Hesarissa kauhistellaan sitä, kun vain harva lukee koulussa venäjää
Itse asiassa Itä-Suomen kunnat ovat toistuvasti anoneet opetusministeriöltä lupaa venäjän kielen opetuksen aseman kohentamiseksi, mutta kaikki anomukset on hylätty.
Turha sitten ihmetellä, miksi ei opiskella.
Kommentit (50)
Itse olet paska ja sun ajattelumaailma on paskamaista, kun kirjoitat tälläistä maasta, jonka kulttuuri/historia on maailman rikkainta.
Venäjän opetus saadaan suositummaksi jos poistetaan peruskouluista mahdollisuus opiskella espanjaa ja ranskaa. Englanti, ruotsi, sakssa ja venäjä ovat ne kielet joissa täällä pohjoisessa on hyötyä. Aikuisena ehtii lukea noita muita vapaaehtoisesti jos haluaa.
se on pelottava ja ihmiset siellä ovat pelottavia ja arvaamattomia mutta meidän lukiolainen otti silti lukiossa venäjän ihan vaan sen takia, että voi olla kuitenkin ihan hyvä osata edes vähän sitä kieltä kun tässä kuitenkin naapurimaana eletään ja venäläisiä täälläkin pörrää paljon turisteina.
Ruotsia ei samalla tavalla tarvitse, koska ruotsalaisten kanssa voi puhua englantiakin.
Näitä ammatteja on laidasta laitaan missä venäjän taidosta on hyötyä ja tarve tulee vain kasvamaan lähivuosina.
Mä en laittais lastani venäjän tunnille vaikka se olisi valinnan mahdollisuutena. Syy, Venäjä on paska maa ja kieli on älyttömän vaikeaa. Tuttu JOUTUU tekemään Venäjälle työkeikkoja ja on ollut siellä monta kertaa ihan oikeassa hengenvaarassa.
Oletkos koskaan kuullut turismista? Venäjän kielitaitoa tarvitaan myös, koska venäläiset tulevat Suomeen asioimaan. Ei venäjän taito tarkoita mitään matkustuspakkoa Venäjälle.Toisaalta - Suomessa on monia kaksikielisiä perheitä, joiden venäjän kielen taito on sitten parempi kuin Suomessa koulussa venäjää opiskelleiden. Venäjän kielitaito ei automaattisesti takaa töitä, minulla on käsitys, että pelkkää venäjää lukeneet ei välttämättä työllisty.
Siinä Hesarin jutussa kyllä joku elinkeinoelämän edustaja sanoi, että tarve venäjäntaitoisista on kova.
että kannattaisi olla sillä kovalla venäjäntaidolla DI tai KTM tai joku muu osaaminen. Se pikku Jani-Petterin lukema pitkä venäjä ei vielä ole sitä, jos hän ei mieti, mitä muita aineita/tutkintoja meinaa elämässä lukea.
Jos A-kielenä, oli ykkönen tai kakkonen, oli muu kuin enkku, sitä opetettiin ala-asteella 2 ylimääräistä tuntia viikossa ja yläasteella se söi kielen valinnaistunnit eikä voinut valita ollenkaan B2-kieltä.
Eikä peruskoulu vielä riitä riitä, siellä tähdätään just siihen turistitaitoon, niillä eurooppalaisilla kriteereillä tasoon A2 millä ei sitten työasioissa tee vielä mitään.
Eikä venäjän taitoa voinut parantaa yliopistossakaan, sillä kielikeskuksella ei ollut tarjota kursseja pitkää venäjää lukeneille. Piti hakea sivuaineoikeutta kielitiedettä sisältävän pääsykokeen kautta ja kielitiede on sitten sen luokan kamaa ettei siitä jaksa kiinnostua vain siksi, jotta voi lukea pari kielikurssia. Jäisi ihmisiltä enkunkurssit käymättä ja virkamiesruotsit suorittamatta, jos sama vaatimus olisi muissakin kielissä... Mutta eipä niillä kursseilla mitään tehnytkään. Enkussa luettiin yksi oman alan tutkimusartikkeli, eipä niitä oikein muilla kielillä ole tarjollakaan, ja ruotsissa keskityttiin kielioppiin, koska suurin osa ei sitä käytön puutteessa osaa. Kaikki loppu kielikursseilla oli viihdettä, luettiin romaaneja ja pidettiin enkussa blogia ja ruotsissa päiväkirjaa, koska suurimman osan kielitaito ei riittänyt julkiseen kirjoittamiseen.
Sitä pitää osata hyvin, eikä jättää taitos muka pelikonsoleista opittavaksi.
Pikku kouluissa ei tarjota mitään muuta kuin englantia ja ruotsia, jopa yläaste saatetaan joutua käymään ilman mahdollisuutta ottaa saksa tai ranska. Kaikki eivät mene lukioon, joten se oli sitten siinä.
Venäjää ei tarvitse opetella siksi, että täällä käy turisteja. Kyllä hekin englantia osaavat riittävästi.
Olen hukannut 5 vuotta kieltenopiskelumahdollisuuksiani koulussa lukemalla venäjää. Koskaan en ole sitä tarvinnut ja todella toivon, että olisin lukenut saksaa tai ranskaa saadakseni hyvän kielioppitaidon niissä.
ruotsinkin kieli. Kaikkien ei tarvitsisi keskittyä osaamaan vain englantia ja ruotsia kun venäjän kielen osaamisessakin voisi olla potentiaalia. Ei heikompikielitaitoiset ala varta vasten yhtään useampia kieliä lukemaan, mutta tuon ruotsin sijaan se toinen kieli voisikin olla vaikka saksa tai venäjä. Molempien naapurimaiden kanssa Suomella on yhteistä historiaa ja tehdään nykyisin yhteistyötä.
Suunnittelee tulevaisuudessa matkailualalle tai kansainvälisiin töihin, esim. ulkoministeriöön. Mietty kyllä EU:n takia ranskaa ja saksaa, mutta päätyi opiskelemaan hieman epätavallisempia kieliä. Olisi halunnut vielä kiinaakin, mutta siihen panin stopin, että olisikohan se jo vähän liikaa.
Niin, mutta kansan kokonaisedun kannalta olisi hyvä, että osattaisiin eri kieliä. Ei jokainen ruotsia, vaan osa oppilaista ruotsia, osa venäjää, osa ranskaa, osa espanjaa jne. Näin ei laiteta munia samaan koriin, vaan tulevaisuudessa olisi monen kielen osaajia. Ei sillä oikeastaan ole niin väliä, millä perusteella valintaan päädyttäisiin (vanhemmat, kaverit vai joku muu), kunhan lapsella olisi sitten motivaatio siihen valittuun kieleen.
Typerintä mitä voi olla, on pakottaa jokainen opiskelemaan kieltä, josta jo nyt tiedetään, että sen tarve tulevavaisuudessakin on hyvin vähäistä (= ruotsi).