Olen nyt päättänyt lopettaa tapailun.
Olen tapaillut jo pitkän aikaa erästä miestä jonka kanssa kaikki toimii, tykkäämme toisistamme, yhdessäolo on ihanaa. Mies kohtelee hyvin, ei oikeastaan mitään pahaa sanottavaa.
Ainoana ongelmana on se, että mies ei halua sitoutua minuun. Ehkä joskus mutta ei missään nimessä ainakaan nyt. Eikä tapaa minua julkisesti missään vaikka kaverinsa tietävätkin että tapaillaan.
Jotenkin en jaksa enää odottaa ja luulen että asia ei muuttuisi mihinkään vaikka kuinka tässä odottaisin. Itse en ole enää pahemmin edes tapaamisia ehdottanut, lähes kaikki tulee miehen puolelta. Mietin päivittäin pääni puhki sillä että mitä mies minusta haluaa, koska kuitenkin kutsuu hellittelynimillä, kertoo oma-aloitteisesti menemisistään, puhuu tulevaisuuden haaveistaan, haluaa tavata ym. Olen tulkinnut miehen väärin kuvitellessani että seurustellaan Koska käyttäydytään niinkuin seurusteltaisiin, mutta kun erehdyin kysymään asiasta, ei tämä ollutkaan sitä.
En ole miehelle puhunut näistä tunteistani ja siitä että mietin pääni puhki, mutta nyt olen päättänyt lopettaa tapailun. Tuntuu vaan hirveän pahalta ja itkettää :, ( mutta kai tästä joskus yli päästään...
Kommentit (112)
:( Ei se siitä kahdesta kuukaudesta ole kiinni. Tiedät sen varmaan itsekin, vaikka onhan se toki ikävä ajatus ja ihmismieli helposti tahtoisi pitää toivosta kiinni viimeiseen asti. Sinun olisi hyvä oppia arvostamaan itseäsi enemmän, niin vetäisit puoleesi parempaa käytöstä - ja parempia miehiä myös.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 23:16"]Onpas masentavia tarinoita, toisaalta kiva etten olekaan yksin tällaisen asian kanssa! Tein juuri samantapaisesta tilanteesta ketjun pari päivää sitten, olemme siis tapailleet 10 kk ja minulle selvisi, että mies etsii edelleen seuraa deittipalstoilta. En pystynyt vaatimaan miestä tilille asiasta, mutta ilmoitin että haluaisin seurustella ja syytin aikani tuhlaamisesta. Mies lähinnä loukkaantui syyllistämisestä. Olen niin kiintynyt mieheen etten pysty lopettamaan tapailua ainakaan juuri nyt, mutta päätin että alan itsekin tapailla muitakin. Päätös tosin vielä hieman horjuu, tuntuu kauhealta ajatella että jonkun muun kanssa tapailu etenisikin pitkälle ja joutuisin salailemaan tältä vakituisemmalta mieheltä lemmenleikkejä muiden kanssa. Tuntuu kuitenkin, että kun hän on itse sanonut, että haluaa tuntea vuoden ennen seurustelua, niin kai nyt nämä jäljellä olevat 2 kk voisin vielä katsella mihin tilanne etenee. Tässä on myös se, että olemme asuneet kaukana toisistamme mutta nyt muutan hänen lähelleen. En siis ainakaan virallisesti miehen perässä vaan tämä oli suunnitteilla jo aiemmin. Niin ja kauheaa että jotkut miehet eivät edes suostu näyttäytymään julkisesti teidän kanssa. "Minun" mieheni on jonkin verran esitellyt minua ystävilleen.
Tämä ei valitettavasti ole edes ensimmäinen mies, jonka kanssa olen jäänyt jumittamaan tällaiseen tilanteeseen. Mitä ilmeisimmin minussa on jotain vikaa. Mutta kiva tosiaan että meitä on muitakin.
[/quote]
Hei
Täällä kanssa nainen joka ei saa irrottauduttua suhteesta. Onneksi pääsen masennuksen vuoksi terapiaan, voin selvitellä omaa suhdettani siellä. Kun toisaalta hän on jo niin tuttu ja ihana ... Jättäytyminen pois suhteesta on kauheaa vaikka olenkin hänelle aina vaan se viimeiseksi tärkein asia...
