kuinka usein kotiin jäämisen takana on oikeasti miehen mustasukkaisuus

Varmaan tossa huntukeskustelussa pätee sama.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2012 klo 13:05"]

Minä menetin ystäväni tämän miehen mustasukkaisuuden vuoksi. Mies oli jo alussa mustasukkainen, ystäväni kertoman mukaan vaikutti aika sairaalloisen mustasukkaiselta. Kun pari oli vielä lapseton, ei ystäväni olisi oikein saanut käydä missään. Muistan kerrankin, että harvinaisen tilanteen, että olimme ystävän kanssa yksillä ruokaravintolassa vaihtamassa kuulumisia. Naisen piti jatkuvasti soitella miehelle missä on ja mitä tekee. Sitten alkoi akku olla loppu. Nainen viestitti, että hänestä ei sitten kuulu tämän vuoksi. Mies vaati, että laturi on jostain löydyttävä ja naisen soitettava ennen lähtöään ja vielä kotoa.

Myöhemmin mies alkoi katsella huonolla meidän ystävyyttämme, koska olin sinkku. En viettänyt mitään rietasta elämää (sen sijaan ystäväni oli viettänyt nuorempana), mutta sinkkuna olin kaiken pahan lähde.

Aika pian suhteen alettua ystäväni tuli raskaaksi ja jäi kotiin. Hän oli juuri valmistunut maisteriksi, muttei ilmeisesti koskaan ole tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Jäi ensimmäisen lapsen jälkeen suoraan kotiin toisen kanssa, mikä ei sinänsä ole vielä mikään merkki miehen mustasukkaisuudesta. Kontrollointi sen sijaan on. Mies kontrolloi rahoja ja menoja ja jakeli "taskurahaa" naiselle vähän oman laupeudentilansa mukaan. Ystäväni ei oikein osannut tehdä mitään yksin, vaan mies hoiti heillä asiat. Kerran muistan, että pariskunnalle tuli riita ja mies lähti kaupunkiin ovet paukkuen. Ystäväni siinä sitten pohdiskeli, että mitähän tässä yksikseen voisi illan tehdä. Ei oikein edes tiennyt, että mitä kaupastakaan voisi ostaa, kun mies ei ollut neuvomassa. Toisen kerran mies oli naukkaillut hieman naapurissa ja sai yöllä huutokohtauksen ja sammui pariskunnan pienen lapsen edessä. Ystäväni mietti jo, että pitäisikö erota. Tilanne kuitenkin korjaantui sillä, että nainen sai kaupassa ollessaan hyvitykseksi ostaa joko huulikiillon tai vauva-lehden. Facebookiin nainen ei saanut liittyä, meiliinkin mies jotenkin pääsi vakoilemaan.

Ystäväni muuten lopetti yllättäen yhteydenpidon noin nelisen vuotta sitten. En sen koommin ole hänestä kuullut. Asumme eri paikkakunnilla. Tekisi mieli tiedustella mitä kuuluu, mutta kynnys on korkea. Tunnen, ettei mies hyväksy minua (vaikka nykyään perheellinen olenkin) ja loukkaa, että entinen ystäväni teki miehen mielen mukaisesti.

[/quote]

Olisit kuitenkin houkutellut vaimon pahoille teille. Kyllä teidät tunnetaan ja teidän villi elämäntyyli. Tanssitte yliseksuaalisesti tanssiravintoloissa miehiä liehutellen ja siitä se sitten lähtee. Ihan vaimon parasta ajattelin ja sillä se. 

Olenko minä mustasukkainen?

Päästän kyllä vaimoni ravintolaan kavereidensa kanssa, mutta istun etäälle kyttäämään sivusta. Saatan kumota pari olutta vain etten herättäisi turhaa huomiota. Istun naama myrtsinä ja katselen ettei kukaan urpo tule tanssittamaan ikiomaa naistani. Jos joku tulee niin ryntään väliin ja tönäisen urpoa kauemmaksi. 

Olenko minä muka mustasukkainen?