Miksi rikkaat ja menestyneet ihmiset kertovat aina ahkeruuden

Pitää yrittää tai sijoittaa.

Suomessa ei palkkatyöllä rikastu, siksi ei kannatakaan Suomessa töissä olla töissä. Näin minäkin tein.

Aika usein Suomessa on yhtälö: paskat palkat - rikas (ei aina) yrittäjä. Siksi kenenkään taitavan palkansaajan ei kannattaisi Suomessa olla töissä.

Ei se merkitse pitkää päivää tai puurtamista vaan ihan muita asioita. Synonyymisanaston mukaan innokas, ripeä, riuska, toimelias, työteliäs, uuras, uuttera ja viitseliäs tarkoittavat ahkeraa.



Eli jos ei ole ripeä toimissaan vaan laiska plösö, jos ei ole viitseliäs vaan enemmänkin "antaa mennä" -tyyppinen, jos ei ole uuttera vaan luovuttaa helposti niin todennäköisesti ei koskaan rikastu.

itse olen erittäin köyhästä perheestä kotoisin, lukiokirjatkin maksoin osittain itse. Samoin kaikki nuoruuden harrastukset (harrastin tanssia tosissani melkein 20-v asti, tunnit rahoitin jakamalla mainoksia ja olemalla kaupassa töissä). Töitä olen tehnyt aina. Itse uskon, että köyhistä oloista tulevalla voi olla enemmän motivaatiota ja jaksamista, koska ei ole tottunut saamaan mitään helpolla ja ilmaiseksi. Itse päätin, että aikuisena en IKINÄ tule kituuttamaan rahan kanssa. Opiskelin, tein töitä saman aikaisesti (minulla ei ole ollut koskaan yhtään opintolainaa) ja valmistuttuani tein tosi paljon ja ahkerasti töitä. Ahkeruudella etenin urallani kohtalaisen hyvin. Sitten kun on tietyssä asemassa ei tarvitse tehdä enää niin paljon töitä, onneksi. Lapsen jälkeen olen vähentänyt työtahtia ja teen ns. normaalipituista päivää. Enää minulla ei ole hirveän isoja urahaaveita, ehkä sitten joskus kun lapsi on isompi voin taas miettiä asiaa. Talous on hyvällä mallilla, ja vaikka en mikään hirvittävän rikas olekaan, niin tilillä on aina rahaa sekä käyttöön että säästöön ja lapselle on rahaa säästössä. Minä voin ainakin rehellisesti sanoa, että ihan joka pennin olen itse ansainnut, omalla työlläni ja sinnikkyydelläni. Miehellä on lähes samalainen menneisyys.

Useinhan nämä Suomen rikkaat ja ahkerat ovat jo vähän vanhempia tai sitten rahasukujen jäseniä. Jos firman on pistänyt jo kymmeniä vuosia sitten pystyyn ja on onnistunut menestymään, on voinut rikastua ja yrittäjähän ei tunnetusti tunteja laske. Sitten taas monet Suomen rahasuvuista ovat rikastuneet menestyneillä perheyrityksillä, ja töitä on varmasti tehty. Toisen palkoissa ahkeruus ei välttämättä rikastutakaan ollenkaan.

pitäisi olla sijoituksia yms. päälle, että kannattaa.

Minusta sekin on ahkeruutta, että sijoittaa. Yrityksia ja osakkeiden kehitystä pitää seurata. Ja alaa opiskella.

Minä aion rikastua sijoittamalla, ja teen sen iltaisin palkkatyöni ohella. Eli sen vähän mitä palkkatyöllä tienaan, laitan iltaisin poikimaan sijoittamalla. Lamasta huolimatta sijoitusteni tuotto on yli 30%. Koska kaikki osakkeet ovat tällä hetkellä todella alhaisella tasolla, uskon, että tulen niilla vielä sievoisen summan tienaamaan, koska faktaa on että talous tulee vielä jonakin päivänä kasvamaan. Sitten kun olen rikastunut, aioin sanoa että rikastuin koska olin ahkera.

Entä jos et rikastu? Sanotko sitten syyksi laiskuuden..

Se, että en rikastuisi, ei ole mahdollista. Laman aikana ostetut hyvin hajautetut osakkeet eivät voi tuottaa tappiota. Kun nousukausi tulee, sijoitusteni arvo on varovaisen arvion mukaan n. 400 000 -600 000. Voi mennä yli miljoonaan jos hyvin käy. Nämä arviot perustuu siihen, miten talous on maailmassa toiminut viimeiset sata vuotta. Lamaa on aina seurannut huima nousukausi.

Eri asia sitten on, voiko esim. 500 000 sanoa rikkaudeksi, mutta minun mielestäni silloin on jo rikas.

pitäisi olla sijoituksia yms. päälle, että kannattaa.

Minusta sekin on ahkeruutta, että sijoittaa. Yrityksia ja osakkeiden kehitystä pitää seurata. Ja alaa opiskella.

