Onko kalliilla kosmetiikalla ja markettirasvalla oikeasti eroja?

vastaan, että suurin osa tekstistäsi ei pidä paikkaansa. Esim. AHA-happoja ei ole käytetty vuosiin ryppyvoiteiden vaikuttavina raaka-aineina.

Kyllä ihonsa saa pilalle, kun läträä naamaan meikkivoidetta ja iho on sen peitossa piiitkät päivät. Helpommallakin voi päästä :)

Meikkivoide suojaa aika hyvin auringolta, mikä on pahin ihon vanhentaja. Joillekin tietyistä meikkivoidekoostumuksista voi tulla ihohuokosten tukkiintumista ja finnejä, mutta mitenkään pysyvästi pilalle (esimerkiksi ryppyiseksi) ihoa ei meikkivoiteen käytöllä voi saada. Ja useimmille löytyy meikkivoide joka ei tuota tukkeentumista aiheuta.

Mä olen käyttänyt meikkivoidetta, yleensä vielä paksua Joe Blascoa, päivittäin 13-vuotiaasta alkaen ihon läpi kuultavien sinisten verisuonten peittämiseen, eikä ihossa ole mitään vikaa vaikka ikää on sentään 35 jo.

pitkälti markkinointikuluissa, jotka upotetaan kuluttajahintoihin. Mielikuviinhan nuo hinnat perustuvat. Ihon kannalta merkityksellisintä on siinä millaiset elintavat on.

Kosmetiikkaa markkinoidaan usein turhuuksilla tai itsestäänselvyyksillä.

FAKTAT



Teho pitää todistaa



Parabeeniton



- Jossain vaiheessa huhuttiin, että parabeenit olisivat haitallisempia kuin muut säilöntäaineet. Se ei pidä paikkaansa, ne ovat itse asiassa ainoita ei-allergisoivia säilöntäaineita. Pidän mainontaa hyvin ristiriitaisena, jos korostetaan parabeenittomuutta, mutta tuote sisältääkin sitten muita säilöntäaineita, jotka ovat allergisoivia.



Testattu lääkärien valvonnassa



- Jokainen tuote testataan ennen markkinoille tuloa, testiryhmä voi olla 5 tai



5000 henkilöä. Lääkärin valvonnassa voi ääritapauksessa tarkoittaa, että lääkäri on nähnyt vain kuvia testihenkilöistä. Se, että jossain purkissa lukee tämä lause, ei takaa vielä yhtään mitään tuotteen toimivuudesta tai vaikkapa allergiaystävällisyydestä.



Hypoallergeeninen



- Termin voisi kääntää vaikkapa allergiaystävälliseksi. Sitä voi käyttää oikeastaan kuka vaan. Ei ole mitään määrittelevää standardia, eikä kukaan valvo sen käyttöä. Jotkut tuotteet yrittävät ihan oikeasti olla allergiaystävällisiä. On harmi, että termi on kulunut liiallisen käytön takia.



Puhdas



- Tämä ei ole millään tavalla relevantti mainoslause. Se on pelkkää mielikuvamarkkinointia. Puhtaan vastakohta on likainen, eikä yksikään kosmetiikkavalmistaja halua käyttää tuotteessaan likaisia tai epäpuhtaita raaka-aineita. Eli kaikki kosmetiikka on siinä mielessä puhdasta.



Ei silikonia



- Tämä on erään ajan muoti-ilmaus, samoin kuin nykyinen parabeenittomuus. 80-luvulla kiersi urbaanilegenda, jonka mukaan silikonia sisältävät sampoot irrottivat hiukset päästä. Se oli liioittelua. Sitä paitsi lähes kaikki nykyiset silikonit ovat vesiliukoisia toisin kuin silloin. Teollisuussilikonit ovat sitten eri asia.



Ei testattu eläinkokeilla



- Mitään kosmetiikkatuotteita ei ole saanut enää vuosiin testata eläimillä. Tässä mainostetaan siis itsestäänselvyyttä. Ja vaikka muuta väitettäisiin, on jokainen käytössä oleva raaka-aine testattu joskus aikaisemmin eläimillä.



