Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (7403)
Raskas persoona jolla mielipiteet ja ideologiat vaihtelee mutta ylianalysointi ja itsensä korostaminen pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Raskas persoona jolla mielipiteet ja ideologiat vaihtelee mutta ylianalysointi ja itsensä korostaminen pysyy.
Ne omaa paremmuutta korostavat mietelauseet on jotain aivan yrjöä. Monessa lytätään samalla "heikompaa ainesta" alas. En saa Virvestä hirveän fiksua kuvaa, vaikka hän sellaiseksi tuntuu itsensä mieltävän.
(ja puhuin nyt siis ig-tarinoista)
Hirveä vakuuttelu omista valinnoista joka postauksessa. Itsellä oli vastaava vaihe noin parikymppisenä. Halusin myös kokea kaikenlaista ja paikoille jämähtäminen ja muiden odotusten mukaan eläminen ahdisti.
Nykyään näen tavallisessa tylsässä arjessakin hyviä puolia, vaikka en haluaisikaan elämän olevan pelkkää arkea, jossa jokainen päivä on samanlainen. Siihenkin voi tosin itse vaikuttaa eli onko arki tasaista ja tylsää vai ei. Matkustelukin muuttuu arkiseksi, koska samat lainalaisuudet silloinkin pätee eikä joka päivä jaksa nähdä ja kokea uutta vaan tarvitaan myös aikaa sisäistää uudet kokemukset ja levätä.
Erikoiset ns. huippukokemukset jää mieleen, mutta niin jää myös arki tai pikemminkin arjen yleisfiilis. Itse pyrin siihen, että arki tylsine rutiineineenkin on tyytyväistä ja arkiaskareita tehdessä on usein hauskaa. Ei elämä voi olla aina pelkkää ekstakokemusten hakemista ja etsimistä.
Itse palasin juuri kahden viikon reissulta, jossa koin paljon uusia juttuja ja nyt fiilistelen aurinkoista talvipäivää omalta kotisohvalta. Molemmissa on puolensa.
Mitähän uutta ja mahtavan mullistavaa tapahtuu seuraavaksi? Mitähän reissusta tulee..
Ai kamala, koko blogi on mennyt tosi oudoksi.
Sen kanssa pystyi elämään että Virve käytti blogia mainostus platformina (kuten kaikki muutkin, koska jollainhan on meistä jokaisen elettävä). Mutta viimeisen parin kuukauden ajalta piirtyy tosi ikävä kuva koko bloggaajasta henkilönä.
Valmis syöttämään mitä vain humpuukia ja päähän pistoja lukijoille, ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Koska hän on niiiiiin avoin ja valmis kokeilemaan kaikkea. Jos joku ei tykkää niin oma vika, mitäs otti asian liian tosissaan. Pitäisihän se tajuta ettei hän oikeasti tarkoittanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Aiotteko ostaa Virven kirjan, tai uskotteko että siitä tulee menestys?
Itsestä tuntuu että lähes kaikkeen löytyy vastaus kun tarpeeksi jaksaa nettiä kaivaa, niin en koe tarvetta ostella kirjoja.
En ole ostanut kirjaa, enkä usko että ostan. Mä lopetin Virven blogin lukemisen silloin, kun se alkoi jauhaa tuosta korealaisesta ihonhoidosta. Mua ei vaan kiinnosta se yhtään. Mutta tyyppi toki huomasi markkinaraon, kun tuo villitys oli tulossa ja kuumimmillaan.
Häiritsee blogissa nykyään se, miten Virve kuuntelee pari äänikirjaa, valaistuu pikkuoravan innolla ja sitten kohottaa postauksissa itsensä kulloisenkin aihealueen asiantuntijaksi, josta kaikkien lukijoidenkin pitäisi ottaa oppia. Samalla sivulauseessa lytätään ne, jotka eivät syystä tai toisesta ole tehneet samoja valintoja kuin hän.
Aasian reppureissupostauksia odotellessa. Jotenkin V on vaikuttanut enemmän sellaiselta Samsonitea asfaltilla vetävältä tyypiltä. Se lienee varmaa, että mitä tahansa oivalluksia matkalla syntyy, kuulemme niistä moneen kertaan tulevaisuudessa.