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 23:16"]
Onpas masentavia tarinoita, toisaalta kiva etten olekaan yksin tällaisen asian kanssa! Tein juuri samantapaisesta tilanteesta ketjun pari päivää sitten, olemme siis tapailleet 10 kk ja minulle selvisi, että mies etsii edelleen seuraa deittipalstoilta. En pystynyt vaatimaan miestä tilille asiasta, mutta ilmoitin että haluaisin seurustella ja syytin aikani tuhlaamisesta. Mies lähinnä loukkaantui syyllistämisestä. Olen niin kiintynyt mieheen etten pysty lopettamaan tapailua ainakaan juuri nyt, mutta päätin että alan itsekin tapailla muitakin. Päätös tosin vielä hieman horjuu, tuntuu kauhealta ajatella että jonkun muun kanssa tapailu etenisikin pitkälle ja joutuisin salailemaan tältä vakituisemmalta mieheltä lemmenleikkejä muiden kanssa. Tuntuu kuitenkin, että kun hän on itse sanonut, että haluaa tuntea vuoden ennen seurustelua, niin kai nyt nämä jäljellä olevat 2 kk voisin vielä katsella mihin tilanne etenee. Tässä on myös se, että olemme asuneet kaukana toisistamme mutta nyt muutan hänen lähelleen. En siis ainakaan virallisesti miehen perässä vaan tämä oli suunnitteilla jo aiemmin. Niin ja kauheaa että jotkut miehet eivät edes suostu näyttäytymään julkisesti teidän kanssa. "Minun" mieheni on jonkin verran esitellyt minua ystävilleen.
Tämä ei valitettavasti ole edes ensimmäinen mies, jonka kanssa olen jäänyt jumittamaan tällaiseen tilanteeseen. Mitä ilmeisimmin minussa on jotain vikaa. Mutta kiva tosiaan että meitä on muitakin.
[/quote]eli vuoden seurustelun umpeudettua mies poistaa deittiprofiilinsa ja omistautuu sen jälkeen kokoaikaisesti ap:lle? Tapaileeko mies nyt samanaikaisesti muita naisia? Ainakin sain sen käsityksen että mieheltä ei löytyisi aikaa tapailulle läheskään niin paljon kuin ap:ltä?
58 tässä moi. En ole varma tapaileeko mies muitakin, en pysty kysymään sitä häneltä koska jos hän vastaisi kyllä niin se tuntuisi niin pahalta etten kestäisi. Minulla on huono isäsuhde ja kiinnyn nimenomaan miehiin jotka kohtelevat huonosti. Sinänsä mies ei ajankäytön suhteen kohtele minua niin huonosti kuin jotkin aiemmat. Pidän siitä, että hän haluaa aina jo pitkän aikaa etukäteen tietää, milloin olen tulossa paikkakunnalle, ja tapaamiset sovitaan myös ennakkoon, niin ettei minun tarvitse varmuuden vuoksi jättää muita menoja sopimatta. Silti välillä tulee vaikutelma, että olen hänen prioriteettilistallaan viimeisenä, ja vaikka joskus käymmekin jossain yhdessä, hän ei useimmiten kuitenkaan pyydä minua mukaan paikkoihin joissa käy. Apua mun on kyllä pakko mennä terapiaan. Olen siis normaali, urallani hyvin menestyvä ihminen jota tuttavat pitävät itsevarmana, sosiaalisena ja omanarvontuntoisena.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 16:07"]Oikea päätös, kun teillä on noin eri tavoitteet kerran. Rohkea ap! [/quote] Joo niin se taitaa olla. Lähinnä tässä haluan mielenrauhan itselleni, ei tarvitse miettiä päätään puhki näillä asioilla. Eniten tässä pelottaa yksinäisyys, nyt on ollut joku jonka kanssa saada läheisyyttä ja hellyyttä ja seuraa. On kovin yksinäistä kun yksin pyörittää arkea lapsen kanssa eikä ehdi olla kavereiden kanssa tekemisissä. Ja illat kun lapsi on mennyt nukkumaan, on kaikkein pahimpia. Mulla ei ole tarvetta olla yhteyksissä puhelimella todellakaan päivittäin mutta vain ajatus siitä että on "joku" on saanut hyvälle tuulelle. -ap
Siis tilanne laastarisuhde tilanteeseensa vielä kypsymättömälle.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 18:27"]Jos ei mies tunne itseään niin ei se tiedä mitä haluaa. Mies joka tietää mitä haluaa vie sydämen. Minä odotin kunnes tapasin sellaisen miehen, että jo ensimmäisestä tapaamisesta hänen äänensä, sanat, olemus, käytös, ihan kaikki sai joka soluni kääntymään häneen ja se tunne on edelleen. Olisin menettänyt tämän rakkauden jos olisin tyytynyt ihan hyvään vaihtoehtoon eron jälkeen. Jäitä hattuun! Elämä aina yllättää jos on malttia ja vähän kranttu ;) [/quote] Mies kyllä tietää mitä haluaa ja taitaakin nyt tietää ettei halua ainakaan minua :D on meinaan todella kärkäs mielipiteissään ja tekee juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Jos kysyy tästä seurusteluasiasta, ei yhtäkkiä tiedäkään mitä haluaa.. -ap
No mies haluaa pitää kuuloetäisyydellä jonkun jolle laukoa noita todella kärkkäitä mielipiteitään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmoittautuu yksi ketjuissa (joskus aiheesta) parjatuista vellihousuista, joka ei ole vienyt suhdetta uudelle tasolle pitkistä tapailuista huolimatta vaan tyytyi katselemaan ja tapailemaan kahden kesken - mutta naispuolisena!
Tapailin kolme vuotta sitten yhtä miestä, joka oli vasta eronnut pitkästä suhteestaan ja opetteli elelemään itsekseen. Itse taas elin todella sosiaalista elämää, menin ja tulin ja harrastin, kun taas mies ei tehnyt muuta kuin soitteli minulle ja erakoitui kämpässään. On syytä mainita, että asuimme eri paikkakunnilla, eli kilometrejä oli parisataa välissämme.
Itse olin ihan ok fiiliksillä alkuun miehen suhteen, mutta halusin katsella ennen kuin lyödään lukkoon mitään. Tapailimme enemmän tai vähemmän, ja vaikka tiesin miehen tunteet, kunnioitin omiani sen verran etten mennyt suin päin suhteeseen hänen kanssaan. Ihan vain siitä syystä, että hänen kohdallaan vaikka kaikki vaikutti hyvältä, jokin häläri s
Siis mies oli ollut pitkässä suhteessa. Jos sitten seuraavassa suhdeyrityksessään raivopuhelu, niin mulle se olisi kyllä välitön finito olemaan kohteena minkäänlaiselle enemmälle suhdeviritysyrittelylle.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että vaikka ei ole toisesta millään tavalla arjessa riippuvainen eikä taloudellisesti eikä mitään muutakaan ja suht harvoin kuitenkin näkee, niin voi tuntua näin ahdistavalta :( Kaikki oli hyvin eron jälkeen ja nyt olo on paska. Ärsyttää kun kaikki toisen käytöksessä viestii että haluaa jotakin enemmän mutta totuus onkin sitten ihan toinen. Miks täytyy puhua ja vihjata siihen suuntaan että oltais pariskunta mut sit ei haluakaan. Niin ja kuulemma lapsiaan ei sitten esittele kenellekään jollei ole vakava juttu mutta kyllä mä vaan olen hänen lastensa kanssa ollut tekemisissä, ollaan jos ja vaikka missä käyty kaikki yhdessä porukalla. -ap
Mutta tehän olitte vain miehen luona, ette muiden näkösällä? Taidat olla jonkin sortin trolli.
Vierailija kirjoitti:
Ja on ihanaa kun voimme tehdä asioita julkisesti yhdessä ja mies osoittaa rakkauttaan julkisilla paikoilla!! :D -Ap
Tuo julkisilla paikoilla esitettyjen rakkaudenosoitusten ihanuus riippuu kyllä mulle siitäkin mitä nuo osoitukset ovat, jotkin osoitukset ovat mulle soveliaita kyllä vain ei-julkisina.
Tiedätkö, mitä tälle edelliselle miehelle nyt kuuluu? Jatkaako tapailujaan eri naisten kanssa?