Lue keskustelun säännöt.
Pohtikaa mun kanssa mun parisuhdetta
30.08.2012 |
Tai voiko sitä edes parisuhteeksi vielä sanoa.. Ollaan oltu miehen kanssa n 6 viikkoa yhdessä, tosi lyhyt aika joo, mutta mies on ollut tosi aktiivinen ja pitänyt uskoa ja suhdetta yllä ja ollut tosi rakastunut jne. Käy kuitenkin vielä läpi eroprosessia. Ite olin aluksi tosi varautunut ja varovainen, mutta mies sai vakuutettua että on tosissaan ja meillä on niin paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, että homma tulee toimimaan. Oltiin tosi tiiviisti yhdessä.
Miehellä on ollut hankaluuksia erossa, osituksessa ja tapaamis- yms sopimusten laadinnassa.
Nyt sitten ilmoitti kuin salama kirkkaalta taivaalta, että tarvitsee miettimisaikaa. En tiedä mihin, mutta kuulemma siihen että haluaa miettiä onko meidän suhteella tulevaisuutta. Itse mietin tota aluksi, mutta annoin itseni sitten uskoa miehen vakuutteluja. Hän haluaa miettiä viikonlopun yli, ja sitten alkuviikosta soitellaan, että mitä tehdään. En nyt taas seuraa perässä yhtään, tipuin kärryiltä, että miksi tekee näin. On sitä mieltä, että molempien osapuolten pitää miettiä mitä haluaa ja onko suhteella tulevaisuutta. Miten niin???
Vaikutan varmaan tosi naivilta ja lapselliselta, mutta ikää on melkein 40 v ja kokemusta miehistä on joten en uskonut olevani sellainen joka tulee kusetetuksi. Mies on ollut tähän asti vain yhdessä suhteessa, siis tuossa josta on nyt eronnut, 18 v kesti se suhde. Miksi mies toimii näin?? Häntä stressaa ero ja lapsen tapaamisasiat ja huoltajuus jne tosi paljon, ja nyt haluaa miettiä mitä haluaa elämältään ja tältä meidän suhteelta ja haluaako ylipäätään mitään suhdetta minun kanssa.
Oon vaan tosi vihainen itselleni, että annoin sitten kuitenkin luvan itselleni uskoa että juuri tämän mies on ainoa maailmassa joka ei kuseta, mutta kusettaja taisi sittenkin olla...
Miten tämä tulee päättymään, eroon vai kosintaan?
Kommentit (19)
ja haluaa maistella useampia pilluja. ei vain sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohtaisesti juuri eronneilla on paljon asioita prosessoitavana. Se, mihin suuntaan se uusi elämä lähtee, ei ole ihan yksinkertaista. Siihen tarvitsee aikaa.
Jos olette ehtineet luoda molemminpuolisen kiintymyssuhteen, niin olisin sinuna aika rauhallisin mielin. Anna hänelle tuo aika, ÄLÄ soita/viestitä tai MILLÄÄN TAVALLA kommunikoi hänen kanssaan ennen ensi viikkoa. Ja silloinkin odotat, että hän ottaa yhteyden. Muuten sössit ihan takuulla koko jutun. Jos yrittää ottaa yhteyttä ennen ensi viikkoa niin älä suostu, sanot että sopimus oli, että mietitään ensi viikkoon ja haluat pitää siitä kiinni. Muuten ajaudut hänen lohduttajakseen, joka on saatavilla silloin kun tarvitsee jotain..
Kaikki voi päättyä myös hyvin. Anna elämän viedä.
Olette tunteneet kuusi viikkoa eikä miehellä enää ole oikeutta edes harkita, onko suhteella tulevaisuutta vai ei!? Sinä olet jyrä, joka kuvittelee omistavansa miehen ensimmäisestä päivästä. Kun mies kerran on sanonut rakastavansa, hän ei enää ole itsenäinen ihminen vaan sinun nautintaoikeutesi. Ei sinua ole kusetetettu, vaan miestä. Hän pakenee jyrää.
kuulostaa ihan mun 23v kaverien suhdesotkuilta!
