Kyllä nyt tippui veljen vaimon pisteet!

Ensinnäkin ei kai se veljesi vaimo yksin kummia ole päättänyt vaan veljesi on varamaan ollut mukaan päättämässä?



Ja kyllä minusta saa valita ihan kenet haluaa kummiksi, eikä siinä ole mitään paheksuttavaa ettei ota jotain tiettyä sukulaista. Aika monet ottaa nykyisin ihan kavereitakin kummiksi.

Perustele, kiitos.

No sitten niin.



Mutta kerrohan, että



1) miksi lähisukulaiset pitäisi ottaa kummiksi?

2) miksi juuri vaimon pisteet meni eikä veljen?



Tokihan sukulaisia voi ottaa kummiksi, on meilläkin miehen veli toisen lapsen kummina, mutta eihän se mikään pakko eikä yleinen tapa ole! Ja toisekseen eiköhän se sun veljeskin ole ihan yhtä lailla ollut päättämässä niin kummeja kuin nimiäkin.



Mutta aloita vaan sukuriita tästä jos siltä tuntuu.

tai jotain koska ei ole hyväksynyt ollenkaan että miehellä on isosisko.Hän on oikukas ihminen enkä jaksa välittää asiasta,mutta mikään ei myöskään pakota minua olemaan yhteydessä tai lasteni.Antaa rallin jatkua ja lasten olla tekemisissä isän sukulaisten kanssa.Vähän outoa käytöstä ruotsinkieliseltä henkilöltä.

ymmärtänyt en ollenkaan mitä yritit selittää. Siis sinua ei huolittu kummiksi ja nyt haluat tälle veljen vaimolle hullun leiman otsaan kertoilemalla että on käynyt mt(mielenterveys?) hoidossa. Minusta tuo hoidossa käyminen kertoo vain vastuullisesta ihmisestä, joka uskaltaa ja osaa hakea apua kun sitä tarvitsee.



Sinusta taas kirjoituksesi antaa aika erikoisen kuvan.

Eikö täti ole joka tapauksessa läheinen, olipa kummi tai ei? Eli on ihan loogista valita joskus muukin kuin sukulainen kummiksi.

meillä lapsen kummit on vanhempien sisaruksia koska mies näin halusi (ollut heidän perheessä tapana). Mua tavallaan harmittaa, koska olisin mieluusti pyytänyt jotain meidän hyvistä ystävistä kummeiksi, jotta olisi muitakin läheisiä aikuisia kuin sukulaiset. Tätejä ja setiä näkee lapsi kuitenkin, ihania kummejakin ovat kyllä. Mäkin olen mun veljen lapsen kummi, mutta en näe että meidän suhde on yhtään sen erikoisempi kuin mun suhde hänen sisaruksiinsa (joiden kummi en siis ole).



Musta ei oo mitenkään oletettavaa, että ainoasta tädistä tehdään kummi. Uskaltaisin väittää että taisi olla oikea päätös jos tuolla tavalla puhut veljesi vaimosta.

mutta kun se on RUOTSINKIELINEN! Käsittämätöntä. ;)

Joutuisit vaan entistä velvoittavammin olemaan tekemisissä sen RUOTSINkielisen, mt-ongelmaisen eukon kanssa. Ongelmiahan sellaisesta tulisi ennemmin tai myöhemmin. Eikä varmasti kummilapsi ikinä muistaisi kummitätiä jouluna ja syntymäpäivinä vaan sinua pidettäisiin pelkkänä lahja-automaattina.

kuudennen lapsen kummiksi.

Mutta aloita vaan sukuriita tästä jos siltä tuntuu.

joten tuskin ketää haittaa ap:n lapsellisuus.

otettu lähisukulaisia kummeiksi; hehän ovat setiä/tätejä/enoja joka tapauksessa ja pysyvät lapsen elämässä muutenkin. Oma tätini on kummitätini, enkä ikinä ajattele häntä KUMMItätinäni, vaan tätinäni.

ne mielenterveysongelmat ovat sittenkin aika merkittävä syy tässä tapauksessa...

jo Raamattu kieltää liian läheiset välit tällaisen henkilön kanssa, siksi ei käy kummiksi.

Ja varsinkos jos suku on pieni on minusta luonnollista että haluaa lapselle muitakin läheisiä





Lapsillani on ainakin läheinen suhde tätiinsä vaikk hän ei kummi olekaan

Ei meidänkään lapsilla ole yksikään kummi sukulainen.

Ime jo visvavittuasi ja laske kuinka monta pistettä löydät sieltä

Mikäli ei pääse nykyisestään eroon ennen kuin alkavat tehdä lapsia. Veljen vaimo on ainoa lapsi ja selvästi vippaa päässä. Vihaa meidän sukua, koska on vainoharhainen ja hirveä alemuuskompleksi. Meille on tehty selväksi, että me emme kuulu heidän elämäänsä. Tai no, veljeni käy yksin kylässä välillä ja on niin toisenlainen kuin vaimonsa läsnäollessa. Yksin on sosiaalinen, avoin ja puhelias. Kun vaimo on paikalla, niin alkaa käyttäytyä kuin murkkuikäinen, ilmehtii vanhemmille vaimonsa kanssa selän takana ja kaikkea.



En kyllä haluakaan heidän lasten kummiksi. Ainoa haaveeni liittyen heihin on, että eroaisivat ja veljeni saisi vielä normaalin ja terveen puolison, eikä takertuvaa, manipuloivaa ja hoidon tarpeessa olevaa säälipalaa, josta ei kehtaa erota toisen henkisen tilan takia.

vaikka ainoa sisareni onkin minulle rakas. Syy on se, että hän on jo lapselle täti. Haluaisin mieluummin jonkun hyvän ystäväni, jotta lapselle tulisi useampi läheinen aikuinen.



Minä itse olen sisareni esikoisen kummitäti. Kun ryhdyimme yrittämään omaa lasta, siskoni kysyi kerran, onko jo tärpännyt. Kun vastasin kieltävästi, hän tokaisi, että milloin hän oikein saa sen kummilapsen. Minusta se oli vähän inhottavaa. En ole koskaan antanut ymmärtää, että pyytäisin häntä kummiksi. Muutenkin otti pattiin, me kun olemme tässä jo yrittäneet aika monta vuotta... mutta juu, ihan vain sen takiahan me yritämme, että siskoni saisi kummilapsen...