Soitin juuri lastensuojeluun
Tein tutuista ilmoituksen, kun näin pienen ihan mustelmilla. Vanhemmat on työttömiä ja pinna hirveän kireällä. Huutavat ja pelottelevat lapsia, joita on heillä kaksi. En tietysti tiedä vaikka poika olisi kaatuillut itsensä mustelmille, mutta jotenkin perheestä huokuu sellainen henki että kaikki ei ole kunnossa. Lapset ei uskalla puhuakaan kun vanhemmat on paikalla, muuten ovat ihan normaaleja ja iloisia.
Nyt vaan kauhulla odotan, mikä on minun tuomio. Ilmoitin nimettömästi, mutta ihan varmasti arvaavat kuka ilmiotti. Ovat todella ilkeitä ja tästä alkaa parjauskampanja. Pelottaa. Mutta en voinut Eerikan kohtalon jälkeen enää antaa olla.
Kivittäkää nyt sitten sossujen ajan hukkaamisesta. :(
Kommentit (89)
Nyt kauhulla odotan, mikä on minun tuomio. Minä, minä ja minä.
Mitä, jos ensi kerralla kysyisit perheeltä, mitä heille kuuluu. Tai jos lapset tuli vaikka teille viikonloppu kylään.
Mun nuorimmalla on silmän vieres mustelma ja hiukan ylettyy tonne silmän alle. Tämä tosin tuli siitä kun kotona on divaani tuoli jonka toisesta puolesta ovat pehmusteet siirtynyt koska siinä pompittu ja nyt kankaan alla kovaa puuta johon löi naamansa. Nou hätä mulla oli kaveri kylässä joka näki tilanteen tarkemmin koska itse tein ruokaa. Sekä mulla myös huomenna tapaaminen. Jos teit meistä niin tiedän kuka olet... Mutta ilkeitä emme ole en vaan moikkaa sua tietyistä syistä.
Olen tarjonnut apua ja mustelmat huomasin, kun lapset oli meillä sen aikaa kun vanhemmat oli jossain asioilla. Sanoin mustelmista ja vastaus oli välttelevä. Kysyin uudestaan ja sanottiin että mitä se sulle kuuluu.
Ja totta hitossa mua kiinnostaa miten muhun tän jälkeen suhtaudutaan. Lapsien kohtalokin kiinnostaa, sillä nyt menee varmasti välit poikki enkä pääse heitä enää näkemään.
Ihmeen tuomitsevia täällä ollaan aina.
Mun nuorimmalla on silmän vieres mustelma ja hiukan ylettyy tonne silmän alle. Tämä tosin tuli siitä kun kotona on divaani tuoli jonka toisesta puolesta ovat pehmusteet siirtynyt koska siinä pompittu ja nyt kankaan alla kovaa puuta johon löi naamansa. Nou hätä mulla oli kaveri kylässä joka näki tilanteen tarkemmin koska itse tein ruokaa. Sekä mulla myös huomenna tapaaminen. Jos teit meistä niin tiedän kuka olet... Mutta ilkeitä emme ole en vaan moikkaa sua tietyistä syistä.
Mikä sinä olet itse? Siis sanomaan, mitä vieras lapsi tarvitsee?
Meidän esikoinen kulkee tälläkin hetkellä otsa mustelmilla. Törmäsi koulun oveen. Siis oikeasti: Kaveri avasi oven samalla kun meidän lapsi oli menossa siihen.
Sitä ennen oli kaksi viikkoa silmä mustana, koska pomppasi trampalla niin, että oma polvi osui silmään...
Pienempänä juoksi etuhampaansa mustiksi syöttötuoliin, kiipeili silmänsä mustaksi pariinkin kertaan ja kerran oltiin ulkomailla sairaalassa keskellä yötä, koska keksi nielaista vieterin.
Ja tää lapsi on muuten tyttö. Voisin kuvitella, että häntäkin villimpiä poikia on...
turha täällä on taas ihmisten nipottaa.
Tein tutuista ilmoituksen, kun näin pienen ihan mustelmilla. Vanhemmat on työttömiä ja pinna hirveän kireällä. Huutavat ja pelottelevat lapsia, joita on heillä kaksi. En tietysti tiedä vaikka poika olisi kaatuillut itsensä mustelmille, mutta jotenkin perheestä huokuu sellainen henki että kaikki ei ole kunnossa. Lapset ei uskalla puhuakaan kun vanhemmat on paikalla, muuten ovat ihan normaaleja ja iloisia.
Nyt vaan kauhulla odotan, mikä on minun tuomio. Ilmoitin nimettömästi, mutta ihan varmasti arvaavat kuka ilmiotti. Ovat todella ilkeitä ja tästä alkaa parjauskampanja. Pelottaa. Mutta en voinut Eerikan kohtalon jälkeen enää antaa olla.