Jos mies nyt on tekemässä hankalaa eroa suhteesta, jossa on ollut viimeiset 18v, niin minusta olisi ihan fiksuakin olla sen jälkeen omillaan jonkun aikaa. Suhteesta suhteeseen hyppääminen ei toimi kaikilla. 6vk on lyhyt aika missä vaan. Varmasti teillä on ollut ihanaa, molemmilla, mutta ehkä miestä pelottaa, että koska arki pamahtaisi teillekin päälle. 18 vuoteen mahtuu aika paljon arkea. Älä painosta toista, ja varsinkin tuon "ero vai kosinta?"-osion voit unohtaa sanavarastostasi. Itse olen seurustellut 5v vasta nykyisen miehen kanssa, ja olen tämän ensimmäinen. Takaraivossa mietin koko ajan, että milloin tämä haluaa kokea muita naisia, nähdä maailmaa jne. Itse olisin maailmaa tutkittuani valmis vakiintumaan. Mutta päivä kerrallaan, hiljennän sen takaraivon vikinän, ja nautin elämästäni!
että oli valmis uuteen suhteeseen, eikä ollut. Aika rehelliseltä tuo kuulostaa eikä vars. täytä kusettajan kriteerejä. Kuten kakkonen, sanon että voi päättyä hyvinkin - myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin mäkin ajattelen. En usko että mies muita "pilluja" olis hakemassa, tais saada sen verran mukavia kokemuksia mun kanssa että ei sen takia tarvi muualle haikailla. En todellakaan aio nyt viikonloppuna ottaa yhteyttä, ja jos vaan pystyn niin odotan että itse ottaa yhteyttä alkuviikosta. Nää on niin vaikeita juttuja, eikä voi koskaan tietää, miten päättyy. Mies on sanonut, ettei usko mun haluavan olla hänen kanssaan, että pelkää että jätän hänet kuitenkin, en tiedä onko tää joku major testaus ennen lopullista päätöstä vai mitä. - ap -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon ihan samaa mieltä että aikaahan se vaatii, ja ite oon sitä valmis antamaan. Ei ole kiire enää tässä iässä minnekään, ja uskon myös että mies luuli olevansa valmis mutta ero- yms prosessin pitkittyessä koska nainen on hankala ja hankaloittaa kaikkea ei enää tiedä mitä haluaa. Alusta asti vaivannut häntä se, että minulla on kokemusta ja hänellä ei, on pelännyt että jätän hänet koska olen jättänyt kaikki muutkin tähän mennessä. En tiedä miten hänelle saisi selviettyä, että hänen kanssaan haluan olla, ja tunnen hänet oikeaksi. Olen kyllä sanonut, mutta hänellä on niin paljon ajatuksia mielessä, jotka kyllä ymmärränkin, että en tiedä menkikö perille. Nää on niin vaikeita juttuja... - ap -
mutta mulla vaan on tai ehkä vaan haluan että on sellainen tunne että mies testaa mua. Hänellä on ollut vaikeuksia uskoa, että halua olla juuri hänen kanssaan, ja nyt jotenkin tuntuu että hän testaa mua, kun ei osannut reaktiolleen mitään syytä sanoa, eikä tiedä kuulemma mistä johtuu tämä reaktio, on 500 % erilainen kuin oli vielä pari päivää sitten kun minä epäilin ja hän vakuutteli... On ihan mielenkiintoista lukea teidän kommenttejanne, joten lisää kiitos :D - ap -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä et ole ihan sitä mitä haluaa, ja haluaa nyt miettiä, että haluaako sinut silti. Jos oikeasti olisi tosi rakastunut, ei sitä tarvitsisi enempiä miettiä.
Miten tämä tulee päättymään, eroon vai kosintaan?
Luoja varjelkoon miehiä naisilta, jotka kuuden viikon jälkeen odottavat kosintaa. Jos mies nyt epätoivoissaan kosisi, fiksu nainen pyytäisi palaamaan asiaan vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä edes hvyäksyisi, mutta se ehkä kertoo siitä tunteiden kahtiajosta joka nyt on meneillään, eli joo vai ei. - ap -
Näin mäkin ajattelen. En usko että mies muita "pilluja" olis hakemassa, tais saada sen verran mukavia kokemuksia mun kanssa että ei sen takia tarvi muualle haikailla. En todellakaan aio nyt viikonloppuna ottaa yhteyttä, ja jos vaan pystyn niin odotan että itse ottaa yhteyttä alkuviikosta. Nää on niin vaikeita juttuja, eikä voi koskaan tietää, miten päättyy. Mies on sanonut, ettei usko mun haluavan olla hänen kanssaan, että pelkää että jätän hänet kuitenkin, en tiedä onko tää joku major testaus ennen lopullista päätöstä vai mitä. - ap -
kyllä ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään
vai mitä ihmettä tarkoittaa "ennen lopullista päätöstä" siis mitä?
joka päivähän se pitää valita uudelleen, ihminen muuttuu jatkuvasti, mikään ei ole pysyvää muu kuin muutos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä meen samassa tilanteessa. JA päätin että antaapa miehen nyt olla itsekseen ja miettiä haluaako vaiko ei.