Tutkittu teho



- Tämäkin voi tarkoittaa mitä tahansa. Teho on voitu tutkia yhden tai tuhannen ihmisen koeryhmällä, itsearvioinnilla, ulkopuolisella arvioijalla tai vaikkapa laboratoriossa. Hyviä esimerkkejä ovat in vitro -tutkimukset. Se tarkoittaa, että teho on todistettu koeputkessa.



Nuoremman näköinen



- Nuoremman, valkoisemman, kiinteämmän tai muun näköinen ei väitä samaa, kuin että lopputulos todella olisi jotain edellä mainituista. Mainoslauseen teho perustuu siihen, että ihmiset usein mieltävät ne samoin. Nämä väitteet kuvaavat tuntemuksia, eivät todellisia muutoksia.



Ei mineraaliöljyjä



- Samaa sarjaa kuin silikonit ja parabeenit. Väitteet huokosten tukkeutumisesta tai muusta ovat huuhaata, öljythän ovat vain osa tuotetta. Esimerkiksi lääketeollisuus on näistä täysin riippuvainen, eikä niitä taatusti saisi käyttää, elleivät ne olisi puhtaita ja allergiaystävällisiä.



Dermatologisesti testattu



- Termi tarkoittaa, että tuote on testattu iholla. Koska kaikki markkinoille tuleva kosmetiikka pitää testata, ovat käytännössä kaikki tuotteet dermatologisesti testattuja. Termiä käyttääkseen ei tarvitse täyttää mitään ehtoja, kuka vaan voi todeta ihotestin ennen ja jälkeen -tulokset.





1. Mainonnalla ei saa lain mukaan johtaa harhaan. Jos tuote lupaa tehdä jotain, pitää teho pystyä todistamaan. Voidepurkkien kyljestä pitäisi siis löytyä tutkimustietoa väittämien tueksi.



2. Käytännössä tutkimukset ovat usein suppeita tai perustuvat laboratorio-oloissa tehtyihin keinoihotesteihin. Harhaanjohtavasta mainonnasta voit ilmoittaa kuluttaja-asiamiehelle.



Kosmetiikkapurkkien hehkutus tuotteiden erinomaisista ominaisuuksista on kaikille tuttua. Monista löytyy myös lista "pahoista" asioista, joita tuote ei sisällä. Osa mainoslauseista on kuitenkin tarpeettomia.

Ai ei käytetä vai?



P.s. Mä olen kemisti, joten turha tulla...

"Jos iho tuntuu hyvältä jonkun voiteen jälkeen, niin se on varmasti hyvä tuote itselle." Niin, jos unohtaa kokonaan sen, mitä vaikutuksia terveyteen eri ainesosilla voi olla. Monikin voide voi _tuntua_ hyvälle, mutta itse olen kiinnostunut ensin siitä, että mitä tuote oikeasti sisältää, ja millaisia terveydellisiä haittavaikutuksia sen sisältämillä ainesosilla voi olla.

Niin. Sinä olet kiinnostunut. Kaikki eivät ole. Jaksan kyllä vuodesta toiseen ihmetellä miksi teillä viherpiipertäjä-luomu-eko-hihhuleilla on se olettamus, että meitä kaikkia ei kertakaikkisesti kiinnosta onko jossain saamarin naamarasvassa nyt kookosöljyä vai syaniidia. Jos se tuntuu naamassa hyvälle, sitä käytetään. Ihmiset ovat kiinnostuneita eri asioista.

Onnea vain valitsemallasi tiellä! Suurta osaa ihmisistä ei tosiaan kiinnosta juuri mikään, missä pitäisi vähän käyttää päätään ja selvittää asioista. Tyhmästä päästä kärsii myöhemmin elämässä koko kroppa. Kun sama linja jatkuu ruuassa, pesuaineissa, kosmetiikassa ja elintavoissa kaiken kaikkiaan, niin ei kannattaisi parkua sitten kun alkaa kaikenlaista vaivaa ja sairautta pukata. Itse aattelin viettää mahdollisimman pitkän, laadukkaan, nautittavan ja terveen elämän. t: tuo edellinen

On se tosiaan kumma miten kosmetiikka aiheuttaa sinun mielestäsi kaikennäköistä vaivaa ja sairautta (mitä?) mutta silti niitä myydään... Itse luotan kosmetiikantestaajiin ja kosmetiikkalainsäädäntöihin jotta mitään vaarallisia aineita ei päädy markkinoille. Ps. Mikä pakko sinulla oli vielä tuota edellistä vastaajaa polkea maahan ja halveksua hänen tekemiä valintoja piilovittuilumaisesti vielä sen jälkeen kun toivotit "onnea hänen valitsemallaan tiellä"?

