Käsi sydämelle: kuinka tärkeää sulle on, että töissä työkaveri on ystäväsi?

ja viitataanko tällä johonkin toiseen ketjuun, mutta vastaan, että Olisihan se kivaa, jos joku työkavereista olisi ystäväni.

Toisaalta, siinäkin on hyviä puolia, jos työpaikalla ei ole ystäviä.

Molemmista on kokemuksia ja selvinnyt olen töistäni kummassakin tapauksessa :)

Tärkeää on se, että hän osaa ja tekee työnsä.



Kaikkien kanssa on hyvä tulla toimeen, mutta ystävyys on liioittelua. Toki joskus jonkun kanssa ystävystyykin.

En koe että työkaverini ovat ystäviäni, vaikka vietämme vapaa- aikaakin yhdessä useinkin, mutta yleensä kaikki yhdessä ja meillä on hauskaa, samoin töissä on rento fiilis eikä tarvitse miettiä miksi tuo sanoi noin ja mitä tarkoitti, vaan asian voi kysyä.



Ystäväni ovat ihmisiä joiden kanssa voin ottaa rennosti eli vaikka vetää lärvit ja he pitävät hiuksiani kun oksennan vessan pyttyyn, tämä siis on kuvainnollista, työkaverit eivät ole niin läheisiä enkä haluakaan.

Riittää, että tulen toimeen hänen kanssaan ja hän tekee työnsä. Työajan ulkopuolella haluan viettää aikaa muiden kanssa, ettei tarvitse puhua työasioita ja muutenkin.



Ne työpaikkabestikset on nähty. Työilmapiiri kärsii yleensä aika pahasti.



Käyn töissä vain töissä.

Itse pidän parempana, että on kaikkien kanssa hyvin toimeen tuleva, mutta ei kenenkään kanssa ystävä. Nähnyt töissä miten kaksi naista ei edes voi puhua muiden kanssa, istuvat aina toistensa vieressä jne. Ap

mutta kahdesta on sellaisia vain tullut.

Siinä mieles et ne muut on kateellisia siitä jos kaksi tai useampi työkaveri on ystäviä keskenään. Ei mitenkään muuten.



Meil kävi niin et kolme työkaveria ystävystyi niin et ovat vapaa-ajallakin tekemisissä paljon. Heillä on myös selvästi kivaa tehdä töitä yhdessa ja tekevät sen hyvin. Tämä aiheutti varsinkin aluksi suurta kateutta muissa työkavereissa. Näistä kaveruksista kaksi ja oikeastaan se kolmaskin tulivat siis hyvin juttuun myös muiden kanssa työaikana, mutta vapaalla ovat paljon keskenään.



Nykyään kaikki ovat jo tottuneet kolmen kaveruuteen eikä se enään niin selvästi vaikuta mihinkään. Osa vähä edelleen ihmettelee miten jaksaa olla vapaallakin yhdessä.

Tosin yksi ystävistäni(ja niitä on vähän)on työpaikan kautta. Hänen kanssaan onnistuu jopa tuo pöntöllä oksentaminen toisen pidellessä hiuksista kiinni :D Monet reissut ollaankin tehty yhdessä.

Itse olen vielä samaisessa työpaikassa, ystävä ei.

Minulla ei ole ollut kaveria työpaikalla yli 12 vuoteen,joten kenties asia ei ole aivan elintärkeä sitten kuitenkaan. Sitä ennen asuin muualla ja olin työpaikassa, joka oli minulle kuin perhe. Iso osa työkavereista oli myös yksityiselämässä kavereitani. Kaipaan sitä aikaa.

ja ollaan jo monta vuotta oltu saman katon alla ja työpari olen työkaverin kanssa niin tuleehan sitä jaettua niin iloit kuin surut pakostakin... ja kun ihmisiä töissä muutnkin hoidetaan...

Mutta yksi oli ja on nytkin duunia vaihdettuaan mun ystävä