Ja muutenkin, mekin mentiin aika paljon miehen halujen mukaan ja nyt haluan että myös minun toiveita kuunnellaan
Näin mäkin ajattelen. En usko että mies muita "pilluja" olis hakemassa, tais saada sen verran mukavia kokemuksia mun kanssa että ei sen takia tarvi muualle haikailla. En todellakaan aio nyt viikonloppuna ottaa yhteyttä, ja jos vaan pystyn niin odotan että itse ottaa yhteyttä alkuviikosta. Nää on niin vaikeita juttuja, eikä voi koskaan tietää, miten päättyy. Mies on sanonut, ettei usko mun haluavan olla hänen kanssaan, että pelkää että jätän hänet kuitenkin, en tiedä onko tää joku major testaus ennen lopullista päätöstä vai mitä. - ap -
Ehkä haluaa vielä katsoa, saisiko muualta vielä parempaa.
mies ole niin "sekaisin" tunteistaan, ettei tuosta voi mitään analysoida.
Kun ero tullut kaikilla mausteilla niin on polttanut näppinsä ja pahasti. Nyt alkuhuuman jälkeen on tullut pelot mukaan, kun mies miettii, että jos jatketaan niin mitä sitten ja tuleeko mahdollisesti uusi ero, jätänkö minä vai jättääkö nainen jne.
Usein kuulee eron jälkeisistä nopeista käänteistä puhuttavan laastarisuhteina. Käytännössä niillä tarkotetaan suhteita joissa tarkoituksena on peittää se yksinäisyys ja suru ja korvata eksä uudella. Ihminen voi olla tyystin väärä eikä ne suhteet usein kuulemma kestäkään. Paljon puhutaan siitä että edellinen ero tulisi käsitellä täysin ennenkuin solmii uusia. Mutta miten tilanteet jossa oikealta tuntuva ihminen tulee vastaan vaikkei eroa ole käsitelty? Ihminen saattaa olla oikea mutta ajankohta täysin väärä. Tuttavia ajatellessa tulee mieleen monta laastarisuhdetta - mutta samaten yhtä monta suhdetta jotka ovat jatkuneet useatta vuotta. Ei ajankohdasta pysty sanomaan onko toinen ihminen rebound vai ei, enemmän se on ihmisistä kiinni. Vääränlainen ihminen johon kuitenkin ihastuu ja rakastaa on suuremmalla todennäköisyydellä laastari kuin ihminen joka on oikea ja joka nyt vaan tuli hiukan nopeasti vastaan.
Syy miksi laastarisuhteita tulin ajatelleeksi juuri nyt on viime päivien suru. Olen itkenyt monta päivää ja surrut syksyistä eroa. Tuli opittua että pitää antaa surun tulla ja surra niin kauan kuin siltä tuntuu eikä laittaa viilettää menemään kun vielä haavat ovat tuoreita. Siinä tohinassa ei ole tilaa surra - mikä sen idea onkin - mutta se ei nopeuta itse eroprosessia yhtään millään lailla. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Ja niin kävi myös minulle, nyt viime päivät on tullut itkettyä ja surtua eroa joka ajallisesti on jo kauempana mutta tunnetasolla ei.
Liian nopeasta eron jälkeisestä seurasta on omat itkunsa edelleen. Yhdistelmä harmistusta, ikävää läheisyyteen, kaipuuta siihen kihelmöivään jännitykseen ja pettymystä jyllää mielessä eron lisäksi. Nyt kykenen jo näkemään miksi niin nopeasti halusin seuraa ja miksi se lopulta niin pahalta tuntui. Mitä muutakaan se oli kuin laastarisuhde. Keino paikata loukattu itsetunto ja harmistus ja peittää se yksinäisyyden tunne seuraan.
Jatkossa tiedän pakottaa itseni suremaan tasan niin kauan kun siltä tuntuu. Suru ei häviä unohtamalla. Uuden suhteen aloittaminen vain tekee suruprosessista entistä vaikeamman.
Paljon puhutaan siitä että edellinen ero tulisi käsitellä täysin ennenkuin solmii uusia.
Olen "käsitellyt eroani" kymmenen vuotta, eikä uusien suhteiden solmiminen ainakaan helpotu vuosien vieriessä. Eron jälkeen tulee aikajaksoja, jolloin uusi suhde tuntuu mahdolliselta ja sopivia ihmisiä suorastaan kävelee vastaan. Jos silloin tietoisella päätöksellä jättää tilaisuudet käyttämättä, ei niitä myöhemmin enää tule. Olen kateellinen niille, jotka uskalsivat erottuaan aloittaa uuden elämän.
Ollaan miehen kanssa tässä tekstailtu koko päivä ja sovittu eilistä asiaa, ja nyt mies pyysi mut mukaansa mökille viikonlopuksi. Että ainakin tällä kertaa päättyi onnellisesti tämä mietiskelyaika, joka kesti siis yhden illan :) Onkohan se oikeesti rakastunut muhun :) Vitsit että oon onnellinen!!!