Hyvä jos luotat, monilla muilla on luottamus viranomaisiin karissut aikoja sitten kun on ottanut asioista selvää. Olen aidosti yllättynyt joskus siitä, miten ihmiset luulevat, että joku ajaa heidän intressejään ja "huolehtii" heistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Se on kuule markkinavoimat, jotka nykyään jylläävät. Melkein hinnalla millä hyvänsä, melkein. Tietäisitpä vain, miten monta hyvin haitallistakin ainetta on kaikkien kuluttajien saatavilla ihan luvalla. Ei ole enää "yhteiskuntaa", joka suojelee meitä kaikelta pahalta ja haitalliselta, vaan jokaisen on itse huolehdittava itsestään juuri esim. näissä kemikaalialtistusasioissa.

Tuo jälkikirjoituksesi oli lähinnä huvittava. Kukapa ensin alkoi haukkua minua viherpiipertäjä-luomu-eko-hihhuliksi yhtään minua tuntematta :D

Kosmetiikkaa markkinoidaan usein turhuuksilla tai itsestäänselvyyksillä.

FAKTAT

Teho pitää todistaa

Parabeeniton

- Jossain vaiheessa huhuttiin, että parabeenit olisivat haitallisempia kuin muut säilöntäaineet. Se ei pidä paikkaansa, ne ovat itse asiassa ainoita ei-allergisoivia säilöntäaineita. Pidän mainontaa hyvin ristiriitaisena, jos korostetaan parabeenittomuutta, mutta tuote sisältääkin sitten muita säilöntäaineita, jotka ovat allergisoivia.

Testattu lääkärien valvonnassa

- Jokainen tuote testataan ennen markkinoille tuloa, testiryhmä voi olla 5 tai

5000 henkilöä. Lääkärin valvonnassa voi ääritapauksessa tarkoittaa, että lääkäri on nähnyt vain kuvia testihenkilöistä. Se, että jossain purkissa lukee tämä lause, ei takaa vielä yhtään mitään tuotteen toimivuudesta tai vaikkapa allergiaystävällisyydestä.

Hypoallergeeninen

- Termin voisi kääntää vaikkapa allergiaystävälliseksi. Sitä voi käyttää oikeastaan kuka vaan. Ei ole mitään määrittelevää standardia, eikä kukaan valvo sen käyttöä. Jotkut tuotteet yrittävät ihan oikeasti olla allergiaystävällisiä. On harmi, että termi on kulunut liiallisen käytön takia.

Puhdas

- Tämä ei ole millään tavalla relevantti mainoslause. Se on pelkkää mielikuvamarkkinointia. Puhtaan vastakohta on likainen, eikä yksikään kosmetiikkavalmistaja halua käyttää tuotteessaan likaisia tai epäpuhtaita raaka-aineita. Eli kaikki kosmetiikka on siinä mielessä puhdasta.

Ei silikonia

- Tämä on erään ajan muoti-ilmaus, samoin kuin nykyinen parabeenittomuus. 80-luvulla kiersi urbaanilegenda, jonka mukaan silikonia sisältävät sampoot irrottivat hiukset päästä. Se oli liioittelua. Sitä paitsi lähes kaikki nykyiset silikonit ovat vesiliukoisia toisin kuin silloin. Teollisuussilikonit ovat sitten eri asia.

Ei testattu eläinkokeilla

- Mitään kosmetiikkatuotteita ei ole saanut enää vuosiin testata eläimillä. Tässä mainostetaan siis itsestäänselvyyttä. Ja vaikka muuta väitettäisiin, on jokainen käytössä oleva raaka-aine testattu joskus aikaisemmin eläimillä.

