Köyhät, mikä motivoi elämään?
Kommentit (34)
Olen köyhä varmasti, juu, koska olen opiskelija, ja täytyy todellakin laskea rahat joka ostokseen.
Mutta en ole ikinä edes ajatellut olevani köyhä! :DD
Ei se ihminen rahaa tarvitse ollakseen onnellinen. Oikeastaan raha tyhmentää ihmistä, koska kaikki on silloin helpompaa.
Olen onnellinen, tai jos en joskus ole, ei se rahasta johdu, vaan ihan muista asioista.
Elämääni ei määritä, kuinka usein voin käydä ravintolassa tai ostaa uusia vaatteita, meikkejä, kenkiä, mitä tahansa hilavitkuttimia. En pidä shoppailusta, ahdistun ostoshelvettien hulluista päivistä. Tietenkin voi ajatella, että jotenkin sublimoin käytöstäni, en halua sitä mihin minulla ei ole varaa. Ehkä, mutta hyvä niin. Tunnen myös sympatiaa minua huomattavasti köyhempiin (noin miljardi ihmistä nälänhädän ja aliravitsemuksen rajoilla tai alapuolella). Minullahan on oikeasti asiat hyvin, koulutus, työtä, perhe, harrastukseni, vapaa-aikani. Suuntaan huomioni paljon henkisiin asioihin, luen ja kirjoitan. Meditaatio ja jooga ovat niitä asioita, joihin haluan perehtyä syvemmin kuin nyt.
ehkä lapset! Oon okeasti tosi onnellinen välillä mutta tykkään shoppailusta ja minulla i paljoa rahaa siihen. Olemme siis köyhiä. Haluisin paljon kaikkea ostella mitä tarvitsen juuri nyt. Myös en ole täysin tyytyväinen itseenikään. Olen perfektionisti
joo just näin. älkää vaan hankkiko rahaa. meillä on kivasti rahaa, mutta ihan samat ongelmat kuin huonommin toimeentulevillakin. lasten sairaudet ei rahalla parane, jne.
Nn jaksaisi, jos pääsisin vain kerran vuodessa ulkomaille (en meinaa ulkomailla Viroa tai Ruotsia), en voisi ostaa kunnollista ruokaa tai laadukkaita kenkiä/talvitakkia.
Kyllähän kirppareiltakin voi tehdä hyviä löytöjä, mutta ei se ollut mun pointti tässä keskustelussa.
Jaksamaan auttoi laadukas ruoka, ystävät, kirjaston palvelut, opiskelu ja liikunta.
siihen ulkomaille lähtemiseen paljon rahaa tarvita,jos ei vaatimustaso ole luxushotellissa majoittumista ;)
Juuri parhaillani esimerkiksi nyt olen ulkomailla, jo toista kuukautta. Ryanair lentää halvalla, ja tällä tavoin matkustelu on paljon jännempää!
-se köyhä opiskelija
Nn jaksaisi, jos pääsisin vain kerran vuodessa ulkomaille (en meinaa ulkomailla Viroa tai Ruotsia), en voisi ostaa kunnollista ruokaa tai laadukkaita kenkiä/talvitakkia.
Kyllähän kirppareiltakin voi tehdä hyviä löytöjä, mutta ei se ollut mun pointti tässä keskustelussa.
Oliko jo lapsuuden perheesi rikas vai oletko rikastunut vasta myöhemmin?
Itse olen rikkaasta perheestä ja hyvin tulen toimeen edelleenkiin. Silti kerran vuodessa ulkomailla, joskus ei sitäkään riittää minulle hyvin vaikka voisin käydä ulkomailla paljon useamminkin, mutta en koe siihen tarvetta. Samoin kuin ei se laadukas takki tai kengät nyt niin paljon maksa, mutta miksi niitä pitäisi ostaa jatkuvasti uusia?
aika hyvä motivaattori :)
Nii ja ihanat lapset ja mies ja koira ja koti ja ystävät ja elämä vaan on kivaa jopa ilman sitä materiaa.
Kokeilisit AP sinäkin vai saatko rakkautta ja läheisyyttä shoppailusta?
Opiskelen, joten tosi pienillä tuloilla elellään. Sen kestää, kun tietää, että tulotaso paranee, kun opinnot on ohi.
silti mulla on varaa kaikkeen mitä oikeasti tarvitsen.Eli esim. laadukkaisiin talvikenkiin.Tosin ostan ne kirpparilta.Mulla kun on aikaa kierrellä, töitä kun ei ole.En lue muotilehtiä tai mainoksia, joten en luo itselleni turhia tarpeita, en siis kaipaa sitä mikä on viimeistä huutoa.
