Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ette kunnioita perinnettä?
22.08.2012 |
Kun naimisiin mennään niin silloin yleensä nainen ottaa miehen sukunimen.
Ja kun lapsia saadaan niin lapset nimetään miehen sukunimen mukaan.
Tämä kaikki tuo yhtäläisyyttä perheeseen ja mieshän on perheen pää.
Minä ainakin rakastan miestäni niin paljon että sekin oli rakkauden osoitus että otin naimisiin mennessä juurikin hänen sukunimensä ja lapsille annettiin sama sukunimi myös! En minä siinä itseäni hukannut.
Kommentit (45)
mutta miehen kunnioitus ei minulla ole nimestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kaikin puolin erittäin kätevää, että kaikilla perheessä on sama nimi. Oli se sitten isän tai äidin.
Toisaalta joku aina menettää jäljitettävyyden. Ehkä joku brassisysteemi, jossa kaikilla on isän nimi ja äidin nimi, olisi kätevä. Paitsi että nimistä tulee hehtopitkiä.
kantaisä on oikeesti kantatäiti.
Ja ei tartte mennä kuin alle 200 vuotta taaksepäin.
Eli se niistä perinteistä.
Tiedätkö sinä oman ja miehesi suvun vaiheet?
ettei siitä perinteeksi vielä ole, ehkä omituiseksi tavaksi sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen vain tiesin että minun sukuni päättyy siihen kun otan miehen sukunimen. Eli siis nimellisesti päättyi sukuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei mieheni kylläkään ole mikään perheen pää :D
Maiju
1900-luvulla oli vähän aikaa voimassa sellainen hullu sukunimilaki, että naisen oli otettava miehen sukunimi.
1800-luvulla ja sitä ennen naiset pitivät koko ikänsä saman nimen.
Olen jo ottanut takaisin oman sukunimeni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin nainen ottaa miehen sukunimen.
Kun sehän vähän just korostaa sitä että tämä nainen ei ole enää naimaton vaan nyt naimisissa.
Ja se just että hylkää TYTTÖNIMEN, niin pääsee sellaisesta tyttömäisestäkin maineesta eroon, kun tulee ihan kunnioitettava rouva ja miehen vaimo kirjaimellisesti!!
Oma isänisä oli ihan muu nimeltään mutta vaihtoi kai huvikseen ja se nimi on minulla peräti toisessa polvessa.
Miehen isänisä vaihtoi tilan nimeen, se on harvinaisuuden vuoksi annettu meidän lapsille ja ovat vasta kolmatta sukupolvea joka ei mkielestäni vielä kovin perinteikästä ole. Meillä on sukunimeä vanhempi kehto.
Minun identiteettini ehti muodostua ennenkuin menin naimisiin ja pidin nimen joka on omani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin nainen ottaa miehen sukunimen.
Kun sehän vähän just korostaa sitä että tämä nainen ei ole enää naimaton vaan nyt naimisissa.
Ja se just että hylkää TYTTÖNIMEN, niin pääsee sellaisesta tyttömäisestäkin maineesta eroon, kun tulee ihan kunnioitettava rouva ja miehen vaimo kirjaimellisesti!!
ja lapsella sama sukunimi. Niin sittenkö siitä lapsesta tehdään perheen ainut jonkun niminen?
Meillä on molemmilla oma pää, ylä- ja ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onko siinäkään sitten loppujen lopuksi mitään järkeä jos ei ole oikeaa kunnon syytä vaihtaa sitä nimeään?
Tulee semmoinen kuva että ei kunnioita sitä omaa kaunista nimeään mitkä omat vanhemmat ovat sulle antaneet.
Ja muutenkin tossa tollasessa vaihtelussa hukkautuu just ainakin se joku suku.
Koska minulla on omatkin aivot.
Meillä on molemmilla oma pää, ylä- ja ala
Koska minulla on omatkin aivot. Meillä on molemmilla oma pää, ylä- ja ala
Minä vastasin enkä ole mikään Maiju.
Onhan se nainen joskus ollut naimisissa ja siitä syntyneenä se rakkauden hedelmä eli lapsi ja jos lapsella on isänsä sukunimi niin se kuvaa sitä edelleen että hän on isänsä ja äitinsä rakkauden hedelmä vaikka isä ei enää eläisikään.
Sitten jos lapsen äiti tahtoo ottaa oman sukunimensä takaisin niin se on nyt ihan hyväksyttävää, koska jos tahtoo vielä löytää joskus uuden rakkauden kun on siihen valmis ja seuraavaa aviomiestä ei varmaan houkuttele että nainen kantaa vielä entisen miehensä nimeä, se nykyinen mies varmaan sitten ajattelisi että nainen ei oo vielä täysin päässyt yli entisen miehensä kuolemasta jne. Mutta tällä naisella on varmasti sitten sille menehtyneelle miehelleen sydämmessään oma paikka missä häntä aina muistaa.
siksi että minä haluan saman sukunimen kuin miehelläni ja lapsillamme.
ei heillä ole mikään mies perheen pää.
Niin en sitten tienny et miten nämä hommat nyt menee, et kuka vastaa milloin mihinkin. Helpompi ois jos kaikilla ois jotkut nimimerkit!
Alue: Aihe vapaa
Meillä on paljon perinteitä, muta älyttömyydet jätetään tekemättä.
Miehesi ei siis rakasta sinua, kun kerran se sukunimen vaihtaminen on ainoa oikean rakkauden merkki!