Tutkittu teho

- Tämäkin voi tarkoittaa mitä tahansa. Teho on voitu tutkia yhden tai tuhannen ihmisen koeryhmällä, itsearvioinnilla, ulkopuolisella arvioijalla tai vaikkapa laboratoriossa. Hyviä esimerkkejä ovat in vitro -tutkimukset. Se tarkoittaa, että teho on todistettu koeputkessa.

Nuoremman näköinen

- Nuoremman, valkoisemman, kiinteämmän tai muun näköinen ei väitä samaa, kuin että lopputulos todella olisi jotain edellä mainituista. Mainoslauseen teho perustuu siihen, että ihmiset usein mieltävät ne samoin. Nämä väitteet kuvaavat tuntemuksia, eivät todellisia muutoksia.

Ei mineraaliöljyjä

- Samaa sarjaa kuin silikonit ja parabeenit. Väitteet huokosten tukkeutumisesta tai muusta ovat huuhaata, öljythän ovat vain osa tuotetta. Esimerkiksi lääketeollisuus on näistä täysin riippuvainen, eikä niitä taatusti saisi käyttää, elleivät ne olisi puhtaita ja allergiaystävällisiä.

Dermatologisesti testattu

- Termi tarkoittaa, että tuote on testattu iholla. Koska kaikki markkinoille tuleva kosmetiikka pitää testata, ovat käytännössä kaikki tuotteet dermatologisesti testattuja. Termiä käyttääkseen ei tarvitse täyttää mitään ehtoja, kuka vaan voi todeta ihotestin ennen ja jälkeen -tulokset.

1. Mainonnalla ei saa lain mukaan johtaa harhaan. Jos tuote lupaa tehdä jotain, pitää teho pystyä todistamaan. Voidepurkkien kyljestä pitäisi siis löytyä tutkimustietoa väittämien tueksi.

2. Käytännössä tutkimukset ovat usein suppeita tai perustuvat laboratorio-oloissa tehtyihin keinoihotesteihin. Harhaanjohtavasta mainonnasta voit ilmoittaa kuluttaja-asiamiehelle.

Kosmetiikkapurkkien hehkutus tuotteiden erinomaisista ominaisuuksista on kaikille tuttua. Monista löytyy myös lista "pahoista" asioista, joita tuote ei sisällä. Osa mainoslauseista on kuitenkin tarpeettomia.

kosmetiikkamyyjälle, kuluttajalle kyllä. Osaan lukea INCI-listat. AHA-happoja käytetään ihoa kirkastavissa, kuorivissa, vanhan ihon hoidossa, ei tavallisissa ryppyvoiteissa. Monet tuotteet lupaaat tehdä monta asiaa, siksi raaka-aineita on paljon, ja kyllä AHA-happoja on monissa, mutta ei tehoaineena ryppyjä vastaan!

alias "kosmetiikanmyyjä" toki puhuu noin. Jos Halpa 3€ Pirkka rasva merketista ajaa saman asian, kuka enää tulee ostamaan kemikaaliosta sitä 30€ tai 300€ rasvaa? Ei kukaan.



Kosmetiikanmyyjänä tietänet myös sen, että moni nk. kallis kosmetiikkamerkki tekee myös "halpisversioita" tuotteistaan, mainittakoon esimerkkinä Lancôme ja L`oreal, joiden tuotteissa paljon yhteneväisyyksiä, toinen vaan maksaa enemmän ja toinen vähemmän.



Lisäksi moni muu asia vaikuttaa tuotteen hintaan, esimerkiksi mainostaminen, pakkaus ja muut, mitkä nielevät rahaa =näkyy suoraan hinnassa. Jos ripasia mainostamaan palkataan iso stara, niin aika monta ripsiväriä saa myydä että ko. mallin miljoonapalkkio saadaan kasaan. Lisäksi jos pakataan lasipurkkiin, se kalliimpaa mitä muovinen. Ja usein edullinen kosmetiikka myydään sellaisenaan purkissa, kalliissa on usein vielä pahvikoteloita mitkä maksavat ja lisäävät hintaa. Moni asia siis vaikuttaa!