Kivittäkää nyt sitten sossujen ajan hukkaamisesta. :(
Oikein teit. Jos mitään ei ole vialla, niin ilmosta ei mitään haittaakaan ole.
Jos lapsen käsivarressa on aikuisen sormista tulleen mustelmat niin mistä sitä tietää, vaikka olis vaan sattunut johonkin tikkuihin törmäämään. Ehkä se teki ne itse?
Voi jeesus että taas olette... Miksi teitä pelottaa että teistä ilmoitin? Ei tämä ollut mikään päähänpisto. Olen ollut näiden ihmisten kanssa tekemisissä pelkästään lasten kanssa, kun sukua ollaan. Vanhemmat tarvii selvästi tukea ja sanoin sen puhelimessa. En ole sanonut että lapset pitäs heiltä yhtäkkiä viedä, eikä sossu niin teekään.
Parempi tehdä kun jättää tekemättä, jos on sellainen tunne. Lapsen takia.
joka on kokoajan täynnä mustelmia kun menohalut on niin paljon kovemmat kuin taidot
yrittää hyppiä ja on oikea minäitse tapaus
käytännössä aina on joko otsassa mustelma tai alahuuli turvoksissa
aikuisten sormista? Mallasitko käsiäsi siihen?
Jokaikinen huuhaa-ilmoitus vie niiden sossujen aikaa ja silloin joku oikea asia hukkuu sinne kaiken huolen sekaan.
Sen takiahan tämä tilanne on mikä on nyt! Kun ihmiset ei käytä järkeään, vaan hälyttävät sossun joka paikkaan.
Nyt on huudeltu, että PITÄÄ tehdä ilmoitus jos näkee vähänkin epäilyttävää. Nyt kun ilmoitus on tehty alkaa kivitys.
Mikä helvetti teitä ihmisiä oikein riivaa. Tässäkin tapauksessa huoli on lapsista!
terkuin EI ap
Jos on selvät sormien painamisesta tulleet jäljet, sopivan kokoset, sopivalla etäisyydellä? Jätätkö tosiaan asian sikseen? Koska et voi olla varma? Toivottavasti tämä oli turha ilmoitus, mutta ikävä kyllä en todella usko että oli.
ap
Tällä palstalla ollaan jatkuvasti ls-ilmoituksia vastaan?! Kyllä se sitten selviää jos ilmo on aiheeton. Samaa mieltä myös, että parempi tehdä jos on voimakas tunne, että jotain on vialla. Harvoin nimittäin saadaan 100% vahvoja todisteita siitä, että lasta on pahoinpidelty. Parempi, että tutkitaan, kun jätetään tutkimatta ja huonoimmassa tapauksessa pahoinpitelyt jatkuvat vuosia.
Käsittämätöntä paskasakkia täällä! MURRRRRRRRRR!!!!
Mieluummin turha ilmoitus kuin tekemätön aiheesta.
Senkö joka oikeasti tarvitsisi apua, mutta ei saa sitä, koska sossun kaikki aika menee turhien ilmoitusten seulomiseen?
Turhia ilmoituksia on nyt jo puolet. Voitte varmaan kuvitella, paljonko niihin tärvääntyy tähdellistä työaikaa.
Ja juu, meistä teki sukulainen ilmoituksen, koska hän päätteli, että pidämme esikoistamme nälässä, koska lapselle ei tarjottu ruokaa heti kotiin tultua.
Ei voinut kysyä meiltä asiasta, vaan paukkasi sossuun. Totuus tilanteessa oli se, että lapsi söi välipalan välittömästi eskarin jälkeen kello 16, koska eskarissa oli laiha välipala.
Tämän takia lapsi ei tosiaan sitten ruokaillut kotiin päästyä kello 16.45 vaan iltaruoka oli vasta kello 18.
Toinen lapsi oli kerhossa ja hän söi kotona kello 16.30, koska parin tunnin kerhossa taas ei ollut ollenkaan välipalaa.
Tästä sukulaisemme kehitti valtaisan teoriaan siitä, kuinka minä muka olen aina vieroksunut esikoista (sukulainen itse sattuu olemaan hyvin katkera esikoistytär) ja että esikoistamme sorretaan kuopuksen kustannuksella... Jne. jne.
Ei lasten mustelmia pidä vähätellä. Toki niitä lapsille tulee ihan arkisissa tilanteissa, mutta myös kaltoinkohtelusta. Parempi asiat on selvittää.
Te, joista se ilmoitus on tehty, eikö ole ilo huomata, että ympärillänne on lapsen puolella olevia välittäviä ihmisiä.
"Kyllä minä tiedän mitä minun lapseni tarvitsee. Ei me mitään apua tarvita."