Viiltelystä; jos teininne on sitä tehnyt, kauanko

Myönnän, että olen itse viillellyt. Tosin viilsin aina vain sen verran syvälle, että verta tuli jonkin verran, ja ihan vain sen takia, että en halunnut mitään näkyviä arpia, jotka jäisivät käsiini pitemmäksikin aikaa.

Olen sitä mieltä, että ei ole väliä, onko haava syvä vai ei. Jos kyse on muoti-ilmiöstä, on lapselle kerrottava heti, ettei moisella asialla voi leikkiä noin. Pienestä pintanaarmustakin taas mielestäni pitäisi jo huolestua.

En sanoisi vähä-älyisiksi sillä ainakaan itse en ole tehnyt päätöstä että nyt viiltelen, nyt olen surullinen ja masentunut ja nyt motivaationi lähtee kokonaan. Näitä ihmisiä pitäisi yrittää auttaa ei lytätä alas! Tämä on vain oma mielipiteeni ja halusin jakaa sen.

En sanoisi vähä-älyisiksi sillä ainakaan itse en ole tehnyt päätöstä että nyt viiltelen, nyt olen surullinen ja masentunut ja nyt motivaationi lähtee kokonaan. Näitä ihmisiä pitäisi yrittää auttaa ei lytätä alas! Tämä on vain oma mielipiteeni ja halusin jakaa sen.

En sanoisi vähä-älyisiksi sillä en itse ainakaan päätä milloin viiltelen, milloin olen surullinen ja masentunut, milloin en jaksa tehdä mitään enkä milloik haluaisin vain tappaa itseni. Haluaisin myös lisätä ettei viiltely ole mikään trendi! Kuka viiltelisi, suunnittelisi itsemurhaa tai sairastaisi masennusta jos saisi itse päättää. Mielestäni nuoria ja kaikkia muitakin täytyisi autaa tällaisissä asioissa eikä lytätä alas sanomalla esim: "kyllä huomaa että teinit ovat melko vähä-älyisiä" jne jne. Tiedän itse asiasta melko paljon ja voin samaistua moniin viiltelijöihin, masentuneisuus sekä esim ahdistuneisiin. Sillä itse yritän mennä tuon helvetin läpi tälläkin hetkellä. Tuntuu todella väärältä lukea kun joku sanoo jotain: "varmaan vain joku trendi" sillä itse tiedän miltä tuntuu kun kukaan ei ymmärrä, kun mikään ei mene nappiin eikä kukaan osaa/halua autaa, kun kaikki muka tietävät asiasta kaiken vaikei asia todellakaan näin.

Okei olen 12 v ja olen viillellyt kerrannaiset vanhempani näkivät ne mutta sanoin että kissa raapaisi mutta nyt haluan kertoa äidille. En ole varma viiltelyyn syytä mutta on ahdistusta joskus, ja yksi kaverinikin viilteli ehkä halusin vain kokeilla. Miten kerron äidille. Ja ei kiitos ilkeitä kommentteja

Itse olen 7luokkaa käyvä tyttö, ja oon tehny pari vuotta mut oon jo pystyny olee siit erossa 6 viikkoo, koska sit vanhempani sai selville ja alko tukea ja nii.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 7luokkaa käyvä tyttö, ja oon tehny pari vuotta mut oon jo pystyny olee siit erossa 6 viikkoo, koska sit vanhempani sai selville ja alko tukea ja nii.

Ja mä haluun lisätä rohon, etren todellakaa minkäö muodin takii vaan pahan olon aiheuttajista. Eli koulusta, ja sukulaisista, syrjinnästä ja sit kiusaamisestkain siis.

Apua voi saada koulun terveydenhoitajan kautta perheneuvolasta.

Itse viiltelin 13-20v. Vanhemmat ja muu perhe tiesi mutta asiaa hävettiin eikä koskaan kysytty vointia tms.Huudettiin vaan ,että äkkiä pitkähihainen päälle jos vahingossa en huomannut peittää. Nyt 32 vuotiaana viimein sain arvet peittoon tatuoinnilla.Pitkään meni ,että halusin peittää ,kun itse en hävennyt.Oli vaan paha olo.

Itsellä semmonen tilanne että on koulussa terveydentarkastukset tulossa ja viiltojälkiä näkyy käsivarressa, nilkassa ja reidessä. Kerronko äidille ennen terv.tarkastusta vai annanko terkkarin huomata ja viedä asiaa eteenpäin? auttakaa.

Kertokaa vanhemmillenne tai jollekin luotettavalle aikuiselle. Älkää jääkö yksin. Oma 15-vuotias (kohta 16 v.) poika jäi kiinni viiltelystä viime syksynä, apua hankittiin heti ja poika käy nyt koulupsykologilla juttelemassa säännöllisesti. Toki poikaa tuetaan myös kotona, samoin lähipiirissä. Ja kouluterveydenhuollossa seurataan myös siltä näkökannalta, että jos tarvitsee ns. enemmän apua (nuorisopsykiatria). Meillä ilmeisesti poika kerännyt tosi kovia suorituspaineita, kun on ns. ratkaiseva vuosi (ysi luokka). On jostain syystä kovin tyytymätön itseensä. Ja on aina pohtinut asioita pitkälti oman päänsä sisällä, eikä ole kertonut ajatuksistaan. Pikku hiljaa oppii sitäkin nyt.

Ite oon viillelly joku yli puol vuotta ja siitä ollu viiltelemättä 2 kuukautta ja en oo aktiivisesti viillelly, mut jos on tapahtunu jotai ihmissuhde asioissa tai jotain muuta mikä on alkanu ahdistaa ja tullu olo et oon hirvee ihminen. Pari kuukautta sit tajusin vaa lopettaa viiltelyn. Jäljet näkyy selvästi vaikka viiltelystä yli 2 kuukautta joten en tiiä pitäskö paljastaa vanhemmille. Liikka tunnilla joutuu pitää hupparit ettei Kukaa nää ja ettei jalkojen jäljet näy nii liikka housut pitää mennä vaihtaa aina vessaa. Ja pitää sit tyylii lintsata koulun uinnit tai jotain, vanhemmat kyl suuttuu mut en haluu et Kukaa huomaa niit. Kannattaa puuttuu ja ottaa vakavissaan viiltely ettei joudu samaa tilanteeseen, kun minä. En tiedä mitä teen sit kesällä, pitää toivoo ettei tuu lämmin kesä jotta ei tarvii pitää lyhyt hihasii.