Lue keskustelun säännöt.
Kun parisuhteessa roolit ovat toisinpäin
12.10.2023 |
Muilla vastaavanlaista kokemusta? Mies haluaisi enemmän läheisyyttä, nainen taas on torjuva. Mies haluaisi keskustella syvällisiä, nainen taas haluaisi jutella enemmän vain arkisista asioista. Mies haluaisi kertoa naiselle kuinka paljon rakastaa, nainen puolestaan joutuu sanomaan suoraan ettei halua ottaa tuollaisia tunnustuksia vastaan, ja että kokee omalta osaltaan luontevammaksi osoittaa rakkauttaan tekojen kautta. Mies haluaisi juhlistaa yhteisiä merkkipäiviä, nainen taas ajattelee ettei päivämäärillä ole merkitystä, ja että juhlistetaan jonain muuna päivänä mikäli siltä tuntuu. Mies on epävarma siitä rakastaako nainen enää, mistä nainen turhautuu koska haluaisi, että mies seisoisi omilla jaloillaan, keskittyisi enemmän arkisiin asioihin ja ottaisi itsekin enemmän omaa tilaa.
Tuntuu niin kummalliselta, kun yleensä se kuitenkin menee niin että nainen haluaisi enemmän läheisyyttä, mutta mies on torjuva. Yleensä nainen toivoo mieheltä sitä, että mies tulee lähelle, on valmis keskustelemaan vaikeistakin asioista, tunnustaa rakkauttaan ja haluaa oma-aloitteisesti juhlistaa yhteisiä merkkipäiviä. Mutta joskus käy näin, että kun nainen saa kaiken tämän, nainen alkaa kaivata sittenkin jotain muuta.
Kommentit (36)
No meillä on noin koska olen nainen jolla on Aspergerin oireyhtymä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole edes kovin harvinaista. Vastoin yleistä käsitystä aika moni nainen on varsin käytännöllinen ja rationaalinen ja moni mies taas tunteellinen ja läheisyydenkaipuinen.
Mitkä roolit toisinpäin? Eikö parisuhteessa kummankin pitäisi haluta hyvää toisesta.
Kyllä. Mies puhuisi taukoamatta. Lisäksi mies on ainut, jolla saa olla vaikeita tunteita ja kriisejä. Minun tehtäväni on pysyä rauhallisena peruskalliona. Jos kerrankin romahdan, mies ei tue minua ja ottaa takaisin järjestämällä seuraavaksi oman kohtauksen, jotta saa huomion itselleen ja pakottaa minut kuuntelemaan.
Kaikki netin amerikkalaiset "miesasiagurut" ja vastaavat ovat saaneet monet miehet uskomaan että suomalaisetkin naiset olisivat lähinnä kynsiän viilaavia tuuliviirejä jotka ovat täysin tunteidensa vietävinä. No todellisuudessa suomalainen nainen on keskimäärin varsin järkevä ja käytännönläheinen eikä odota mitään prinsessakohtelua.
Toisaalta taas se perinteinen miehen malli on saanut monet ajattelemaan että miehellä ei olisi juuri tunteita ja niitä pitää lähinnä näytellä sitä naista varten. Oikeasti miehillä on monesti valtava tarve tulla rakastetuksi ja kosketuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Eipä ole kokemusta. Minä olen nainen ja rakkauden "kieleni" on läheisyys eri muodoissaan. Mieheni ovat olleet tyypillisiä suomalaisia autisteja. Kylmiä jääkalikoita.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn että miten sellaisen jääkalikan kanssa edes päädytään intiimiin suhteeseen?
Omituista olisi täydellinen tasapaino. Että kumpikin haluaisi kaikkea yhtä paljon. Kompromisseilla ne parisuhteet toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten seksi toimii tuolla dynamiikalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Miten seksi toimii tuolla dynamiikalla?