Lisäksi kannattaa muistaa, että moni merkki mikä meillä ns. kallis on monissa muissa maissa markettitavaraa. Ja sama toisinpäin, ulkomailla olen usein nähnyt kuinka Lumenea myydään (Suomen hintoja kalliimmalla) hienoissa kaupoissa kalliilla, ihan samat tuotteet sitten Suomessa myynnissä jokaisesta "halpahallia" myöden.

Kuutonen kertoi aikalailla pähkinänkuoressa asian.



Markettikosmetiikalla(MK) ja kalliimmalla kosmetiikalla(KK) (otetaan nyt vielä apteekkikosmetiikka AK mukaan) erona on:



-MKssa on huomattavasti vähemmän hoitavia aineita kuin KKssa. Vaikka incissä olisi lähes samat aineet, ne ovat eri järjestyksessä ja MKssa usein kaikki paskat siinä alkupäässä.



-AK verrattuna MK tai KK erona on se että AKssa harvemmin on mitään tuoksua (allergiat) ja todellakin vain esim. yhtä hoitavaa ainesosaa. AK on melko simppeliä kosmetiikkaa ja käy sellaiselle joka sellaisesta tykkää. Turha on kuitenkaan toivoa ihmeitä kun alkaa käyttämään AKta...



Blaah työt kutsuu, ehkä palaan...

Erikoisesti naisten olisi syytä välttää näitä ainesosia, koska kaikki nämä kemikaalit, joita laitetaan kainaloihin imeytyvät ja kerääntyvät rintoihin.

tämä väitteesi.

Kosmeettiset valmisteet saattavat sisältää monia haitallisiksi luokiteltuja ainesosia vaikkakin pienin pitoisuuksin. Kosmetiikan testauksessa ollaan oltu kiinnostuneita pääasiassa sen aiheuttamista ihoärsytyksistä. Tutkijat ovat nyt kuitenkin huolissaan vaikutuksista, jotka tulevat mahdollisesti esiin pitkällä viiveellä seuraavissa sukupolvissa. Onko ylettömiin menevä kosmeettisten aineitten käyttö siis turvallista?

Hormonihäiritsijöitä iholle



Ympäristössä olevista kemikaaleista löytyy ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavia ns. hormonihäiritsijöitä. Ne ovat aineita, jotka voivat vaikuttaa suoraan hormonin tavoin tai hormonin vaikutusta estävästi vaikuttamalla solussa samaan reseptoriin kuin mihin hormoni vaikuttaa. Ne voivat myös vaikuttaa hormonin aineenvaihduntaan, sen poistumiseen elimistöstä. Ne voivat vaikuttaa myös hormonin syntyyn siten, että hormonin synteesi voi estyä tai sitten se voi elimistössä jossakin kohdesolussa muuttua aktiivisempaan muotoon kuin mitä se normaalisti on.



Nainen saattaa aamutoimissaan altistua jopa parille sadalle kemikaalille. Hormonihäiritsijöitä on raportoitu myös kosmetiikasta, mm. aurinkovoiteista. Kosmeettiset tuotteet saattavat sisältää apuaineina esimerkiksi hormonihäiritsijöiksi luokiteltavia ftalaatteja, joita käytetään myös muovin pehmentimenä.

kellään täällä mitään linkkiä tutkimuksiin asian suhteen? Täällä on vain MIELIPITEITÄ puolesta ja vastaan, muttei faktaa.



Mihin ihminen tarvitsee kaikkea kosketiikkaa ylipäätään? Mikseivät miehet tarvitse ja ikääntyvät usein naisia paremmin?

Erikoisesti naisten olisi syytä välttää näitä ainesosia, koska kaikki nämä kemikaalit, joita laitetaan kainaloihin imeytyvät ja kerääntyvät rintoihin.

tämä väitteesi.

mutta asiasta on tutkimusta olemassa

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16045991?ordinalpos=6&itool=EntrezSy…

alias "kosmetiikanmyyjä" toki puhuu noin. Jos Halpa 3€ Pirkka rasva merketista ajaa saman asian, kuka enää tulee ostamaan kemikaaliosta sitä 30€ tai 300€ rasvaa? Ei kukaan.

