Hometta? En selviä.
Meillä on 50-luvulla rakennettu talo, jossa olemme asuneet nyt pari vuotta. Yhdessä alakerran huoneessa on esiintynyt hajua, joka haisee sateella.
Homehan tässä tulee auttamatta mieleen. Olo on aivan toivoton. Pelkkä asian ajatteleminen saa olon sanoin kuvaamattoman ahdistuneeksi. Ei meillä ole varaa korjauksiin. Miten tästä voi selvitä käytännössä ja miten henkisesti? Jos ei olisi lapsia niin se lopullinen ratkaisu tulisi varmasti mieleen.
Kommentit (24)
niin kyllä te sen terveydentilassanne huomaisitte.
Ensin korvakierteet, krooniset poskiontelotulehdukset, kuumeilu jne.
Meillä oli lopulta pojalla infektioastma.
Ensiapuna ihan ehdottomasti jokaiseen makkariin ja mielellään olohuoneeseen tai keittiöön korvausilmaventtiilit (eli reiät seiniin) mistä tulee raikas ilma sisään. Koneellinen poisto tai huipparin jatkuva päälläpito, niin että oikeasti ilma vaihtuu.
Alipaine kohdistuu sinne mistä ilma helpoimmin tulee läpi, eikä ilma tule sisään enää rakenteiden kautta.
Tämä sotii aivan täysin nykyistä energiansäästö määräyksiä vastaan, mutta mielestäni terveys on sitten kuitenkin tärkeämpää.
..."että elämässä on liian paljon kuormaa. Jossain se jaksamisen ja vastaanottamisen raja sit tulee vastaan ja muututaan ihmistyypiksi"
Meillä länsimaalaisilla tuo kuorma tuntuu niin helposti kasvavan liian isoksi. Meidän ongelmat eivät ole lähimainkaan sitä luokkaa, mistä suurin osa maailman ihmisistä joutuu selviytymään. Oikeasti, kaikilla ei ole mitään. Ei yhtään mitään, ei edes ruokaa seuraavaksi päiväksi. Sen takia en jaksa noita "kuorman kantajia", jotka eivät edes tiedä, onko heillä kuormaa oikeasti vai ei.
Juu muut vaan ei täällä näy eikä haise mutta kyllä itellä on joh ruvennut vetää puoleensa neh.
että elämässä on liian paljon kuormaa. Jossain se jaksamisen ja vastaanottamisen raja sit tulee vastaan ja muututaan ihmistyypiksi.