Miltä tuntuu olla 55vuotias kerro rehellisesti!

mutta vastaan silti:



elän elämäni parasta aikaa. Kolme lastani ovat omillaan, ammatit ja avopuolisot, kahdella omistusasunto (velaksi ostettu), ja kaikilla asiat tällä hetkellä hyvin. Olen eronnut lasten isästä vuonna 1998 ja olen uudessa avioliitossa. Näiden avioliittojen välissä oli 7 vuoden suhde.



Nykyinen mieheni on kaikkien unelmien täyttymys. Löysin hänet aivan vahingossa etsimättä. Lasteni isä on myös uusissa naimisissa. Tulemme hyvin toimeen eksieni kanssa, etenkin lasteni isän. Voin soittaa hänelle milloin vaan apua tarvitsen.



Minulla on kiva työ, omakotitalo maksettu omilla ansioilla, autosta vähän velkaa, mutta säästössä rahaa tuon velan verran. Muutama lemmikki, muutama hyvä ystävä, kivoja harrastuksia, terveys hyvä ikäisekseni. Näytänkin vielä ihan ok:lta. Kuolemaa en pelkää.



Minullahan menee tosi kivasti, vaikka äsken rankan viikon jälkeen vähän itsekseni kiukuttelin! :)

Olen lopulta 50 täytettyäni oppinut olemaan ylpeä itsestäni. En välitä, mitä muut ajattelevat. Pukeudun ja laittaudun kuten itse haluan.



Itsetuntoni on kohonnut. Osaan jo sanoa EI. Enkä halua enää miellyttää ketään, jos en tahdo. Jos joku ei pidä minusta, se on hänen asiansa. Hyvistä ystävistä pidän kiinni tiukasti.

mutta muutamaa kuukautta vaille, joten ehkä voin vastata.

Täytyy sanoa että elämä ei ole mennyt ihan niinkuin suunnittelin. Keskimäärin olen tyytyväinen olooni ja elämääni mutta en kyllä voi sanoa että elämä olisi parempaa kuin koskaan tai että eläisin elämäni parasta aikaa.

Mielestäni elämäni kaikissa vaiheissa on ollut hyvää ja huonoa.



Tällä hetkellä elämässäni hyvää ovat lapset, joiden kanssa tulen hyvin toimeen. He ovat kaikki löytäneet ja päässeet itselleen mieluisaan koulutukseen. Töitäkin ovat hyvin saaneet. Oma terveys on hyvä, liikun paljon ja minulla on ikäisekseni hyvä kunto ja vartalo. Minulla on myös aikaa harrastuksilleni.



Koulutusta vastaavaa työtä en ole saanut ja olen epäpätevänä määräaikaisena työntekijänä. Tätä on jatkunut jo kymmenisen vuotta mutta työ on mieluisaa ja työyhteisö mukava, niin ei valittamista.



Hankalia kohtia elämässäni on parisuhde. Muutama vuosi sitten paljastui mieheni syrjähyppy. Mies lopetti suhteen ja haluaa jatkaa avioliittoa mutta minäpä en tiedä mitä tehdä. Toinen ongelma on raha. Meillä oli muutama vuosi sitten yritys, josta jäi jonkinverran verovelkaa. Omakotitalo on mutta yritetään sinnitellä ja maksaa velkaa pois niin että ei tarvitsisi taloa myydä. Joten mitään kuutusjuhlaa ei meidän perheessä vietetä.