Minä aion rikastua sijoittamalla, ja teen sen iltaisin palkkatyöni ohella. Eli sen vähän mitä palkkatyöllä tienaan, laitan iltaisin poikimaan sijoittamalla. Lamasta huolimatta sijoitusteni tuotto on yli 30%. Koska kaikki osakkeet ovat tällä hetkellä todella alhaisella tasolla, uskon, että tulen niilla vielä sievoisen summan tienaamaan, koska faktaa on että talous tulee vielä jonakin päivänä kasvamaan. Sitten kun olen rikastunut, aioin sanoa että rikastuin koska olin ahkera.

Entä jos et rikastu? Sanotko sitten syyksi laiskuuden..

Se, että en rikastuisi, ei ole mahdollista. Laman aikana ostetut hyvin hajautetut osakkeet eivät voi tuottaa tappiota. Kun nousukausi tulee, sijoitusteni arvo on varovaisen arvion mukaan n. 400 000 -600 000. Voi mennä yli miljoonaan jos hyvin käy. Nämä arviot perustuu siihen, miten talous on maailmassa toiminut viimeiset sata vuotta. Lamaa on aina seurannut huima nousukausi.

Eri asia sitten on, voiko esim. 500 000 sanoa rikkaudeksi, mutta minun mielestäni silloin on jo rikas.

eikä sinulla ole kristallipalloa. Et pysty ennustamaan maailmantaloutta, voit vain arvailla. Et pysty ennustamaan omaa elämääsikään, siinä voi tapahtua vaikka mitä.

Riippuu tietysti paljon siitä, mikä tässä määritellään rikkaaksi ihmisesksi. Mielestäni on kuitenkin täysin totta, että täytyy olla ahkera, että menestyy. Esimerkkinä vaikka opiskelu: olen nähnyt vaivaa opintojeni eteen, jotta saisin tulevaisuudessa mahdollisimman hyväpalkkaisen työpaikan. Ointojen ohella olen aina ns. paskatöitä, joilla olen mahdollisutanut suht hyvän elintason myös ollessani opiskelija. Tiedän monien kavereiden olevan saavutuksistani kateellinen, vaikka heillä on aina ollut samat lähtökohdat elämään, ovat vain laiskoja.



Opiskelu ei ole heille maistunut, koulu toisensa jälkeen jätetään kesken. Myös työssä käynti on ikävää ja tylsää ja sitten vielä valitetaan kun rahat on aina loppu.



Saattoi mennä aiheen vierestä nyt...

itse olen erittäin köyhästä perheestä kotoisin, lukiokirjatkin maksoin osittain itse. Samoin kaikki nuoruuden harrastukset (harrastin tanssia tosissani melkein 20-v asti, tunnit rahoitin jakamalla mainoksia ja olemalla kaupassa töissä). Töitä olen tehnyt aina. Itse uskon, että köyhistä oloista tulevalla voi olla enemmän motivaatiota ja jaksamista, koska ei ole tottunut saamaan mitään helpolla ja ilmaiseksi. Itse päätin, että aikuisena en IKINÄ tule kituuttamaan rahan kanssa. Opiskelin, tein töitä saman aikaisesti (minulla ei ole ollut koskaan yhtään opintolainaa) ja valmistuttuani tein tosi paljon ja ahkerasti töitä. Ahkeruudella etenin urallani kohtalaisen hyvin. Sitten kun on tietyssä asemassa ei tarvitse tehdä enää niin paljon töitä, onneksi. Lapsen jälkeen olen vähentänyt työtahtia ja teen ns. normaalipituista päivää. Enää minulla ei ole hirveän isoja urahaaveita, ehkä sitten joskus kun lapsi on isompi voin taas miettiä asiaa. Talous on hyvällä mallilla, ja vaikka en mikään hirvittävän rikas olekaan, niin tilillä on aina rahaa sekä käyttöön että säästöön ja lapselle on rahaa säästössä. Minä voin ainakin rehellisesti sanoa, että ihan joka pennin olen itse ansainnut, omalla työlläni ja sinnikkyydelläni. Miehellä on lähes samalainen menneisyys.

Eli sinulla on aika normaali työura. Et ole rikas. En halua mitenkään arvostella sinua, mutta tässä puhuttiin rikkaista ihmisistä

että pääsese lukiooon ja sitten hyvään koulutukseen, sitten ekaan työpaikkaan , todistaa olevansa ahkera, etenee, saa paremman työpaikan, jne

ja kaikki tekevät kyllä tosi paljon töitä. Tapasin isääni usein hänen toimistossaan, kun olin pieni tyttö vaikka vanhempani eivät ole eronneet.

Kuten tämä uusi-seelantilainen (vai austr.) ämmä; ei ollut ihrakasa kovin työteliääm näköinen ?.

väliä, hän on silti upporikas.

Ja ämmittely ja ihrakasaksi haukkuminen vaan kertoo katkeruudestasi.

Vaikea pelkästään työtä tekemällä on rikastua. Ahkeruudella voi tosin pärjätä paremmin: koulutus, lisätyöt, pidemmät työpäivät, kontaktien hyödyntäminen jne. Ja tosiaan, olemalla tupakoimatta ja ryyppäämättä sekä tekemällä ruokansa itse voi säästää pitkän pennin. Kyllä ahkeruudella on näissä asioissa merkitystä.