Ihan OIKEASTIKO voi 1v.4kk.tulla traumoja jos jätetään viikoksi hoitoon?

Tässä jotain linkkiä <a href="http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/mink…" alt="http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/mink…">http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/mink…;

tuollainen lapsen pois jaloista tuuppaaminen viikoksi ennen kuin lapsi voi mitenkään ymmärtää mistä on kyse, vaikuttaa tunne-elämään negatiivisesti, mutta selkeät merkit siitä usein näkyy vasta varhaisaikuisuudessa, missä ne ilmenee esim parisuhteessa sairaalloisena mustasukkaisuutena.

No eiköhän se nty vähintään kuole siihen, jos on lapsena jätetty viikoksi hoitoon.

ihan tutkitusti. Ei tietenkään kaikille tule. Yksiselitteisesti liian pitkä aika olla erossa vanhemmista jalapsi kokee tuon hylkäämisenä.

ei nyt mitään viikottaisia tapaamisia,mnutta kuitenkin. Ainakin tämä lapsi on ihan normaali mitä olen nähny

Eihän tosta nyt oikeesti mitään traumoja tule. :D Koirat haukkuu, karavaani kulkee....

tuttavani lapsi jätettiin tuon ikäisenä viikoksi vanhempien lomareissun ajaksi. Lapsi on nyt 4,5v.ja ihan normaali hän mielestäni on. Onko se todellista faktaa vai vain hysteeristen naisten uskomaa höpöhöpöä?

Kaikki traumat eivät näy päällepäin.

lapsensa noin pitkäksi aikaa hoitoon jättävät vanhemmat on itsekkäitä! Älkää hankkiko lapsia jos ette voi olla lomalla tai muuten heidän kanssaan. (Niin ja turha sönkätä vanhempien laatu-ajasta, sitä voi ottaa pienemmissä pätkissä useammin.)

Jätin aikanaan 1v 4kk vanhan lapseni viikoksi hoitoon ja nyt se on vankilassa taposta. Olet kattunut hoitoon antamista koko elämäni.

kun niitä voipi tulla näkyviin myöhemmin, ei välttämättä neljävuotiaana....mutta tosiaan,jos tosi tuttu ja turvallinen ympäristö ja muuten elämä kohdillaan jne. niin elämä jatkuu....tapahtuu myös ns. korjaavaa kehitystä, jos muuten kaikki hyvin.

vanhempien mielenterveys; miten joku pystyy jättämään noin pienen viikoksi yksin ja ihan vaan nauttimaan lomareissustansa?

Ei hylkäämiskokemus näy tuossa iässä eikä varsinkaan päälle päin. Se näkyy tulevissa ihmissuhteissa, luottamis vaikeutena, mahdollsiuus ajautua suhteisiin joissa hyväksikäytetään, läheisriippuvuus jne.



En ole kukkahattutäti mutta minut on jätetty lapsena paljon ilman vanhempia. Ja nyt kun katson elämääni ja ihmissuhteita näin 38 vuotta taaksepäin niin monikin asia voidaaan selittää lapsuuden hylkäämiskokemuksilla ihan selkeästi.



Outoa että joku edes ajattelee että sen pitäisis jotenkin näkyä päällepäin noin pienestä lapsesta... ihminen on jännä juttu, kaikki mitä tapahtuu, tiedostettua tai tiedostamatonta, jää ihmisen muistiin tai kehon muistiin. On paljon mitä ei edes ymmärretä miten ihminen toimii.



Sen lisäksi ihmettelen että miten joku voi jättää noin pienen viikoksi jollekkin toiselle hoitoon, itse en olisi pystynyt.

kova kyllä kiukuttelemaan, aina kun tavataan niin äitinsä joutuu kieltämään jostain, helposti rupeaa kiusaamaan toisia yms.mutta tuskinpa johtuu tuosta viikon hoitoon jättämisestä. Voihan olla luonteeltaan muuten vain haastavampi.



