Lue keskustelun säännöt.
Te parit, joilla menee hyvin,
26.08.2012 |
puhutteko paljon suhteesta ja toisistanne? Onko teillä iltoja, jolloin istutte viinilasin kanssa ja puhutte kauniita? Teettekö aktiivisesti kivoja asioita toisillenne? Paljon kosketuksia ja suudelmia.
Vai voiko 'mennä hyvin' ja olla rakastava ilmapiiri, vaikka arki olisi kiireistä, keskustelut linjaa 'mitä tänään syödään, kumpi käy kaupassa'? Eikä yhtään panostusta, oletuksena, että kun on yhteen menty, niin siinä pysytään. Kosketus liittyy vain kerran kahdessa viikosssa tapahtuvaan seksiin.
Siksi pohdin, kun takana pitkä arkiliitto, jonka jälkeen uuden miehen kanssa tuollainen romanttinen, huomioiva ja keskusteleva suhde. Että onko näissä mitän lainalaisuuksia.
Kommentit (12)
toisistamme tms henkeviä keskenämme. Emme istuskele iltoja puhuen kauniita.
Tehdään aktiivisesti kivoja/mukavia asioita toisillemme, koskettamista, hierontaa, pusuja, halauksia. Kaikkea pientä, hyvä iltapala kysymättä, kahvi valmiiksi kuppiin.
Kyllä meillä mielestäni menee hyvin vaikka arki on tasaista ja keskustelut pintapuolisia, mitä tänään syödään, katsotaanko illalla elokuvaa.
Ei panostusta mutta ei myöskään itsestäänselvyyksiä.
Koskettelua on muutakin kuin vain se mikä johtaa seksiin.
Ei kummoisia ylä- eikä alamäkiä eikä riitoja, olen erittäin onnellinen.
Aikaisemman miehen kanssa vatvottiin suhdetta, keskusteltii paljon, koskettelu liittyi vain seksiin ja meni huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosketetaan toisiamme paljon, suudellaan paljon, sanotaan kivoja asioita toisillemme, keskustellaan enemmän ja vähemmän. Riidellään myös aika paljon. Rakastetaan ja rakastellaan paljon. Arjen pyöritystä on myös paljon. Ja lapsia. :)
naimisissa vasta vuosi ja yhdessä neljä vuotta, ja ensimmäinen lapsi vasta tulossa, joten en osaa sanoa, jatkuuko meidän harmonia pitkäänkin, mutta nyt meille on ilmiselvää, että toista huomioidaan, ajatukset jaetaan ja kaikki mieltäpainavat asiat, niin työstä kuin parisuhteestakin, keskustellaan viinilasin, tai teekupin ääressä päivittäin. Hellyyttä on joka päivä, eikä koskaan mennä nukkumaan ilman hellyydenosoituksia. Se tuntuu tärkeältä. Kävellään jopa käsi kädessä aina kun mennään yhdessä kauppaan tai mihin vaan. Molemmilla on se ajatus, että ollaan samalla puolella, samassa joukkueessa, ja pahinta olisi menettää yhteys.
toisistamme tms henkeviä keskenämme. Emme istuskele iltoja puhuen kauniita.
Tehdään aktiivisesti kivoja/mukavia asioita toisillemme, koskettamista, hierontaa, pusuja, halauksia. Kaikkea pientä, hyvä iltapala kysymättä, kahvi valmiiksi kuppiin.
Kyllä meillä mielestäni menee hyvin vaikka arki on tasaista ja keskustelut pintapuolisia, mitä tänään syödään, katsotaanko illalla elokuvaa.
Ei panostusta mutta ei myöskään itsestäänselvyyksiä.
Koskettelua on muutakin kuin vain se mikä johtaa seksiin.
Ei kummoisia ylä- eikä alamäkiä eikä riitoja, olen erittäin onnellinen.Aikaisemman miehen kanssa vatvottiin suhdetta, keskusteltii paljon, koskettelu liittyi vain seksiin ja meni huonosti.
Olis voinu olla mun näppikseltä. Exän kanssa 7v paskaa. Nyt Saman verran ihanaa. Paljon lapsia ja menoja, joten kiirettä ja ruuhkavuosia on. Se on meistä ihanaa ja elämän makuista. Molemmat olemme lapsirakkaita ja sitoutuneita.
Paitsi että meillä riidellään ja rakastetaan rajusti. Seksiä ei ole koko ajan, kuten alussa, mutta se on oikein tyydyttävää.
Meillä on omia menoja ja harrastuksia ja perheen yhteisiä. Ns. laatuaikaa ei ole, emme käy missään kahdestaan. Saunomme, juttelemme, rakastelemme yhdessä. Jos istumme sohvalle, juttelemme syvällisiä jonkin aikaa, mutta emme loputtomiin.
Tärkeitä elementtejä ja avainsanoja ovat sitoutuneisuus, armollisuus, itsen ja toisen hyväksyminen sellaisena kuin on, molemminpuolinen kunnioitus, hellyys, arvostus, HUUMORI, anteeksianto, vastuun täydellinen jakaminen, luottamus.
Romantiikka suhteessamme ei ole juuri lainkaan - emme kumpikaan ole sen ystäviä. Yhdessä 7 vuotta, lapsia kaksi. Arki menee kiireisesti, kohtaaminen on usein arkista, pinnallistakin. Toisena päivänä tiuskitaan, toisena vitsaillaan yhdessä. Ei meillä kyljittäin olla kyhnätty sitten ensihuuman, mutta ei se haittaa. Ollaan lujasti sitoutuneita toisiimme ja luottamus pelaa täysin ja arvomaailma on samansuuntainen. Emme silti elä symbioosissa, emmekä avaudu toisillemme aina ihan kaikessa. Omaa tilaakin saa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja emme ole tainneet edes alussa istua viinilasin ääressä pohtimassa suhdettamme tms.
Olemme aina eläneet arkea ja käyneet töissä ja hoitaneet lapsia ja eläneet täyttä elämää.
Olemme aina halailleet paljon ja jutelleet ja suudelleet ja rakastelleet myös mahdollisuuksien mukaan enemmän ja vähemmän.
Eläneet ihan tavallista elämää.
Minulla oli joskus poikaystävä, kenen kanssa jahkattiin viinilasin ääressä ja saldoksi jäi viiniturvotus ja poikaystävä, joka romantisoi myös kaikkien muidenkin naisten kanssa samaan aikaan.
ei meistä kumpikaan ole sellaisia, että pitäisi siitä suhteesta jauhaa ja jauhaa. Totta kai jos joku painaa mieltä, niin se otetaan esiin mutta mikään suhteen analysointi ei ole meidän juttu.
Viinilasin kanssa kyllä istuskellaan mutta juttelemme tuolloin lähinnä vaikkapa viime aikojen uutisaiheista tai vastaavasta.
Ilmapiiri on rakastava ja lämmin. Meillä sitä "panostusta" osoitetaan arkipäivän pienillä teoilla, joiden tietää ilahduttavan toista.
Seksielämä voi hyvin, eikä siihen tarvita jatkuvaa koskettelua tai suutelua. Toki niitäkin on, mutta se ei ole "se" juttu jota meidän makuukamarielämämme tarvitsisi.
Näillä ollaan menty 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljon etten kehtaa kertoa. Oi jospa tietäisit ap.menneet vuotemme, ei keskusteltu, eikä hemmoteltu, kun ei nähty. Työ vei kaiken, omat yritykset. Tänään on toisin...aikuiset lapset,velkaa vähän ja aikaa ehkä vähän enemmän kuin ennen, tai sitten otamme sen. Tänään sanomme toisillemme enemmän kuin koskaan ennen ja pidämme siitä kiinni.
Ei jaksa lätistä joutavia, viinilasien kanssa istumiset on saaneet haipua unholaan ikiaikoja sitten, ja suudella saan niin usein kuin tahdon - mies ei juurikaan oma-aloitteisesti tee niin. Mut ah, miten suloiselta sen suudelmat edelleen tuntuvat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7 vuotta yhdessä, ei lapsia. Mennään ihan sillä että mitä tänään syödään-tyylillä. Pussaillaan ja halaillaan ja pidetään toista sylissä. Isketään silmää kun nähdään. Soitellaan. Ollaan kuin vastarakastuneita. Seksiä on viikoittain useamman kerran.
Te parit, joilla menee hyvin, puhutteko paljon suhteesta ja toisistanne?
suhteesta puhumisella? Ei kait mitään suhdeanalyyseja tarvitse toimivassa liitossa tehdä. Minusta liika jaarittelu tappaa jotakin suhteesta, tekee siitä jotenkin kliinisen.
Meillä riittää onneen se, että huomioimme toisiamme joka päivä pienin sanoin ja kosketuksin. Avioliitto on kestänyt jo yli 25 v.
kuin ehkä ihan alkuaikoina kun vasta tutustuttiin, ja yhteinen aika keskityttiin toisiimme. Nyt menee niinkuin pikkulapsiperheissä yleensä, mutta ei me olla tästä luopumassa, molemmat tajuaa että tämä nyt on vaan tälläinen vaihe elämässä, aikaa toivottavasti on sitten kun lapset on isompia. Välillä pelkään että suhde kärsii liikaa arjesta, mutta tiedän että tosipaikan tullen, kumpikaan ei toisesta luopuisi mistään hinnasta.