miten saisin itselleni elämän kuten kaunis pieni blogisti?

alemmuuden tunne iskee kun tavoittelee kuuta taivaalta.



Kun herkeet tavoittelemasta niin itsetunto palovaa.

Blogimaailma on haavemaailma, siellä aurinko paistaa aina ja sadekuurokin vain romanttista.



KPE blogi on minusta inspiroiva, ja blogin pitäjä oikeasti lahjakas askartelija. Hän selaa aika useasti nettiä, iltaisin blogilista päivittyy tiuhaan tahtiin, etsii ja saa vaikuitteita muilta ja värkkää sitten idean sun toisenkin, mikä todella kivaa: joku tekee sinun puoleastasi kaikki duunit, voit vain ihailla lopputulosta.





Vaikka pidänkin kovasti blogin pitäjästä ja ko. blogista, niin välillä naurattaa blogissa oleva teennäisyys: esim. jutut mitkä on ensin jostakin kuvitetusta lasten kanikirjasta (varmaan Beatrix Potter) luettu lapsille, esim. ullakkokohtaus, niin blogin pitäjä lavastanut sitten saman tilanteen lapsilleen. Niin tekemällä tehtyä, että nauratti. Oikeasti, mieti nyt: ensin siivonnut ullakolla, sitten erikseen haalinut kaikkea romanttista ullakkokrääsää ja asetellut niitä puolipäivää, sitten tyttö pitsimekossa puettuna astetelmaan kirjan kanssa, ja sitten otetaan kuvia eri kuvakulmista ja valotuksilla.

En ikinä jaksaisi. Aika turhamainen saa olla, että viitsii tehdä moisen vaivan, luonakseen blogiin jonkun kivan tunnelmakuvan, joka oikeasti tekemällä tehty.



Oikeastaan koko blogin pitäminen naurattaa näin yleisellä tasolla joskus: ajattele nyt, bloginpitäjä kuvaa kämpän, kun on ensin kaksipäivää siivonnut hulluna kämpän lattiasta kattoon, lapset siinä sivussa menee miten menee, sitten ottaa kuvan siitä täydellisestä, siivotusta kämpästä ja laittaa blogiin. Hirveät taustatyöt; siis siistien interiöörien ja kuvakulmien kanssa. Ei se mene niin, että vain räpsäistään ohimennen kuva "meiltä kotoa tänään, kun juotiin kahvit ystävän kanssa" tyyliin.



Kuvien takana on paljon työtä. Ja mietitty etukäteen juttuja, aiheita, kuvakulmia, asetelmia.



Kannattaa olla kriittinen. Mitä niiden kuvien takana on? Miten lapset hoidettu kun mammat bloggailee kaikki päivät taustatöineen, ja haalivat ideoita virtuaalimaailmasta? Saavatko lapset temmeltää ja sotkea niitä vitivalkoisia maailmoita? Missä on se tarha-arki kiukkukohtauksineen, kaupassakäynteineen, arjen kuvauksineen. Ei ainakaan monella blogistilla.



Blogimaailma on kiillotettua todellisuuden kuvausta, josta on siloitettu sotkut, epäsiisteydet, roinat, arjen takut pois. Siellä ei kerrota, että just riideltiin miehen kanssa ja ottaa se päähän, kun ei auta tarpeeksi vauvanhoidossa.



Kiitos kaikille blogisteille, ja nostan hattua kaikelle tekemälle vaivannäölle. On ihanaa lukea ihania blogejanne, mutta kaikille kadehtijoille, sanoisin, että kannattaa olla mediakriittinen! Asiat eivät ole aina sitä miltä näyttävät, tai saadaan lukea.

jos blogistit tekisivät postauksia ihan arjestaan ja siitä miten saavat kaikki hommat tehtyä. Niin ja miten pyrkiä itse tuohon blogistien kaltaiseen "täydelliseen" tyyliin ja maailmaan vaikka vähinkin varoin vaikkei omista lottovoittoa.

Olisi kiva jos kaunis pieni elämä blogisti tekisi jutun sisutuksestaan ja siitä miten sen saa ja miten tehdä samanlaista vähällä vaivalla ja rahalla mutta taitaa olla liian ahne kun ei siitä makseta. Ikea ei sponssaa ja parempi pitää mammat kateellisina.





ap

Saatan tosiaan siivota esim. vintin ja tehdä siitä viihtyisän satunurkkauksen. Meillä kun on edellisten asukkaiden kertynyttä vanha tavaraa, sekä isovanhempieni perinneaarteita :)

Rakastan kauniita yksityiskohtia ja asetelmia.

Sisustan ja uudistan vanhaa rakkaudella, siinä missä joku muu ehkä harrastaa urheilua ja kulttuuria.