Itse ajattelen, että 1v4kk on vielä melkein vauva enkä voisi jättää hoitoon. No, omani ovat jo paljon isompia. Mutta sitä en oikein usko että ihan traumoja tuosta voisi syntyä

ap

sairaalaan kahdeksi viikoksi. Miehensä oli yrittäjä, ja ei voinut jäädä kotiin hoitamaan hiukan yli vuoden vanhaa lasta. Lapsi oli hoidossa toisella paikkakunnalla, ihan hyvällä hoitajalaa, joka tosin ei aiemmin tuntenut lasta. Sukulaiseni mukan lapsi taantui kehityksessä tuona aikana, ja kesti kauan, ennkuin oli oma itsensä. Vanhemat lapset, jotka oli jo toisella kymmenellä pärjäsivät hyvin kotona, isänsä ja puolipäiväsen hoitajan huomassa.

Asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Jos lapsen ja vanhempien kiintymissuhde muuten on ok niin yksi tällainen pidempi "hylkääminen" ei ehkä aiheuta traumoja loppuiäksi. Toisaalta jos tätä lasta on jätetty hoitoon vanhempien menojen takia vähän väliä eripituisia aikoja eikä kiintymissuhde ole oikein kunnossa, voi tästä seurata traumoja. Tai jos tämä viikon hoitoonjättö ei jääkään ainoaksi vaan vanhemmat jättävät hänet vähän väliä hoitoon, kun "ei siitä ensimmäisestäkään tullut ongelmia".



Nämä tällaiset traumat eivät suinkaan näy lapsessa heti. Saattaa olla että vasta aikuisena pidemmissä parisuhteissa nämä lapsena koetut "hylkäämiset" tulevat esiin.

Itse odotin toista lasta viimeisilläni kun esikoinen oli 1v2kk. Jouduin sairaalaan vauvan sydänäänten vuoksi ja olin sairaalassa viikon. Esikoinen ei voinut tulla sinne minua katsomaan kun hän oli kipeänä. Oltiin siis viikko erossa putkeen.

En kyllä huomannut että olisi traumoja siitä jäänyt. Hänellä oli hyvät tutut hoitajat ja elämä muutenkin mallillaan. Ajan sitä takaa, että sama kai missä se äiti sen viikon on. Sairaalassa tai lomamatkalla, pienelle se on kuitenkin ero äidistä. Kaikkea ei voi elämässä etukäteen suunnitella :/

Viikko vielä ehkä menee, mutta jos kaksi viikkoa ylittyy, niin häkki heilahtaa vähän vanhempana. Vähintään jotain huume tms. juttuja.

ei nyt mitään viikottaisia tapaamisia,mnutta kuitenkin. Ainakin tämä lapsi on ihan normaali mitä olen nähny

niin oireilu tulee pintaan yleensä murrosiässä, hyvinkin alkaa näkyä jo alakoulun vikoilla luokilla, riippuu mitä tulee ja miten pahasti

siinä sitten ihmetellään sitä murrosikää mutta kun harva jaksaa välittää pienen lapsen hyvinvoinnista oman itsekkyyden edelle saati tajuta mitä sille lapselle VOI tapahtua

tää on just tätä on ookoo vetää viiniä normaalisti raskaana ruoan kanssa koska mä haluun

ja mä haluun sitä ja mä haluun tätä

siinä sitten ihmetellään sitä murrosikää mutta kun harva jaksaa välittää pienen lapsen hyvinvoinnista oman itsekkyyden edelle saati tajuta mitä sille lapselle VOI tapahtua

tää on just tätä on ookoo vetää viiniä normaalisti raskaana ruoan kanssa koska mä haluun

ja mä haluun sitä ja mä haluun tätä

Ja sitten kukkahattutädit tulee ja tuomitsee.

kova kyllä kiukuttelemaan, aina kun tavataan niin äitinsä joutuu kieltämään jostain, helposti rupeaa kiusaamaan toisia yms.mutta tuskinpa johtuu tuosta viikon hoitoon jättämisestä. Voihan olla luonteeltaan muuten vain haastavampi.

Itse ajattelen, että 1v4kk on vielä melkein vauva enkä voisi jättää hoitoon. No, omani ovat jo paljon isompia. Mutta sitä en oikein usko että ihan traumoja tuosta voisi syntyä

ap

ja lainaa kirjoja aiheesta. Pyydä kirjastonhoitajilta apua. Tule sitten lukemisen jälkeen väittämään, ettei mitään tule ikinä kenellekään. Aihetta on tutkittu pitkään ja paljon - näyttöä on. Mutta koska ihminen ei ole kone, niin asiat eivät tapahtu aina yksiselitteisesti ts. vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä.