleistyneet diabetes, sydän- ja verisuonitaudit jne.
Etelä-Euroopan maissa ei ole kärsitty aliravitsemuksista kuin korkeintaan joskus sota- ja katovuosina, ja ihmiset ei ole siellä pieniä syystä ettei saisi sopivaa ruokaa. Geneettisesti ihmiset ovat Suomessa yleisesti varsin pitkästä päästä ja Etelä-Euroopassa taas pienempiä.
18, silti suomalaiset ovat melko lyhyitä Ja vaikka täällä litkitään maitoa eniten maailmassa myös aikuisten kesken, osteoporoositilastot ovat järkkyä katseltavaa...
Ovat kyllä pisimpien kansojen joukossa maailmassa...Tässä pisimmät kansat maailmassa miesten keskipituuden mukaan ja ne keskipituudet:
Netherlands 184,8 16318199
Iceland 181,5 319355
Denmark 181,1 5413392
Czech Republic 180,8 10246178
Slovenia 180,3 2007711
Germany 180,3 82424609
Norway 180,3 4737171
Sweden 180,0 8986400
Croatia 180,0 4496869
Finland 180,0 5214512
Luxembourg 179,9 486006
Estonia 179,6 1307605
erityisesti lapset. Se on aikuisilla totta, että ateriakoot ovat pienempiä ja syödään vain se kolme kertaa päivässä. Mutta tuohon kyllä yhdyn, että lasten ravitsemus ei näytä vanhempia kiinnostavan. Asun Lounais-Saksassa ja täällä kyllä suolan, sokerin, eläinrasvojen ja valkoisen jauhon kulutus on todella suurta!
Mutta onko ylipaino se ainoa ongelma? Jos syö päivän aikana todella vähän, ei paino nouse, mutta jos se vähä on ravitsemuksellisesti tosi laadutonta, mitä se vaikuttaa terveyteen? En tiedä. Täällä ei todellakaan ole sellaista neuvolajärjestelmää kuin Suomessa, tuntuu, että ihmiset syöttää lapsille mitä vaan mikä niille maistuu (=naposteltavat ja makeat)
Muista maista minulla ei olekaan kokemusta.
Asumme Etelä-Saksassa ja ei se nyt ihan noin ole, mutta paljon riippuu perheestä. Lisäksi täällähän on ihan tummaa leipää mm. Bauernbrot, joka ei ole mitenkään "korpuksi" paistettu kuten suom. leipä ja siinä on ruistakin ja muitakin viljaa kuin vehnä tosi paljon.
Meillä lapset syö aamulla puuroa, koulussa pizza tai sämpylä ja kotona pientä valipalaa ja illalla klo 17-18 kunnon ruoka. Ja terveitä ovat olleet, toki täällä ei mitään hirveitä flunssa-aaltoja ole, kesällä kuuma, jolloin juodaan paljon eikä niin syödä.
Ei täällä lapset ainakaan lihavia ole kuten Suomessa on aika pulskaa porukkaa