En usko etä Anne tekee tuon kaiken vaan blogiaan varten. Vaan siksi että tykkää siitä ja hänellä on mahdollisuus. Sattuu nyt esittelemään blogissaan noita asioita.

Itse ihmettelen joitakin kakkublogeja.

Kakkujen tekemiseen ja koristeiden vääntämiseen vasta aikaa meneekin, ja siinä täytyy saada keskittyä, lasten kanssa se ei oikein onnistu.

Miten he onnistuvat tekemään useita kakkuja viikossa työnsä ohella?

Itse olen myös kondiittori koulutukseltani, mutta teen lähinnä ystäville kakkuja, ja tämän lapsiperheen arjenpyöritykse ohella se ei ole kovin herkkua.

Mutta huonekalujen tuunaus, sisutus ja pikku näpertely onnistuu minulta lasten kanssa, se on heistäkin hauskaa.

Muuten olen kanssa sitä mieltä ettei kannata kadehtia toisten elämää blogien perusteella (tai muutenkaan, mihin kyllä syyllistyn itsekin välillä).

Blogimaailma on haavemaailma, siellä aurinko paistaa aina ja sadekuurokin vain romanttista.

KPE blogi on minusta inspiroiva, ja blogin pitäjä oikeasti lahjakas askartelija. Hän selaa aika useasti nettiä, iltaisin blogilista päivittyy tiuhaan tahtiin, etsii ja saa vaikuitteita muilta ja värkkää sitten idean sun toisenkin, mikä todella kivaa: joku tekee sinun puoleastasi kaikki duunit, voit vain ihailla lopputulosta.

Vaikka pidänkin kovasti blogin pitäjästä ja ko. blogista, niin välillä naurattaa blogissa oleva teennäisyys: esim. jutut mitkä on ensin jostakin kuvitetusta lasten kanikirjasta (varmaan Beatrix Potter) luettu lapsille, esim. ullakkokohtaus, niin blogin pitäjä lavastanut sitten saman tilanteen lapsilleen. Niin tekemällä tehtyä, että nauratti. Oikeasti, mieti nyt: ensin siivonnut ullakolla, sitten erikseen haalinut kaikkea romanttista ullakkokrääsää ja asetellut niitä puolipäivää, sitten tyttö pitsimekossa puettuna astetelmaan kirjan kanssa, ja sitten otetaan kuvia eri kuvakulmista ja valotuksilla.

En ikinä jaksaisi. Aika turhamainen saa olla, että viitsii tehdä moisen vaivan, luonakseen blogiin jonkun kivan tunnelmakuvan, joka oikeasti tekemällä tehty.

Oikeastaan koko blogin pitäminen naurattaa näin yleisellä tasolla joskus: ajattele nyt, bloginpitäjä kuvaa kämpän, kun on ensin kaksipäivää siivonnut hulluna kämpän lattiasta kattoon, lapset siinä sivussa menee miten menee, sitten ottaa kuvan siitä täydellisestä, siivotusta kämpästä ja laittaa blogiin. Hirveät taustatyöt; siis siistien interiöörien ja kuvakulmien kanssa. Ei se mene niin, että vain räpsäistään ohimennen kuva "meiltä kotoa tänään, kun juotiin kahvit ystävän kanssa" tyyliin.

Kuvien takana on paljon työtä. Ja mietitty etukäteen juttuja, aiheita, kuvakulmia, asetelmia.

Kannattaa olla kriittinen. Mitä niiden kuvien takana on? Miten lapset hoidettu kun mammat bloggailee kaikki päivät taustatöineen, ja haalivat ideoita virtuaalimaailmasta? Saavatko lapset temmeltää ja sotkea niitä vitivalkoisia maailmoita? Missä on se tarha-arki kiukkukohtauksineen, kaupassakäynteineen, arjen kuvauksineen. Ei ainakaan monella blogistilla.

Blogimaailma on kiillotettua todellisuuden kuvausta, josta on siloitettu sotkut, epäsiisteydet, roinat, arjen takut pois. Siellä ei kerrota, että just riideltiin miehen kanssa ja ottaa se päähän, kun ei auta tarpeeksi vauvanhoidossa.

Kiitos kaikille blogisteille, ja nostan hattua kaikelle tekemälle vaivannäölle. On ihanaa lukea ihania blogejanne, mutta kaikille kadehtijoille, sanoisin, että kannattaa olla mediakriittinen! Asiat eivät ole aina sitä miltä näyttävät, tai saadaan lukea.

blogi saakin olla haavekuva, samalla tavalla kuin tv-sarja tai rakkausromaani. Jos joku tahtoo muuta, voi sitten katsoa tosi-tv:tä tai erilaisia, arjen rankkuutta korostavia blogeja.