Kosmetiikanmyyjänä tietänet myös sen, että moni nk. kallis kosmetiikkamerkki tekee myös "halpisversioita" tuotteistaan, mainittakoon esimerkkinä Lancôme ja L`oreal, joiden tuotteissa paljon yhteneväisyyksiä, toinen vaan maksaa enemmän ja toinen vähemmän.

Lisäksi moni muu asia vaikuttaa tuotteen hintaan, esimerkiksi mainostaminen, pakkaus ja muut, mitkä nielevät rahaa =näkyy suoraan hinnassa. Jos ripasia mainostamaan palkataan iso stara, niin aika monta ripsiväriä saa myydä että ko. mallin miljoonapalkkio saadaan kasaan. Lisäksi jos pakataan lasipurkkiin, se kalliimpaa mitä muovinen. Ja usein edullinen kosmetiikka myydään sellaisenaan purkissa, kalliissa on usein vielä pahvikoteloita mitkä maksavat ja lisäävät hintaa. Moni asia siis vaikuttaa!

Lisäksi kannattaa muistaa, että moni merkki mikä meillä ns. kallis on monissa muissa maissa markettitavaraa. Ja sama toisinpäin, ulkomailla olen usein nähnyt kuinka Lumenea myydään (Suomen hintoja kalliimmalla) hienoissa kaupoissa kalliilla, ihan samat tuotteet sitten Suomessa myynnissä jokaisesta "halpahallia" myöden.

Luuletko että minä välitän henk.koht. mitä tuotteita asiakkaat ostaa? Sen kun tunget naamaasi Pirkkaa, ja ajattelet sen olevan samaa tavaraa kuin muutkin. Peruspohjassa voi olla paljon samaa, mutta miksi ainesosia on hitusen enemmän kalliissa voiteissa?

Loreal käyttää samoja raaka-aineita kalliissa ja halvemmissa sarjoissa, erona pitoisuudet. Ei mitään uutta.

Juurihan tekstissäni mainitsin imagon tuoman lisähinnan. Pakkaukset, markkinointi yms. Jos joku sarja on edullisempi omassa kotimaassaan, esim. Clinique, ei se silti ole markettitavaraa.

Pointtini on raaka-aineissa, ota pakkaukset käteen ja vertaile listoja.

Erikoisesti naisten olisi syytä välttää näitä ainesosia, koska kaikki nämä kemikaalit, joita laitetaan kainaloihin imeytyvät ja kerääntyvät rintoihin.

tämä väitteesi.

Eikö?

Tutkijat ovat havainneet, että rintojen ulkoreunoilta otetuissa näytteissä esiintyy merkitsevästi enemmän alumiinia, kuin rintojen muissa osissa. Lisäksi naisten rinnoissa esiintyy aikaisempaa enemmän kasvaimia juurikin ulkoreunojen "yläneljänneksissä", jotka altistuvat kosmetiikalle. Alumiinipitoisten deodoranttien käytön yleistyminen nähdään selityksenä näille muutoksille.

Heti ihokarvojen ajelun jälkeen, vaurioituneelle iholle levitettynä deodorantti on entistä haitallisempaa, sillä alumiinin imeytyminen helpottuu. Ihokarvoja ei kannattaisi ajella liian usein ja ihon on hyvä antaa parantua esim. yön yli ennen deodorantin levittämistä.

Alumiinilla on epigeneettisiä vaikutuksia eli se voi aiheuttaa syövälle altistavan geenin aktivoitumisen. Tästä johtuen katsotaan, että alumiini voi olla hyvin haitallista joutuessaan rintakudokseen.

Jos elintapasi ja kehosi ovat kunnossa, ei hikesi haise pistävältä. Lisäksi markkinoilta löytyy aivan riittävästi hien hajua torjuvia tököttejä. Itselläni toimii hyvin Frantsilan luonnonraikas -deodorantti. Olen testaillut myös mineraalikiviä ja luomukauppojen deodoranttivalikoimia. Frantsilan version voittanutta en ole löytänyt, mutta sitäkin mukavampia tuoksuja. Jossain vaiheessa kokeilin luomupiireissä hehkutettua kylmäpuristettua kookosöljyä. Tämän seurauksena osa paidoistani haisee edelleen härskiintyneille munkeille.

