Miten paljon harrastuksia on liikaa harrastuksia lapsella?

yksikin sellainen harrastus on liikaa, josta lapsi ei saa mitään, vaan se on vain yksi lapsen tehtävä osoittaa vanhempansa kykyjä tuottaa kelpoja, osaavia jälkeläisiä.



Huippu-urheilijoiksi ei voi tulla harrastamalla kerran viikossa tunnin ajan jotain. Jos lapsi nauttii eikä väsy vaan tuntuu "latautuvan" siellä harrastuksessa, niin se on hyväksi. Mutta harrastuksen takia ei vanhempienkaan pidä uhrautua liikaa. Jos koko elämä on kyytimistä ja jollain hallilla kökkimistä, se on mielestäni väärin painotettua elämää.

treenit on 4 kertaa viikossa + pelit ja/tai turnaukset. Sit on vielä sähly, joka on vaan kerran viikossa, tunnin. Iltoina jos lasken niin neljänä iltana on jotain, ja yhdet treenit su päivällä. Oon miettinyt samaa et onko liikaa, mut niinkauan kun lapsi itse lähtee innoissaan ja tosiaan tuntuu et "latautuu" treeneissä, niin kaikki ok. Samoin niin kauan kun ei meillä vanhemilla ahdista se vieminen, niin kaikki ok :) Kovin siis yksilöllistä, ja tietty vaikuttaa kuinka monta ja harrastusta on...meillä vaan yksi, joten aikaakin on enemmän.

lapsi ei tykkää lähteä harrastukseen ( saa vapaasti ilmoittaa jos ei huvita) tai ei ehdi leikkiä/ olla kavereiden kanssa mielestään riittävästi harrastukset vie liikaa aikaa. Muulloin niitä on varmaan sopivasti. Minusta tuohon ei voi mitään tuntimääriä vastata. Joku harrastus mihin menee älyttömästi aikaa voi olla sellainen, että kaverit on siellä kanssa ja siellä on tosi kivaa. Sitten yksi tunti viikossa on liikaa jos se on vanhemman pakottama.

musta outoa että yleistetään liikaa tai liian vähän, kun kyse yksilöistä. Yhdellä energiaa riittää vaikak 10 tuntiin viikossa, yksi vain oleilisi kavereiden kanssa pihalla tai kotona lueskellen.



Meillä energiset ja innokkaat lapset, jotka ovat saaneet itse valita harrastuksensa. Paljon harrastavat, välillä väsyttääkin, mutta tykkäävät eivätkä malta jäädä pois, vaikka vanhemmat välillä pyyvät hellittämään. Harrastavat 3 lajia yhteensä noin 6- 7 h viikossa.

Jos 1-2.-luokkalainen on iltapäiväkerhossa 16.30-17 saakka, mielestäni yksikin iltaharrastus on liikaa. Säälittää, kun lapsia raijataan raskaan koulu-ja iltispäivän jälkeen harrastamaan. Kotiin ei ehditä edes syömään välillä. Mieleiset harrastukset ovat hyvästä, mutta muistakaa hyvät vanhemmat, että lapsi tarvitsee vapaata, aikaa jolloin voi tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä mitään!

aikaa näihin kuluu viikossa 7 tuntia, lisäksi pelejä n joka toinen viikonloppu. Näin ollut jo vuosia, lapseni on nyt 14v.

Sitten on liikaa, kun lapsi alkaa väsyä ja itse sanoo, että eihän tarvitse lähteä mihinkään.

ja 2 tuntia/vko, mutta hepojen kanssa viettää muutenkin aikaa eli vapaaehtoisesti vielä 0-4 tuntia puuhastelua hepojen kanssa. Muuten paljon kavereitten kanssa ja pihaleikkejä. 11v. pihaleikit harrastuksena monta tuntia päivässä vapaaehtoisesti. Varmaan vähenee kun illat pimenee.

lukemista ei pidetä harrastuksena, puissakiipeilyä tai vaikka tietokonepelaamista. Kyllä nekin ovat sitä. Ei kaikki harrastukset tarvi olla jotain "järjestettyä". Itse harrastin pienempänä luonnontarkkailua, ostin kiikarit, kasvi- ja lintukirjat, samoilin metsissä ja merkitsin ylös havaintoja sekä keräsin kivikokoelmaa. Siskoni paneutui taas basic-kielellä pelien tekemiseen itse. Niitä tuli häneltä monia ja olivat jotkut tosi hyviä idealtaan. Ihan kuin vain urheilu olisi riittävän ylvästä, ja vain se on "oikeaa" harrastamista.

Tänään netissä oli että 3 luokkalaisella 9 harrastusta. 

Vierailija kirjoitti:

yksikin sellainen harrastus on liikaa, josta lapsi ei saa mitään, vaan se on vain yksi lapsen tehtävä osoittaa vanhempansa kykyjä tuottaa kelpoja, osaavia jälkeläisiä.



Huippu-urheilijoiksi ei voi tulla harrastamalla kerran viikossa tunnin ajan jotain. Jos lapsi nauttii eikä väsy vaan tuntuu "latautuvan" siellä harrastuksessa, niin se on hyväksi. Mutta harrastuksen takia ei vanhempienkaan pidä uhrautua liikaa. Jos koko elämä on kyytimistä ja jollain hallilla kökkimistä, se on mielestäni väärin painotettua elämää.

Harrastus = urheilu? 

Se riippuu lapsesta ja tämän luonteesta. 

Meillä oli se linja, että 2-3 harrastuskertaa viikossa on hyvä, mutta meidän lapset olivat toinen painotetulla luokalla ja toinen kielikoulussa eli se koulu oli normaalia työllistävämpi.

Yläkoulussa käytännössä se harrastaminen sitten tiputettiin kahteen ohjatun liikunnan tuntiin. Toinen kävi taekwondossa ja toinen tanssissa. Ne olivat puhtaasti vain urhelua, että liikuntaa saisi tarpeeksi. Muuten sitten luistelivat oman mielen mukaan ja ulkoiluttivat koiria jne.