Enkä usko, että blogimammat "bloggailee kaikki päivät taustatöineen". Jos blogiin tulee päivitys kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa, niin ei päivitysten tekeminen kauan aikaa vie. Tokihan on mahdollista, että sellaisiakin äitejä on, joille blogi on ykkönen perheen kustannuksella. KPE ei mun silmään vaikuta sellaiselta.

odd mollyt ja chili norwayt maksaa maltaita. Muualla ei ole samanlaisia tai yhtä nättejä.



ap

Kaunis pieni elämä - nettikaupasta! Blogi on ainakin osittain ihan silkkaa mainosta. Sinänsä tosi nerokas markkinointikeino.

Kappahl on täynnä Odd Molly -kopioita.

Ei varaa sellaisiin huonekaluihin jotka maksaa tuhansia.

Niin ja en ole modernia kotia blogeissa vielä nähnyt mikä olisi yhtä taitavasti tehty ja suunniteltu ja kaunis. Ne ovat yleensä aika kolkkoja tai liian vähän rahaa ja epätaidolla toteutettuja. Sen takia nyt mietin olisiko kaunis pieni elämän tyylinen koti tavoittelemisen arvoinen? Tosin ei varaa kuin ikea kalusteisiin tällä hetkellä. saako sieltä samaa tunnelmaa ja tyyliä vai meneekö metsään? Mies saisi raivarin jos rupean modernia kotiamme muuttamaan. Mm eamesin tuolit meillä ja modernit kulmasohvat. =) heh..

Vielä vinkkejä pukeutumiseenkin kaipaan? Ei kuitenkaan sitä hörhellöisintä laatua..



ap

Meillä on romanttinen koti, käytän romanttisia vaatteita, aina siistiä ja tuoreita kukkia pöydällä jne.



Ihan vaan toimit omien halujesi mukaan. Ihme touhua.

No jaa, en ole KPE kodissa käynyt, mutta blogin kuvien perusteella heiltä löytyy myös IKEAa ja itse tuunattua vanhaa, kirpparilöytöjäkin, itse ommeltuja tekstiilejä... Ei esim. mitään sikakallista designia.



Mutta koska värimaailma on harkittu ja esineet on kauniisti aseteltu, se luo mielikuvan kalliista ja saavuttamattomasta. Oikeasti kyse on vain tyylitajusta!



Ja eikö ne teidän Eamesin tuolit ja modernit sohvat ole myös aika kalliita???

itse tehty pintaremontti on halpa. Maalit eivät paljoa maksa, ja mm. saaneet varmaan erittäin huokeaan sopimushintaan alakerran parketin, kun mainostavat blogissaan ko. parkettifirmaa.



Tapetointikaan ei mielestäni tule kalliiksi, siihen nähden, miten ison muutoksen sillä saa. Ja aika useinhan KPE blogisti kertoi, että tapetoivat alelaarista löytämillään tapeteilla, esim. vaipanvaihtohuone.



Ja takkahuoneen vai minkä kellarissa sijaitsevan huoneen sisustivat poistohuonekaluilla. Ja tosiaan Ikeaa heiltäkin löytyy.



Kalliin keittiöremontin jättivät muuttaessa tekemättä, maalasivat itse keittiönkaappien ovet ja tuunasivat itse tekemällä keittiötä (tapettia, maalia ja koristelistoja). Eli ei todellakaan oltu laitettu mitään kymppitonnien keittiöremonttia.



Heillähän on oma sisustusfirma, josta voivat ostaa siisäänheittohintaan niitä huonekaluja, millä ovat sitten "kalliimmalla" sisustaneet. Sisäänostohinnat ovat usein 1/3 tai 1/4 siitä hinnasta mitä ulospäin myydään, joten ovat saaneet esim. upeat olohuoneen kalliit kirjahyllyt muutamilla satasilla, ja samalla ilmaista mainosta nettiputiikkihuonekaluilleen.



Eli ei ole taloa isolla rahalla sisustettu ja remontoitu, vaan itse kaikki tehty, jolloin työ ei maksa mitään, ja materiaalikustannukset aika pienet. Hyvä maku ei tarkoita aina kallista!

