Yksin synnyttämässä
Tekeekö sitä enään kukaan?Ja onko se "kamalaa"?
Meille on toinen tulossa kohta ja mies luonnollisesti tulee mukaan synnytykseen..MUTTA..tässä on nyt sellainen ns. musta pilvi :D
Oma äitini on kiinni työelämässä eli pystyy viikonloppuna oleen täydessä valmiudessa.
Appivenhemmat asuvat tuossa ihan lähellä,anoppi työelämässä mutta pappa eläkkeellä.Eli ovat melkein täydessä valmiudessa...MUTTA..he ovat lähdössä juuri kohta kahden viikon reisuun :/
Kaikki sukulaiseni,ystäväni ovata työssä...
Eli on paljon mahdollista että isukki vaan heittää mut esikoisen kanssa sairaalaan...
Kommentit (12)
meillä ei tukiverkkoja kun kummatkaan isovanhemmat ei hoida. Eivät jaksannet aikanaan omia lapsiaankaan hoitaa (=hoidattivat mummoilla ja sukulaisilla) joten eivät lapsenlapsiaankaan hoida edes ääritilanteissa, toteavat vain että "kukin hoitakoon omat lapsensa sitten itse" (lievää ironiaa tuossa lauseessa).
Muttasiis, kun ketään ei ole kuka auttais niin sitten ei ole. Ja yksin pärjää ihan hyvin, mies voi olla jossain siinä lähellä lapsen kanssa (kahvio, aula tms) ja pääsee sit heti sisälle lapsen kanssa kun vauva on syntynyt. Voit pyytää vaikka että saavat tulla "synnytyskahville" vai mikä se voileipätarjoilu nyt onkaan.
Lukemista ja tekemistä mukaan, kätilöt on enemmän läsnä silloin jos sulla ei ole ketään mukana. Joku doula on myös mahdollinen mutta itse en lämpene ulkopuoliselle.
Lapsenhoitajan (siis ulkopuolisen vieraan) hankkimisesta, varallaolojärjestelystä ja varallaolomaksamisesta tuli niin suuri stressi että olkoon, parempi oli mennä yksin sitten.
Kaikilla vaan ei ole ketään, ei meilläkään ole ketään joka auttaisi jos joku hätätila tulisi, joten kun asennoituu että on pakko pärjätä niin kyllä pärjää.
Tsemppiä sinulle ap, kaikki menee hyvin, luotat vaan itseesi!
tai no vikalla kerralla mies oli mukana lukemassa tekniikan maailmaa ja kun aloin ulisemaan kysyi, että sattuuko, jolloin minä sanoin että voit lähteä hoitamaan lapsia, max 1h ja vauva on ulkona.
yksin, mies ei ehtinyt paikalle. olihan mulla sielä gyne ja kätilö seurana. enkä muutenkaan ole tyyppiä, ketä pitäis silitellä ja kenelle lässyttää. ihan hyvin meni.
En mäkään kaipaa mitään lääppijää ja pään silittäjää mutta kaipaan sellaista henkistä tukijaa joka tuntee mut...Ja oma mies on tottakai siihen paras...mutta jos yksin tarvii mennä niin sit mennään :) ei siinä paljo jännittämiset auta.-ap-
Googlaa synnytysdoula ja paikkakunta. Synnytykseen on mahdollista saada myös tukihenkilö mukaan.
En mä edelleenkään näe mitään syytä, miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana.
Kaiken maailman kaveria ja äitinikin sinne oli tunkemassa. Halusin olla yksi. Pelkäsin omaa käytöstäni synnytyksne aikana, enkä halunnut henkisesti alaston kenenkään edessä.
Henkilökuntaa oli koko ajan paikalla ja saatavilla
Onnentyttö
Meillä toinen syntyi niin vauhdilla, että mies oli vielä viemässä esikoista mummulaan, kun minä yritin päästä taksin takapenkiltä synnytysvastaanottoon - missä sitten samoin tein todettiin minun olevan yhdeksän senttiä auki ja lähetettiin saliin aika hätäisesti. Mies tuli sairaalaan viisi minuuttia nuoremman poikansa syntymän jälkeen (puoli tuntia minun jälkeeni) ja jäi kiltisti istumaan synnytysvastaanottoon, kun luuli minun olevan käyrillä tms.
Mutta joo, eipä siihen synnytykseen miestä paljon tarvita. Ystävät, joilla hommaan on mennyt kauemmin, ovat vakuutelleet, että kätilöt ottavat ilman tukihenkilöä synnyttävät ihan toisella tapaa huomioon.
Tsemppiä!
synnytin yksin. Loppujen lopuksi ei tuolla ollut suurta merkitystä, olihan se ihan kiva että mies oli seurana ja näki vauvan heti, mutta eihän se kipuihin ym. mitään vaikuttanut. Ja hyvä isä tuo on koko katraalle vaikka vain yhden syntymässä oli mukana. Mies siis jäi suosiolla kotiin hoitamaan lapsia, ei pahemmin edes harkittu muita hoitajia, turhaa stressiä vaan kun olis saanut miettiä ehtiikö ne jne. Helpommalla pääsi kun teki heti suunnitelman että lapsi/lapset on isänsä hoidossa ja minä menen yksin.
ensimmäinen syntyi sektiolla ja toinen alateitse.
ekasta jäi minulle kammo ja toisesta miehelle. kertoi tässä taannoin että jännittää hirmuisesti lähteä tämän kolmannen synnytykseen (ja nyt vasta aluillaan raskaus). On kuulemma niin hurjaa touhua.
ei oikein tainnut olla ihan innostunut lähtemään. Valmistaudun tässä henkisesti menemään yksin, koska en ehkä haluakaan häntä mukaan jos se on hänestä niin kamalaa.
tässä on kuitenkin vielä puoli vuotta aikaa asiaa miettiä puolin ja toisin. tosin voihan se olla ettei edes pääse mukaan vaan jää hoitamaan vanhempia lapsia. meilläkään ei ole oikein tukiverkkoa. minun äiti töissä ja saattaa olla vaikka töissäkin silloin ja anoppi ei vaan muuten hoida.
Ekas oli mies mukana, hänestä ei ollut mitään apua!!
Tokas oli doula, hänestä oli kyllä apua. Mutta synnytys oli tosi nopea!
Kolmanteen menen varmaan yksin. Doulaa voin vielä harkita kolmanteen.
Tukiverkkoja ei ole.
Minä valitsin itse synnyttää molemmat yksin ilman miestä tai ketään tuttuja paikalla. Taakka minulle lähinnä ne muut ei-ammattilaiset siinä tilanteessa olisi ollut eikä tuki.