Blogi on nykyään todella raskasta ja tylsää luettavaa.
Virvellä on käynnissä pysyvä kolmenkympin kriisi. Etsii omaa suuntaansa ja itseään ja innostuu aina kun joku itselle uusi asia sattuu vastaan. Kunnes lukee taas uuden kirjan ja löytää vieläkin mahtavamman ja upeamman ja uuden elämää mullistavan asian.. Sama kuin neli-viisikymppiset ostaa moottoripyörän tai jonkun pappa tunturin.
Hirveän raskasta paatosta nykyään. Uusi asia on aina se ainoa oikea tapa tehdä jutut ja kaikki jotka eivät tee asioita hänen tavallaan ovat väärässäolevia urpoja.
Muistittehan jo minimalisoida elämänne? Koska jos ei lahjoita omaisuuttaan pois, ei voi olla ekologinen ja hyvä ihminen. Häpeä jos ostat H&M:stä paidan koska se on pikamuotia ja super-epäeettistä, paitsi silloin kun Virve itse ostaa ks. paidan ja mainostaa sitä kaikille useammassa tarinassa. Koska se on ihan erijuttu silloin.
Sitä paitsi, hei, minimalismilla saatte säästettyä rahaa niin ootte kanssa yhtä super hyviä rahataidoissa kuten Virve! Varsinkin jos teillä ei ole yhtään ystäviä (niihin menee hirveästi rahaa kun pitää käydä kahvilla ja syödä ulkona), tai harrastuksia (koska ne ne vasta onkin kalliita! lemmikeistä puhumattakaan!) ja ootte aina parisuhteessa toisen pihin kanssa niin ei tartte maksaa täyttä vuokraa/lainaa/vastiketta/sähköä yms. tai käydä ulkona syömässä (mitäs oot sinkku, oma vikasi että elämä maksaa enemmän). Kyllä saa sanoa ääneen kuinka mahtava on ja että on ihan omaa ansiota että on niin mahtava raha-asioissa. Olisi teilläkin jo 80 tonnia säästössä, jos olisitte yhtä hyviä.
(Mitäs ostetitte Virven Elevenin mainostuotteita, ihan omaa tyhmyyttä).
/s
Joko luitte, että Virve on keksinyt olevansa eläkeläinen.
Vierailija kirjoitti:
Joko luitte, että Virve on keksinyt olevansa eläkeläinen.
Oli niin pitkä ja jaaritteleva postaus etten jaksanut ihan sanasta sanaan lukea, mutta siis tuo ja miehensä työelämästä poisjättäytyminen on mielestän downshiftausta ja tätä on hyvätuloiset harrastaneet jo pitkään. Pari vuotta matkustellaan ja haetaan kokemuksia ja sitten takaisin työelämään ehkä uudelle uralle. Pointtina se, että tämä on taloudellisesti mahdollista. Eläkkeellä oloon taas mielestäni kuuluu myös se eläke.
Irtiotot on ihan paikallaan, jos se on mahdollista enkä itsekään ymmärrä sitä "sitten kun" elämää ja varsinkaan, että asiat jätetään tehtäväksi eläkkeellä; eiväthän kaikki edes elä sinne asti tai sairastuvat tms. Toisaalta työelämästä on helppo tippua pois, vaikka olisi vain työttömänä, joten monella se takaisinpaluu ei välttämättä ole niin helppoa kuin ajattelee. Sitäkään ei tiedä miten pitkään Virven tekemä sometyö on mahdollista. Hänhän kuitenkin saa koko ajan tuloja ja tekee töitä, vaikka päivätyöstä irtisanoutui, joten sikäli en ymmärrä näitä työttömyys- ja eläkejuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Blogi on nykyään todella raskasta ja tylsää luettavaa.
Juuri tätä olin tulossa itsekin sanomaan. Virve vaikuttaa bloginsa perusteella jotenkin hieman vaikealta persoonalta. Luen välillä joskus blogia, vaikka en saa siitä enää mitään kicksejä. Raskasta ja jotenkin ankeaa luettavaa nykyään.