Meillä on romanttinen koti, käytän romanttisia vaatteita, aina siistiä ja tuoreita kukkia pöydällä jne. Ihan vaan toimit omien halujesi mukaan. Ihme touhua.

entä huonekalusi?

ap

Olisi kiva jos kaunis pieni elämä blogisti tekisi jutun sisutuksestaan ja siitä miten sen saa ja miten tehdä samanlaista vähällä vaivalla ja rahalla mutta taitaa olla liian ahne kun ei siitä makseta. Ikea ei sponssaa ja parempi pitää mammat kateellisina.

ap

oli halpamainen kommentti. Löysin itsekin blogin vasta vähän aikaa sitten (ja vielä tämän palstan kautta) ja olen hakenut sieltä paljon inspiraatiota. Tuo blogistihan mielestäni hyvinkin perusteellisesti kertoo sisustuksestaan, ja on maininnut Ikeankin siellä. Paljon itsetehtyä, esimerkiksi ne kauniit lastenhuonematot. Sellaisen teko-ohjeet löydät itsekin helposti netistä, ja matonkuteista virkkaamalla hintaa ei paljoa tule. Ongelmasi taitaa olla tuo, että haluat kaiken sekä "vähällä vaivalla" että "vähällä rahalla". Ei se niin mene. Joko näet vähän vaivaa ja teet itse, tai sitten kulutat enemmän rahaa.

odd mollyt ja chili norwayt maksaa maltaita. Muualla ei ole samanlaisia tai yhtä nättejä.

ap

tietyn merkkisiä vaatteita vai tietyn näköisiä? Kyllä samannäköisiä on halpaketjut pullollaan, sun täytyy vaan opetella valitsemaan ja yhdistelemään. Voit myös tehdä vaatteesi itse. Mutta jos olet kovin merkkitietoinen, niin sitten sun täytyy vaan rikastua. Sinun täytyy vähän nähdä vaivaa saadaksesi haluamasi ja tehdä kompromisseja, niin muutkin tekevät.

esim. pukeutumiseen? En varmaan sitten löydä niitä oikean tyylisiä vaatteita tai osaa yhdistellä niitä oikein. Siis näistä halpaketjuista.



Tai miten kutoa ne matot tai tehdä huonekaluja? Huonekaluja en osaa ainakaan tehdä eikä ole tarvittavia työkalujakaan.

Eikä ollut kommentillani tarkoitus halventaa kyseistä blogistia, itselläni ei vaan ole miljoonia ja samaa kartanotyyliä haen.



ap

esim. pukeutumiseen? En varmaan sitten löydä niitä oikean tyylisiä vaatteita tai osaa yhdistellä niitä oikein. Siis näistä halpaketjuista.

Tai miten kutoa ne matot tai tehdä huonekaluja? Huonekaluja en osaa ainakaan tehdä eikä ole tarvittavia työkalujakaan.

Eikä ollut kommentillani tarkoitus halventaa kyseistä blogistia, itselläni ei vaan ole miljoonia ja samaa kartanotyyliä haen.

ap

Muotiblogit ja -lehdet. Mene työväenopiston tms. puutyökurssille. Keksit kyllä itse jos viitsit vähän ajatella.

esim. pukeutumiseen? En varmaan sitten löydä niitä oikean tyylisiä vaatteita tai osaa yhdistellä niitä oikein. Siis näistä halpaketjuista. Tai miten kutoa ne matot tai tehdä huonekaluja? Huonekaluja en osaa ainakaan tehdä eikä ole tarvittavia työkalujakaan. Eikä ollut kommentillani tarkoitus halventaa kyseistä blogistia, itselläni ei vaan ole miljoonia ja samaa kartanotyyliä haen. ap

Eli käytä googlea!

Katso mitä kansalaisopistot ym. tarjoaa, nythän on juuri aika ilmoittautua kursseille! Sieltä voi löytyä puutyökurssi, huonekalujen entisöintikurssi, askartelu/näpertelykurssi, sisustuskurssi, valokuvauskurssi, ompelukurssi....Opettele tänä talvena joku taito, ensi vuonna toinen!

Lainaa kirjastosta sisustuslehtiä ja kirjoja, muista katsoa myös harrastepuolelta jos löytyy just jotain tuunauskirjoja ym.

Lue blogeja. Saat ideoita niin sisustukseen kuin pukeutumiseen.

Pidä silmät auki. Katsele kaupungilla miten ihmiset on yhdistäneet vaatteita. Katsele yhdistelmiä lehdistä tai vaikka elloksen luettelosta.

Katso tarkkaan alelaarit. Löydät niitä tapetteja, vaatteita, huonekaluja, sisustuksen pientavaraa edullisesti.

Tee suunnitelma. Kun olet saanut näkemyksen, miten saat juuri omaan kotiisi ja pukeutumiseesi kartanotyyliä vai mitä sen piti olla, tähtää siihen johdonmukaisesti. Mieti, mitä tarvitset sitä varten. Jos tarvitset vaikkapa romanttisen seinähyllyn, pidä silmät auki ja osta kun löydät sopivan edullisesti.

Ei siihen tarvi miljoonia vaan silmää ja mielikuvitusta! Ja aikaa, kun ei ole rahaa laittaa kaikkea kerralla. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä ;)