Niin vaikka naisen rooli on paljossa muuttunut ja saanut paljon uusia sävyjä ja vivahteita ja hyvä niin. - Silti ei voi välttyä samalla siltä, että osa kokee vahvasti tahallaan tai tahattomasti, että miehen rooli ei ole muuttunut miksikään. Edelleen moni odottaa joko tietosiesti tai tiedostamattaan, että mies on fyysisesti vahvemi ja kookkaampi (kuinka monta parioletettua olet vaikka viimeisen viikon aikana nähnyt, joissa mies on naista huomattavasti lyhyempi/ fyysiesti pienempi?) Kuinka monta paria tunnette, jossa mies on huomattavasti vähempi tuloisempi nainen? Saako mies laittaa töihin mennessään laittaa päälleen housut ellei peräti hameen, jonka helma ylttää polviin jättäen saareet paljaaksi? Vai muutaman kysymyksen esittäneeksi. PS miksi sen miehen pitäsi olla seksissäkään se "vahvempi" ?
Ei tuo ole kovin harvinaista. Meillä myös niin päin, että minä (nainen) olen niiden stereotyyppisten Mars-Venus kirjojen Mars/mieshahmo psyykkisesti, ja mies Venus-tyyppinen. Myös ammatit on vastoin sukupuolistereotypioita, minä olen diplomi-insinööri ja mies hoitoalalla. Myers-Briggs tyypit toisinaan selittää eroja hyvin - itse olen INTJ (arkkitehti) ja mies INFP, eli suurin eromme on ajattelu-tunneakseli, mies on tunteellinen siinä missä itse korostetun looginen.
Itse asiassa luulen, että jos on itse luonteeltaan kovin erilainen kuin oman sukupuolen stereotyyppi, niin usein löytää puolisokseen myös sellaisen joka ei ole stereotyyppinen oman sukupuolensa edustaja. Ei aina, tiedän esim. insinööripareja, joissa molemmat on sellaisia miestyyppisiä, tai aika neutraaleja. Mutta usein on niin, että kun on jotenkin miesmäinen nainen, niin sitten miehellä on enemmän niitä naisellisina pidettyjä ominaisuuksia. Se toimii kokemukseni mukaan oikein hyvin, kunhan molemmat on sinut sen kanssa mitä ovat, eivätkä kipuile perinteisten roolien perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tuon parisuhteen ongelman ydin siinä että ajatellaan stereotypioiden kautta eikä kohdata ja hyväksytä toista sellaisena ihmisenä kuin hän on. Tämä tuntuu olevan monen miehen haaste mm. itsenäisten ja rationaalisten naisten suhteen, puhutaan paljon negativiisesti naisstereotypian mukaisita piirteistä mutta sitten kun vastaan tulee nainen jolta ne puuttuu ja toimii enemmän miesstereptyyppisesti niin miehet eivät kykene tähän suhtautumaan. Tämä on oma kokemus, voi olla että menee näin toisinkin päin mutta naisena en osaa arvioida miesten kokemaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä ole kokemusta. Minä olen nainen ja rakkauden "kieleni" on läheisyys eri muodoissaan. Mieheni ovat olleet tyypillisiä suomalaisia autisteja. Kylmiä jääkalikoita.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn että miten sellaisen jääkalikan kanssa edes päädytään intiimiin suhteeseen?
Olen itse sellainen autistipiirteinen jääkalikka (nainen) ja alkoholin voimallahan ne mun suhteet on aina alkanut. Juovuksissa kun tekee kovasti seksiä mieli ja teen suorasukaisia aloitteita, tai mielelläni suostun miehen tekemiin sellaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei olettaisi mitään mielivaltaisia, satuihin perustuvia sukupuolirooleja, niin parisuhde ja kaikki muukin elämä olisi helpompaa. Mutta saahan sitä omaa elämäänsä paskoa juuri niin kuin haluaa.
Vierailija wrote:
Miten seksi toimii tuolla dynamiikalla?
Meillä mies kaipaa enemmän kaikenlaista koskettelua ja esileikkejä, kun taas mulle riittäisi vaan suoraan pano "mekaanisena toimituksena" josta seuraa laukeaminen, ja jäytävä panetus poistuu. Omanlaisemme kompromissi sitten löydetty erilaisten tarpeiden välille, ja ihan tyytyväisiä ollaan seksielämään. Tosin luulen että kumpikaan meistä ei ole kovin seksikeskeinen, niin että juuri siitä seksistä täytyisi saada jotain suuria elämyksiä tai toteutaa erikoisempia fantasioitaan sen kautta, enemmän sellaisia vaniljaseksi-ihmisiä. Voisin kuvitella, että jos oltaisiin vahvemmin seksuaalisia, voisi isompi ongelma tulla miehen äärimmäisen hellästä ja hitaasta lähestymistavasta ja minun "panettaa, hoidetaan nyt tämä homma pois alta vaaan nopeasti" tyylistä :D
Vierailija wrote:
Jos ei olettaisi mitään mielivaltaisia, satuihin perustuvia sukupuolirooleja, niin parisuhde ja kaikki muukin elämä olisi helpompaa. Mutta saahan sitä omaa elämäänsä paskoa juuri niin kuin haluaa.