Juhliin ja erityistilanteisiin voi laittaa mielestäni surutta tavallista deodoranttia, sillä en näe mitään syytä hätävarjelun liioitteluun. Maailmassa on terveydelle pahempiakin myrkkyjä, kuin satunnainen alumiinialtistus. Esimerkiksi kyvyttömyys hahmottaa haitallisten aineiden ja epäterveellisten elintapojen muodostaman kokonaisuuden joukosta olennaisimpia kehityskohteita.

kellään täällä mitään linkkiä tutkimuksiin asian suhteen? Täällä on vain MIELIPITEITÄ puolesta ja vastaan, muttei faktaa. Mihin ihminen tarvitsee kaikkea kosketiikkaa ylipäätään? Mikseivät miehet tarvitse ja ikääntyvät usein naisia paremmin?

Ei kai miesten iho yleensä miltään vauvan pyllyltä näytä. Sitä ei vaan tiirailla niin tarkkaan. Miehellä muutama arpikin kasvoissa on vaan karskin komeaa.

Mihin ihminen tarvitsee kaikkea kosketiikkaa ylipäätään? Mikseivät miehet tarvitse ja ikääntyvät usein naisia paremmin?

Mikään muu eliö maan päällä ei tarvitse kosmetiikkaa saadakseen nahkansa säilymään mutta ihmisnaisen täytyy semmoista olevinaan käyttää. Ja todellakin, varsin usein se tunnollisesti ihoaan hoitanut nainen on suunnilleen samanikäistä, naamansa vain saippualla pessyttä ja aurinkoakin paljon saanutta ukkoaan rupsahtaneempi ilmestys.

Mikseivät miehet tarvitse ja ikääntyvät usein naisia paremmin?

Miesten iho on erilainen kuin naisten.............siksi..............

Geenien ja elintapojen vaikutus on 95%, kosmetiikan ja ihonhoidon 5%.



Ohjeet ovat aika yksinkertaiset:

-syo terveellisesti ja monipuolisesti,

-harrasta liikuntaa,

-ala tupakoi ja alkoholia vain kohtuudella/ vahan.

-ei solariumia ja muutenkin aurinkoon vain korkeilla suojakertoimilla

-juo riittavasti vetta



Nama kun on kunnossa, niin kaunis iho sailyy yleensa ikaantyessakin.



Huom. ihosairaudet (akne, rosarea, tms.) ovat luku erikseen ja vaativat laakarin hoitoa.



P.S. vinkit sain plastiikkakirurgilta.

Unelma rypyttömästä, ikinuoresta ihosta saa suomalaiset uhraamaan satoja miljoonia markkoja vuodessa erilaisiin ihonhoitotuotteisiin.



Samalla kosmetiikkavalmistajien taistelu kuluttajien suosiosta käy verisemmäksi. Kauppojen hyllyt täyttyvät tuotteista, jotka lupaavat "95-prosenttisen tehon", "kimmoisuuden lisääntymisen 60 prosentilla", "ryppyjen siliämisen kuudessa viikossa" tai "uuden nuoruuden iholle".



Kuluttajasivu testasi, onko kalliilla kosteusvoiteella ja apteekin perusvoiteella mitään eroa. Neljän naisen koeryhmä levitti halpaa perusvoidetta kasvojen oikealle ja kallista "ylellisyysvoidetta" vasemmalle puolelle kuukauden ajan.



Oikealle puolelle levitettiin apteekissa myytävää Essex Lotion hydrogeeli -voidetta, joka maksaa Yliopiston apteekissa 40,60 markkaa 200 millilitran purkissa.



Vasemmalle puolelle käytettiin Shiseidon Multi-Energizing -voidetta. 50 millilitran purkki Stockmannilla maksaa 315 markkaa.



Kosmetologien mukaan kuukausi on riittävän pitkä aika, jotta vaikutukset näkyisivät.



Naiset ovat iältään 26-, 35-, 46- ja 54-vuotiaita, ja ihotyypiltään hyvin erilaisia.



