Lue keskustelun säännöt.
musta tuli äiti 22-vuotiaana ja kamalaa et....
19.08.2012 |
taustatietoa: sain mun esikoisen tämän vuoden huhtikuun loppupuolella ja olen 1990 syntynen.
sitten oon yh ja kun oon jutellu miesten kanssa joskus eri chatti palstoilla. niin siinä vaiheessa kun mä sanon että mulla on pieni neljä kuukautinen poika niin kiinostus lopahtaa muhun täysin! ja oon sanonu ettei mun pientä poikaa tarvitse pelätä et siitä saa oikeen mukavan kaverin (koska mies ja poika yhdistelmä luulis toimivan luonollisemmin miehellä jolla ei ole vielä lapsia kuin että ois mies ja tyttö). sitten oon tehny myös selväks et pojalla on kyllä oma isä joten se ei tarvitse itselleen mitään isähahmoa, joten sun ei tarviis muusta kantaa stressiä ja voisit ainoastaan vapaasti olla mun miesystävä! silti takkuaa.... ja sit oon vielä sanonu et exän kanssa ei olla sen kummemmin edes tekemisissä mitä hoidetaan vaan noi lapsen asiat ja exä ei siis paljon mun ovia kolkuttele ja häirihe tai puhelinsoittoja tee ja asuu muutenkin meistä 100km päässä eli ei ihan naapurissa.. silti ei kelpaa
sit aletaan kyselemään mun vartalosta:
mies: minkä kokoset rinnat sulla on?
minä: no ennen ne oli kokoo 75b mutta sitten kasvovat kokoon 75c että hyvin vaan kävi ;)
mies: no onks ne semmoset kiinteet ja pyöreet? vai riippuuko ne?
minä: siis anteeks mitä!?
mies: älä nyt hikeenny.
^^ SIIS KUIN TÖRKEE....
aleneeko muka naisen arvo kun se on synnyttäny??
sanoin sille vielä ettei mun kropalle käyny ees kummallisesti kun personal trainer oli koko raskauden ajan sekä jälkeen (keskivartalo siis timmissä kunnossa) ja käytin voiteita raskausarpien ehkäsyyn, muutama niitä tuli silti mut ne jo rupee olee vaalentuneita. ja alapäällekkään ei käynyt hassummin kun treenasin lantiopohjalihaksia, vois sanoo et aika entisillään on.
tällä miehellä ei ollu sit ikää mitään 18-19vuotta vaan hän oli myös 22v. joulukuussa 23v. MITEN SIIS VOI OLLA TOLLANEN??
miksi äitejä ei arvosteta ja näitä meidän pikkusia vihataan niin paljon. koska senhän tuon miehen käytös ainakin kertoo :((
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku nyt kohta sanoo, että olisiko kannattanut katsella sitä ukkoa vähän pidempään ennen lapsen tekemistä tai olisiko pitänyt opetella enemmän parisuhdetaitoja, mutta mistäs tuollaisia aina voi siltikään etukäteen tietää ja sattuu sitä "paremmissakin piireissä". Eikä sun tarvitse mitenkään hävetä itseäsi tai perhettäsi. Hyvä että olette lapsen asiat pystyneet hoitamaan sovussa!
Mut ihan oikeesti, vaikka äiti-ihmisiä sinänsä arvostettaisiin, miksi pikkuvauvan äiti olisi jotenkin erityisen kovaa valuuttaa treffimarkkinoilla? (Ja pst, valitettavasti yh-äidit ei ole ikinä olleet niin "arvostettuja" kuin nyt. Ei ole kauaa siitä kun naimattomat naiset Suomessakin on joutuneet myymään lapsiaan lehti-ilmoituksilla.) Totta kai se olemassaoleva lapsi vaikuttaa uuteen parisuhteen, ihan sama sitten onko kyse yh-isästä vai yh-äidistä. Kyllä moni nainenkin miettii, että muuten tuo vaikuttaa hyvältä mutta se lapsi...
Ehkä ne sun juttukaverit ei ole etsineet seuraa vain pari kertaa kuussa illanviettoon. Ehkä ne on etsineet jotain jonka kanssa vaikka muuttaa yhteen, mutta eivät ole pystyneet kuvittelemaan itseään vielä viiteentoista vuoteen lapsiperheelliseksi. Tai sitten ne hakivat sitä satunnaista seksisuhdetta, kunhan vähän huomauttivat ulkonäöstä, että äityliini tajuaisi olla nöyrä ja kiitollinen saamastaan huomiosta.
Ihan oikeesti, anna tollasten olla ja keskity itseesi ja lapseesi. Käytä toi noitten deittichattien miettimiseen menevä aika vaikka sen miettimiseen, mikä tässä edellisessä parisuhteessa meni vikaan, jos jotain suhdetta on pakko miettiä. Kun oot itte tyytyväinen itseesi, kompastut vielä johonkin kunnon mieheen ja elätte onnellisena elämänne loppuun asti.