Samaa mieltä että olisi helpompaa. Mutta ei ne roolit valitettavasti ihan vaan pelkästään omassa päässä ole. Se olisikin helpompaa, jos olisi. Mutta näin vahvasti oman sukupuolen stereotyypin vastaisena naisena törmään jatkuvasti esim. treffimaailmassa siihen, että minua pidetään jotenkin kylmänä ja luotaantyöntävänä, koska en ole sellainen mitä naisen oletetaan olevan: avoin, sosiaalinen, iloinen, jotenkin vähän ujosti söpöstelevä. Luultavasti "naismaiset" miehet törmäävät vielä isompaan torjuntaan naisten taholta, koska odotetaan stereotyypin mukaista käytöstä ja olemusta.
Vierailija wrote:
Kyllä. Mies puhuisi taukoamatta. Lisäksi mies on ainut, jolla saa olla vaikeita tunteita ja kriisejä. Minun tehtäväni on pysyä rauhallisena peruskalliona. Jos kerrankin romahdan, mies ei tue minua ja ottaa takaisin järjestämällä seuraavaksi oman kohtauksen, jotta saa huomion itselleen ja pakottaa minut kuuntelemaan.
Tuollaisilla miehillä on usein traumataustaa ja paljon itse rikottuja suhteita takanaan. Epävakautta ja itsetunnon puutetta. Äitisuhde ollut monesti täysin rikki.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä ole kokemusta. Minä olen nainen ja rakkauden "kieleni" on läheisyys eri muodoissaan. Mieheni ovat olleet tyypillisiä suomalaisia autisteja. Kylmiä jääkalikoita.
Ihan vain mielenkiinnosta kysyn että miten sellaisen jääkalikan kanssa edes päädytään intiimiin suhteeseen?
Olen itse sellainen autistipiirteinen jääkalikka (nainen) ja alkoholin voimallahan ne mun suhteet on aina alkanut. Juovuksissa kun tekee kovasti seksiä mieli ja teen suorasukaisia aloitteita, tai mielelläni suostun miehen tekemiin sellaisiin.
Ymmärrän satunnaisen seksin tuolla tavalla mutta miten se varsinainen suhde lähtee oikein etenemään jos toinen on jääkalikka? Ette kai te jatkuvasti ole humalassa?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jos ei olettaisi mitään mielivaltaisia, satuihin perustuvia sukupuolirooleja, niin parisuhde ja kaikki muukin elämä olisi helpompaa. Mutta saahan sitä omaa elämäänsä paskoa juuri niin kuin haluaa.
Samaa mieltä että olisi helpompaa. Mutta ei ne roolit valitettavasti ihan vaan pelkästään omassa päässä ole. Se olisikin helpompaa, jos olisi. Mutta näin vahvasti oman sukupuolen stereotyypin vastaisena naisena törmään jatkuvasti esim. treffimaailmassa siihen, että minua pidetään jotenkin kylmänä ja luotaantyöntävänä, koska en ole sellainen mitä naisen oletetaan olevan: avoin, sosiaalinen, iloinen, jotenkin vähän ujosti söpöstelevä. Luultavasti "naismaiset" miehet törmäävät vielä isompaan torjuntaan naisten taholta, koska odotetaan stereotyypin mukaista käytöstä ja olemusta.
Mutta miksi sinä haluaisit siellä treffimaailmassa treffailla ihmisiä, jotka uskovat irrationaalisiin stereotyyppeihin ja odottavat muilta niiden noudattamista?
Meil on juuri noin. Lisäksi vielä, että minä tienaan rahat, mies on äärettömän pienituloinen/tuloton. Ja mies on se, joka ei halua seksiä.
N50+