Voiteet valittiin satunnaisesti niin, että ne sopisivat mahdollisimman monelle ihotyypille. Lisäksi ihotautien erikoislääkäri tutki testaajien kasvojen ihon ennen ja jälkeen voiteiden käytön.



Ja tässä tuloksia: Halvempaa perusvoidetta pidettiin miellyttävän ohuena ja riittoisana, joka imeytyi nopeasti. Kolmen koehenkilön mukaan voide kosteutti hyvin eikä iho jäänyt karhean tai kireän tuntuiseksi.



Yhden koehenkilön mielestä voide saattaisi olla liian mieto talvella, jolloin iho kuivuu helpommin kuin kesällä.



Ryhmän arvioiden mukaan voide tuntui "puhtaalta ja luonnolliselta" ja sen tuoksuttomuutta pidettiin hyvänä asiana. Kukaan koehenkilöistä ei huomannut kasvojensa ihossa eroa verrattuna kuuria edeltävään aikaan.



Kalliimmasta voiteesta tehtiin seuraavat havainnot:



"Kosteutti hyvin vanhentuvaa ihoa, ja vaikutus kesti pitkään". "Kosteutta tuli tarpeeksi, mutta jätti ihon liian rasvaiseksi:" "Iho kiilteli vielä aamullakin, vaikka käytin kohtuullisesti." "Voide ei imeytynyt kunnolla, vaan jäi etenkin hikoillessa pisaroiksi kasvoille." "Kuivasta ihosta huolimatta voide tuntui liian paksulta ja rasvaiselta, jätti kelmun kasvoille."



Tämänkään voiteen kohdalla ei huomattu eroja aikaan ennen kuurin aloittamista.



Kukaan ei saanut voiteista allergisia oireita, mutta kolmelle testaajista nousi muutama finnin kaltainen näppylä kasvojen vasemmalle eli kalliimman voiteen puolelle.



Testissä kalliimpaa voidetta kului kaksi kertaa enemmän kuin apteekin voidetta. Voidetta pidettiinkin liian kalliina sen riittoisuuteen nähden. Myös sen tuoksu koettiin liian voimakkaaksi.



Kaikki koehenkilöt valitsivat apteekin perusvoiteen paremmaksi, ja kolme heistä oli valmis jatkamaan sen käyttöä. Yhden mielestä molemmat voiteet jättivät kalvon ihon pintaan, eikä halunnut jatkaa kummankaan käyttöä.

Ihotautilääkärin mielestä vippaskonsteja ei ole



Ihotautien erikoislääkäri Terttuliisa Ahokas Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS) ei havainnut kuurin jälkeen yhdenkään koehenkilön kohdalla eroa kasvojen oikean ja vasemman puolen välillä.



Hänen mielestään tulos oli odotettu: "Testin ja valokuvien perusteella nähdään, että molemmilla rasvoilla päästään samaan lopputulokseen, ja itse asiassa tässä tapauksessa perusvoidetta pidettiin jopa parempana."



Ahokas pitää voidemainosten lupaamia "lääketieteellisiä testejä" humpuukina.



Hänen mukaansa tulokset perustuvat pitkälti ihmisten uskomuksiin, mikä taas on ikuista nuoruutta ihannoivan asennekasvatuksen tulosta.



Ahokkaan mukaan kosmeettiset voiteet aiheuttavat perusvoiteita enemmän allergisia tai muita ärsytysoireita muun muassa sen vuoksi, että ne sisältävät runsaasti säilöntäaineita.



Kauniiden lasipurkkien kyljissä ei aina näy parasta ennen-päivämäärää, ja tuote voi säilyä vuosikausia. Perusvoidepurkkeihin päivämäärä on merkitty, keskimäärin niiden käyttöikä on kaksi vuotta.



Ahokas painottaa, että mitään vippaskonsteja ihon ikuiseen sileyteen ei ole. "Ihon pahimmat viholliset ovat aurinko ja tupakka", hän muistuttaa. "Niitä välttämällä, tavallista terveellistä ruokaa syömällä ja liikuntaa harrastamalla voi yrittää välttää ihon ennenaikaisen vanhenemisen".



Helsingin Sanomien artikkeli 28.8.2001