En matkustele ulkomailla, mutta elän sisäisesti rikasta elämää, kirjasto on onneksi ilmainen ja lähellä, lukeminen avartaa maailmankuvaa.Voin kirjojen kautta matkailla sielläkin, mihin en pääsisi edes rahalla, eli vaikkapa 1800-luvun Venäjällä.
Mielestäni syön hyvää ruokaa, kerään talteen luonnonantimet, niin sienet, marjat, kuin villivihanneksetkin.
Ei mun elämästä puutu muuta kuin rahaa, mutta sen puute tekee kekseliääksi.
Mitä te rikkaat sitten teette? Laskette iltaisin rahojanne ja tulette onnellisiksi?
Minulle perheeni on suurin rikkaus maailmassa ja nautin todella paljon ajasta perheen kanssa. Me keksimme vaikka mitä tekemistä mihin ei rahaa tarvita.
Tämä viikonloppu on erityisesti ollut arjen luksusta kun lapset ovat olleen sukulaisilla viikonlopun, me olemme miehen kanssa saaneet viettää kahdenkeskeistä aikaa koko viikonlopun.
Ja tässä tämän luksus viikonlopun sisältö:
La aamulla ollaan noustu aikaisin puolukoita poimimaan, oltu päivä puolukkametsässä, syöty eväitä ja keitetty pannukahvit, jatkettu poimimista.. Illalla tultu kotiin, syöty, lämmitetty pihasauna ja raskaan päivän jälkeen saunottu ja menty puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Puolukoita poimittiin reilu 100 € edestä eli saatiin hyvästi ruokarahaa.
Su aamuna nukuttiin pitkään, syötiin aamupala ja lähdettiin poimimaan viinimarjoja. Mehumaija on porissut pari tuntia ja hamstrataan talven varalle mehua. Myös tehty kaalikääryleitä reilusti myös pakkaseen. Illalla ajateltiin tehdä jotain hyvää iltapalaa, poltella takassa tulta, paistaa makkaraa ja katsoa jos televisiosta tulisi hyvä elokuva. Ihan vain olla kotona ja rentoutua.
Tämä on elämä josta todellakin nautin enkä vaihtaisi mihinkään. En kaipaa ulkomaanreissuja enkä sellaisilla ole koskaan ollutkaan. En kaipaa kalliita merkkivaatteita tai muutakaan materiaa. Tärkeintä on rakastava puoliso ja ihanat lapset. Myös läheinen suku on rikkaus. (Tulen onnelliseksi jo uusista villasukista ja kupillisesta teetä)
rahalla saa vain aineellista hyvää mutta onnellista elämää sillä ei saa.
Jos on kovin kiinni materiassa niin onhan se elämä köyhänä vaikeaa. Mä olen ollut rikas ja olen ollut köyhä ja köyhänä olen ollut loppujen lopuksi onnellisimmillani. Usko tai älä.
ja kuskataan harjotuksiin niinkun kaikki muutkin.
Sitten kun tarvitaan vaatteita, ostetaan ne mitkä on kivat ja kun mietitään lomia, mennään tasokkaasti sinne minne halutaan.
Mitä te rikkaat sitten teette? Laskette iltaisin rahojanne ja tulette onnellisiksi?
Mytta henkisesti rikas, ja minulla rakastettava vaimo joka hyväksyy minut tällaisena köyhänä :)
Urheilen ja pidän kunnosta huolta sekä saan seksiä vaimolta aina kun haluan, olen terve ja muutenkin onnellinen, käyn töissä mutta uo vie 1/3 joten olen köyhä....
minua motivoi ihan samat asiat kuin jos olisin varakkaampi. Omat tavoitteet ja unelmat, lapset, puoliso, kaikki ne asiat joita teen ja joista nautin... elämä itsessään. Samoista asioista nauttisin tulotasosta riippumatta.
Jos olisin yksin taikka vaan olisi mies niin olisin varmaan päättänyt päiväni jo. Mutta kun on nuo lapset. En halua tehdä sitä heille. He tarvitsevat kuitenkin äitiä. Rakastan lapsiani kuitenkin niin paljon!
Ja ennenkö kukaan kysyy miksi olen köyhänä lapset hankkinut niin vastaan, että elimme ihan toisella tavalla silloin kun lapset ovat syntyneet ja olleet pieniä. Elämässä vaan tapahtuu odottamattomia asioita välillä..