Minimalismi tuntuu olevan seurausta shoppailusta. Itse en tunnista sitä, että haluan koko ajan uusia tavaroita, jotka sitten jäävät kaapin perälle tai että tavaroiden huoltamiseen kuluisi hirvesti aikaa tai että tavaroilla täyttäisin tyhjyyttä. Olen ehtinyt tavata ihmisiä, liikkua luonnossa, syödä hyviä illallisia, käydä tapahtumissa, matkailla, harrastaa, lojua sohvalla jne. vaikka minulla on varmasti tuhansia tavaroita. Shoppailuun en kyllä hirveästi ole aikaani käyttänyt eli toki se saattaa monilla viedä aikaa edellämainituilta.
Siksi tavarat ei ole ongelma eikä minun tarvitse edes tietää mitä on viedä karsiminen vielä uudelle tasolle. Toki minäkin muuton ja siivouksen yhteydessä saatan karsia tavaroita, mutta aika vähän turhaa löytyy varsinkin kun olen löytänyt oman vaatetyylini. Ostan vain tarpeeseen, joten ostokset tulee heti käyttöön eikä ahdista, vaikka esim. lumikolaa ei tänä vuonna ole tarvinnut vielä käyttää. :)
Ymmärrän kyllä, että monille ostaminen ja tavaramäärä on ongelma, mutta en pitäisi ratkaisuna sitä, että kyseenalaistaa kaikkien tavaroidensa olemassaolon. Tietenkin ihminen pärjää vähillä tavaroilla ja vaatteilla, mutta toisaalta kaupunkilainen käyttää sitten kaupungin palveluja sen lisäksi. Esim. tuo esimerkki, että tämän japanilaisen gurun luona drinkit juodaan suoraan tölkeistä, kun hänellä ei ole laseja vieraille tai että siirrytään kahvilaan.
No, Virve on valaistunut. :)
Hieno kiertoilmaisu kotirouvalle, joka puuhastelee kaikkea inspiroivaa ja saa niistä välillä jotakin korvausta. Mikäs siinä, jos on varaa.
First world life coachingia.
Vähän kyllä salaa kadehdin Virven kykyä luottaa siihen, että muutaman vuoden downshiftaamisen jälkeen hän ilman muuta löytää taas mukavia ja mielenkiintoisia töitä.
Viimeaikaiset jaarittelut ovat kyllä sellaista oman navan kiertämistä, että huh. Arki lipsahtaa helposti tuollaiseksi, kun vellotaan omassa mukavuuskuplassa ilman aikatauluja ja ihmiskontakteja.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyllä salaa kadehdin Virven kykyä luottaa siihen, että muutaman vuoden downshiftaamisen jälkeen hän ilman muuta löytää taas mukavia ja mielenkiintoisia töitä.
Joo, aika itsestään selvänä pitää, että töihin palaaminen tapahtuu sormia napsauttamalla. Jonkunlainen reality check olisi paikallaan.
Hänellä on aiemmin työt järjestynyt aika mukavasti ja blogi taitaa tuottaa ihan hyvin, joten luottaa siihen, että pääsee heti halutessaan töihin. Todellisuudessa jo työttömyysjakso voi monella vaikeuttaa työllistymistä, joten omaehtoinen irtisanoutuminen voi monen työnantajan silmissä näyttää huonolta.
Blogin suhteen hän pääsi myös siihen ensimmäiseen aaltoon, jolloin lukijoita sai paljon, vaikkei blogi edes olisi mikään loistava. Virven blogi on ollut ihan tasokas kosmetiikkablogi, mutta mielestäni ei kirjoita kovin hyvin ja pitkät asiapostaukset on välillä todella raskasta luettavaa. En ole lukenut kirjaa, joten en tiedä saiko siihen jotain apua tekstin kanssa.
Virven joulukalenteripostaus on huvittava siihen nähden, että vielä toissavuonna Virve mitä ilmeisimmin korkeimman omakätisesti Elevenin maajohtajan ominaisuudessa masinoi Suomen kosmetiikkamarkkinoiden isoimman kusetuksen. Ei välttämättä tahallaan, mutta hölmöä ja osaamatonta se odotusten pilviin nostattaminen blogiin vuodatetuilla lapsellisilla ylisanoilla oli. Eikä se jälkiselvittelykään ihan putkeen mennyt.