Lue keskustelun säännöt.
Hei oikeasti koiraihmiset: Onko koirat teille samanarvoisia (tai jopa tärkeämpiä) kuin lapsenne?!
10.09.2012 |
Viikonloppuna kahvittelin kahden kaverini kanssa. Toisella lapsia, toisella lapsi ja koira. Tuli puhetta nukkumisjärjestelyistä.
Koiraton kaverini on miettinyt koiran hankintaa, koska lapset sitä kovasti haluaisivat. Koiranomistajakaveri hymähti, että sängyssä voi ainakin tulla ruuhkaa, jos kolmen lapsen kanssa sänkyyn ilmestyy vielä koiranpentu (sanoi tämän siis puoliksi vitsillä). Koiraton kaveri vähän hämmästyi ja tokaisi aika tomerasti, että no eihän se koira sänkyyn tule nukkumaan, sille laitettaisiin oma paikka vaikka aluksi kylppäriin ja sitten esim. olohuoneeseen. Että hän ei kyllä ala koiran kanssa nukkua samassa sängyssä!
Tästä seurasi kiivas keskustelu siitä, miksi lapset saavat eri oikeuksia kuin koirat. Koirallisen mielestä siis lapset ja koirat ovat tällaisessa(kin) asiassa ihan yhtä tärkeitä, molemmilla tulisi olla samat oikeudet!
En vaan voi ymmärtää tällaista ajatusmaailmaa, laittaa nyt koirien, eläinten, hyvinvointi samalle viivalle kuin lasten! Itelläni ei ole minkäänlaisia lemmikkejä, mutta sanoohan sen nyt maalaisjärkikin, että koirat on eläimiä, ei niitä samasteta ihmisiin, ei niiden paikka ole ihmisten rinnalla vaan tulevat "laumassaan" aina ihmisten jälkeen! Koiranomistajakaveriani tällainen ajatusmaailma tuntui loukkaavan kovasti. Tuntui, että lapsi se koira on siinä kuin oikeakin lapsi!
Eikö tässä mennä vähän mönkään koirankasvatuksessa?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koiria ja ne on vain koiria. Jos tulipalo tulisi ja mun pitäisi valita pelastanko sarjamurhaajan vai oman koiran, pelastaisin sarjamurhaajan, koska ihmishenki on arvokkaampi kuin koiran tai minkään eläimen.
Pelastaisitko siis sarjamurhaajan ennemmin kuin (pelastus)koiran, joka on pelastanut ihmishenkiä?
Tietenkin. Ihminen menee aina koiran edelle vaikka olisi millainen sekopää.
Silloinkin kun sarhamurhaajan uhriksi olisi päätynyt vaikka oma puolisosi tai lapsesi?
Myös silloin. Vituttaishan se, mutta menee silti eläimen edelle.
Vaikka koko koiraa ei olisikiaan, itse en silti pelastaisi sarjamurhaajaa. Ansaitsee kohtalonsa.
Ihmiselämän arvo ei ole itsestäänselvyys. Sarjaurhaajan, terroristin yms. elämällä ei ole minulle mitään arvoa, muurahaisenkin pelastaisin mielummin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä varmaan puututtaisiin peliin jos turvapaikanhakijat alkaisivat lapsia myrkyttämään, ainakin luulen
Kyllä minulle koirat ovat läheisempiä kuin vaikka appiukko. Koirat ovat mukana jokapäiväisessä elämässä, appea näkee vain silloin tällöin, yleensä silloin kun hänellä on jotain ongelmaa tietsikan, kulkupelien tmv. kanssa. Hän keskustelee tiuskimalla, haukkuu muut ihmiset maan rakoon ja takavuosina ilkeästi kiusasi lastenlapsiaan kääntämällä telkkarikanavan lastenohjelmista ampumahiihtoon, formuloihin tai jalkapallon mutasarjan viidennen divisoonan otteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta koirani on minulle arvokkaampi kuin jonkun toisen lapset.
