Mikä oli ihaninta raskauden ja synnytyksen jälkeen?

Kotiin tuleminen oli kyllä kans aivan ihanaa, puhtaaseen kotiin ja mies alko tekemään sitten ruokaa mulle !



ap

nukkumaan pitempiä kuin tunnin pätkiä kerralla.

mutta odotan todellakin mahallaan nukkumista. Muutenkin, ei ne yöt enää tästä voi huonommiksi vauvan myötä muuttua - pissalla saa käydä vähintään 3 kertaa yössä, jokaisen kyljen kääntämisen yhteydessä herää ja muutenkin heräilen. Siis yhteensä varmaan n. 10 kertaa yössä.

että nukuin mahallaan vielä viikko ennen synnytystä.

Kysymykseen pakko vastata, että drinksuttelu kavereiden kanssa :D Ja oman kropan takaisin saaminen.

Mullakin on todella pieni vatsa, mutta en silti voi nukkua vatsallani. Tuntuu että vauva litistyy, viikkoja nyt 36.

En mä ainakaan imetystissien kanssa voi nukkua mahallaan...



Siiderin juominen, jos tekee mieli.



Juokseminen! Aivan ihanaa!

Mädin syöminen, pari olutta ja tupakki :)

Tyttöjen kesken varpajaiset :)

-mahallaan nukkuminen

-kotiin pääsy sieltä kaikkien kymmenien itkevien vauvojen keskeltä, en saanut nukutuksi osastolla ollenkaan

-sukkien jalkaan laittaminen, mahan kanssa oli niin vaikeaa

-tupakan poltto

-sitten myöhemmin seksi, mahan kanssa niin vaikeaa

kun närästys loppui. Vauvan lisäksi mitään muuta on vaikea keksiä! Mä olin tosi huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen: iso epparihaava (pitkä imukuppisynnytys), koko vartalo oli kipeä (mua painettiin mahasta), pyörtyilin (hemoglobiini 79), jalka ei tod. noussut, kävelin laahaamalla jalkoja muutaman sentin eteenpäin. Ensimmäinen kävelylenkkini tais olla 200 m, sekin muistaakseni kahden viikon päästä synnytyksestä...

Lähes yhtä mukavaa oli tietoisuus että selvittiin riskiraskaudesta kummatkin hengissä.

sairaalamakuun jälkeen oli myös ihanaa! t. edellinen

Itse odotan ketteryyden palautumista... En kestä sitä, kun jo pelkkä sohvalta nousu on niiiiiin hidasta! Varsinkin kun esikoisen perässä joutuu nousemaan sata kertaa päivässä. Myös niin normaali asia kuin eteenpäin nojaaminen on mahdotonta, kun maha ihan täysin edessä - siis ei ole levinnyt yhtään sivuile. Ja vielä vähän nolompi, tänään juuri kirosin itsekseni, kun pelkästään pyyhkiminen pissalla käynnin jälkeen on hankalaa.... :D Ekalla kerralla ei ollut näin vaikeaa liikkuminen ja toimiminen!

Kolme lasta ja aina sama juttu. Neljättä ei tule. En jaksais sitä odotusaikaa enää...

Hetki meni, kunnes onnistui, mutta nautin ihan älyttömästi siitä, että pystyin taas istumaan lattialla jalat ristissä. :D Liitoskipujen ja jättivatsan kanssa se ei onnistunut piiiiitkään aikaan.

Höpsöt :)

Jos siis tietenkään ei vauvaa lasketa mukaan! :)

Ei edes se vauva.

heti synnytettyä!

Eikä närästäny :-D

No sen vauvan lisäksi aivan ykkösjuttu oli se, että järkyttävä turvotus katosi! Jalat eivät olleet enää kipeät nestepökkelöt, joihin sai sormilla tehtyä kuopan. Ai kamala, kun miettii millainen oma olotila oli raskauden lopussa. Hyi! Toivottavasti mahdollisella seuraavalla kerralla ei tule raskausmyrkytystä.

Mahallani en ole kyennyt nukkumaan kertaakaan esikoisen odotuksen jälkeen, jolloin rv 30 unissani käännyin sillä tavalla hypähtäen mahalleni ja tuntui kuin jotain olisi räjähtänyt sisälläni. Sellaiset traumat tuli, että en edes unissani nuku enää mahallani ja selkäpuoli ei ole saanut aurinkoa kuin istumalla...



Ruoistakaan en niin kovasti hurrannut, vaikka siis rakastankin kaikkia juustoja. Imetyksen takia en ottanut punaviiniäkään enkä muista syöneenin suklaata.



Ihaninta oli ehkä se, kun vaaka näytti kuukausi synnytyksen jälkeen 11 kiloa vähemmän, vaikka raskauden aikana kiloja oli tullut vain neljä!

...enkä ollut enää raskaana.



t: kahden kamalan raskauden kokenut