Vittu mitä ihmisperseitä täällä pyörii! Toivottavasti sun koiras osaa elvyttää sut, koska mun lapsi, joka on ensihoitaja, pelastaa tietenkin koirasi ahdistuksesta, ettei tarvitse kärsiä omistajansa typeryydestä!
Mun isot koirani pelastaisivat todennäköisesti itsensä lisäksi isäntäväkensäkin tulipalosta tai rosmojen yöllisestä hyökkäyksestä sillä aikaa kun edellisen lapsi pelaa vielä sählyä pelastuslaitoksen pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta koirani on minulle arvokkaampi kuin jonkun toisen lapset.
Vittu mitä ihmisperseitä täällä pyörii! Toivottavasti sun koiras osaa elvyttää sut, koska mun lapsi, joka on ensihoitaja, pelastaa tietenkin koirasi ahdistuksesta, ettei tarvitse kärsiä omistajansa typeryydestä!
Koirani on suojellut minua tilanteessa, jossa olisin muuten varmasti loukkaantunut vähintäänkin. Puolustaa muutenkin kotiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei eläintä voi mitenkään verrata ihmiseen. Lapseen tai aikuiseen.
Koiria "lapsikseen" ottaa rumat ja ylipainoset, joista ei olisi äideiksi. Ihanaa tosin, kun nämä tajuavat sen itse! Meillä asuu rapussa nainen n. 50v. Hän kutsuu itseään koiran äidiksi??!! Anteeksi mitä? Hoitoon joutuis koko akka ja koira piikille, nii pääsee seki raukka parempaan paikkaan!
herranjumala sänkyyn meet lapsien ja koiran kaa!!!!!!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiranhankintaa miettivällä kaverilla ei siis rahasta niin tiukkaa, etteikö koira saisi asianmukaista ravintoa, jos sellaisen hankkisivat. Keskustelu vaan meni tällaisiin äärijuttuihin, JOS joskus pitäisi tinkiä jonkun hyvinvoinnista, niin kenen hyvinvoinnista silloin tingittäisiin. Ja tästä esimerkkinä tämä ruokajuttu. Tässäkin vaan huomasi tämän eron arvomaailmoissa.
Te, joilla omat koirat menee toisten lapsien edelle: teillä ei varmaan ole omia lapsia? Eli olisiko tässä kyse siitä, että koirat ovat teillä "korvaamassa" lasta ja siksi ajattelette noin?
ap
Vastaan vaikka vanha ketju onkin.
Kyllä mulle koirat on ihmisiä yleisestikin tärkeämpiä ja tärkeimpiä jopa omia lapsiakin ajatellen. Pääsin itse aikoinaan omasta ainoasta lapsesta eroon onneksi ja jo silloin vanhempieni koira tuntui tärkeämmältä ja rakkaammalta.
Tulevaisuudessa kun koiran hankin, niin kukaan ihminen tai lapsi ei tule olemaan ykkönen.
Meillä on kaksi lasta (12 v. ja 10 v.) ja kesällä tuli koiranpentu, joka nyt 6 kk. Myös mun lapsuudenperheessä oli koira.
Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen: koira EI ole samanarvoinen kuin lapset. Koira on kuitenkin loppupeleissä vain koira. Tietysti koira on tärkeä ja sen eteen/sen kanssa tehdään paljon duunia (normi-ulkoilutusten ym. lisäksi käydään 2-3 x vko treeneissä koiran kanssa, siitä ois tarkoitus tulla harrastuskoira). Mutta silti, ihan absurdi ajatuskin että se ois jotenkin samanarvoinen kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä koira on koira ja lemmikki, lapset lapsia. Koiran voi myydä, lasta ei
Ei koira ole samanarvoinen lapsen kanssa. Lapsi on tietenkin ykkönen.
Toki lellin koiraani myös, ostan varusteita ja ruokin hyvin. Ruokinta on varmaan liikunnan lisäksi paras tapa pitää koira terveenä. Turkki ja vatsa voi hyvin, ja pääkoppa koiralla kunnossa.
Koiran ja lapsen ero on se, ettei koira aiheuta suurta huolta ja murhetta, eikä sen tulevaisuus huoleta. Koira on stressiä aiheuttamaton kamu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän koira elää hyvää koiran elämää. Se ei vaadi pitämään itsestään yhtä paljon kuin ihmisistä. Sille riittää nappularuoka viimeisenä laumasta, se ei tule sänkyyn, se ei saa herkkuja pöydästä ja jos sohvalla on ahdasta se siirtyy pötköttämään matolle. Koiramme on täysin tyytyväinen eikä osaa toivoa mitään parempaa. En jaksa miettiä näitä teidän pöljiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette esim. metsästyksestä, lihansyönnistä ja karjankasvatuksesta? Saako kalan pyydystää, tappaa ja syödä? Voiko tuhohyönteisiä myrkyttää, nekin ovat eläimiä? Madot ovat myös eläimiä ja siten tasa-arvoisia, ettehän vaan syötä koirillenne matokuureja??
Vai meneekö se niin, että vain suloiset pörröiset eläimet ovat tasa-arvoisia?
Se menee niin, että kärpäsiä en tapa, en hyttysiä, (vapautan kotiin eksyneet siivekkäät) en käytä eläimistä peräisin olevaa nahkaa/ karvaa, en syö niitä, mutta syötän niitä.
Arvostan eläinkuntaa, jopa korkeammalle kuin ihmiskuntaa (joka pitkälti ajaa ain omaa etuaan).
Ihmislapsi on ja koira. Koira nukkuu sängyssä, pää tyynyllä oman peiton alla.
Oliko muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiranhankintaa miettivällä kaverilla ei siis rahasta niin tiukkaa, etteikö koira saisi asianmukaista ravintoa, jos sellaisen hankkisivat. Keskustelu vaan meni tällaisiin äärijuttuihin, JOS joskus pitäisi tinkiä jonkun hyvinvoinnista, niin kenen hyvinvoinnista silloin tingittäisiin. Ja tästä esimerkkinä tämä ruokajuttu. Tässäkin vaan huomasi tämän eron arvomaailmoissa.
Te, joilla omat koirat menee toisten lapsien edelle: teillä ei varmaan ole omia lapsia? Eli olisiko tässä kyse siitä, että koirat ovat teillä "korvaamassa" lasta ja siksi ajattelette noin?
ap
Koira ei ole lapsen korvike.
Eikä lapsi voi korvata koiraa.
Siksi minulla on koira.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ottaisi lastakaan sänkyyni ulkokengät jalassa. En tiedä mitään ällöttävämpää kuin ihmiset, jotka ottavat koirat sänkyyn. Koirat kun pyörivät käytännössä toistensa ulosteissa aina ulkoillessaan...
Meillä koirat eivät pääse sohvallekaan, samoista hygieniasyistä. Niillä ei ole pääsyä edes kaikkiin huoneisiin. Joten en todellakaan ole näitä koiranomistajia, joiden mielestä koira on täysivaltainen perheenjäsen, vaikka koiristani pidänkin.
Pese ne koivet senkin likailija.
Koirat > Ihmiset, näin yleisesti sanottuna, koiraihmisenä.
Ihmiset ovat keksineet ja luoneet mm.: Ydinaseet, biologiset aseet (covid-19). Olemme myös saastuttaneet planeetamme, varsinkin meren. Emme välitä muusta kuin itsestämme ja rahastamme.
Täten pelastaisin palavasta talosta mieluiten tuntemattoman koiran, kuin tuntemattoman ihmisen.
Oletpas tyhmä. Sanoisitko tosiaan lapsellesi, että kuule Petteri, tuo meitin Nappe koira on ihan yhtä arvokas kuin sinäkin. Tai surisit koiran kuolemaa kahvipöydässä samanarvoisena asiana, kuin vanhempi joka olisi juuri menettänyt lapsensa. I don't think so..
Omat lapset laittaisin toki etusijalle, mutta oma lemmikki on muiden lapsia tärkeämpi.