Lue keskustelun säännöt.
Miten me selvitään?
10.08.2012 |
Meillä on nelihenkinen perhe, kaksi teiniä perheessä. Tulot ovat pienet ja elämme kädestä suuhun. Nyt poika aloitti lukion ja voi niitä maksuja... Olen saanut kesän aikana hankittua melkein kaik´ki eka luokan kirjat, ei olla käyty missään kesällä, kaikki rahat ovat menneet lukion kirjoihin.
Nyt pitäisi hankkia noin 150 euron laskin, poika on pitkässä matikassa, Voiko selvitä halvemmalla laskimella? Ja sitten vielä matkat tulevat maksamaan paljon, asutaan 8 kilometrin päässä lukiosta, ei ole katuvaloa, ei pyörätietä, ei ole mitään mahdollista pyöräillä talvella pikatien laitaa. Lippu maksaa melkein satasen, mistähän nekin rahat...Lisätienestejä ei voida tai saada me vanhemmat kumpikaan, siitä ei ole apua. Sossusta ei saada, tulot menevät juuri yli...Mitä neuvoksi? Pitääkö vaan pihistää ruoassa, mistään muusta ei voida enää pihistää....
Kommentit (204)
Saa varmasti edes muutaman kympin, koska teidän tulonne eivät ole korkeat. Sillä voi maksaa sitten varmaan sen bussikortin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. Meillä jää asumiskulujen, päivähoitomaksun ja vakuutusten (pakolliset) jälkeen n. 1300 euroa. Tuosta sitten terveydenhuolto, netti ja bensat jne joita ei sossussa huomioitaisi. Ja meillä on 2 autoa. Ja säästimme mm. häihin 1.5 vuodessa 8000 euroa. Sittemmin säästimme parissa vuodessa 10000 euroa talon käsirahaan jne. Että sori vaan mutta ei oikein heru sympatiaa.
Kaikilla meistä ei selvästi ole nykyisen työelämän realiteetit tiedossa.
Monella paikkakunnalla on satoja ammattitaitoisia, työkyisiä ja -haluisia aikuisia työttöminä. Ei siinä löydy ihan tuosta vaan työtä lukiolaisille eikä eläkeläisille.
Sori vaan yllä olevan lainauksen kirjoittajalle, kun et tiedä kuinka paljon menee rahaa omaan elämään, jos jokainen pyyheliina, lusikka, patja, verho, kattila ym. elämässä tarpeellinen pitää ostaa ihan omalla rahalla.
Me kaikki kun emme ole saaneet kotoa yhtään mitään, siksi rahaa on kulunut perustarvikkeiden hankintaan.
Kaikilla meistä ei selvästi ole nykyisen työelämän realiteetit tiedossa.
Monella paikkakunnalla on satoja ammattitaitoisia, työkyisiä ja -haluisia aikuisia työttöminä. Ei siinä löydy ihan tuosta vaan työtä lukiolaisille eikä eläkeläisille.Sori vaan yllä olevan lainauksen kirjoittajalle, kun et tiedä kuinka paljon menee rahaa omaan elämään, jos jokainen pyyheliina, lusikka, patja, verho, kattila ym. elämässä tarpeellinen pitää ostaa ihan omalla rahalla.
Me kaikki kun emme ole saaneet kotoa yhtään mitään, siksi rahaa on kulunut perustarvikkeiden hankintaan.
Mitä sä höliset? Mä en sanonut sanallakaan töistä mitään. Ja yhtään mitään en minäkään aikanaan kotoani saanut sikäli kuin se edes tähän liittyy.
tiennyt stipendeistä tai sossusta lukioikäisenä. Vanhemmillani olisi varmaankin ollut varaa auttaa edes, ostaa edes muutama kirja, mutta eivät tehneet sitä. Tai ehkä en pyytänytkään, en muista. Itsestäänselvää oli, että itse pitää kaikki maksaa. Onneksi koulukuljetus oli silloin ilmainen.
Minä tienasin lukiorahani ja jenkkivuoteni jakamalla lehtiä talvella, sekä mansikkamaatyöskentelyllä kesäisin (koko kesän). Kolmosella piti jättää joitain kursseja pois, kun en raskinut ostaa kirjoja niihin. Opintotukea sain 90 markkaa ainakin lukion tokalla...
Laitas, ap, poika itse huolehtimaan asioistaan.
ainakin minun lukioaikanani laskimen piti olla juuri tietty TI-malli. Muun merkkisiä käyttävät joutuivat itse opettelemaan käytännöt, TI:lle ne opetettiin koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukikäisen pitäisi ottaa vastuuta elämästään, eikä ison miehen äidin itkeä netissä köyhyyttään.
Minulla on kolme aikuista poikaa, enkä voisi kuvitella, että he olisivat maanneet uuninpankolla odottamassa, että vanhemmat maksavat heidän lukio- ja ammattikoulunsa.
Nuorin aloittaa tänä syksynä insinööriopinnot, oltuaan kaikki lomansa töissä 14-vuotiaasta lähtien (työnantajan luvalla tehnyt valtavat määrät ylitöitä). Ei tarvitse opintolainaa säästöjensä takia. Hänellä on myös omistusyksiö, jonka on aivan omilla rahoillaan hankkinut, pankkilainaa on tietenkin paljon. Pienen osan lainasta takasimme me vanhemmat.
Ja poika on koko ajan elänyt tavallista nuoren elämää harrastuksineen ja humputteluineen. Tyttökaverikin on kuvioissa. Ikinä ei ole pyytänyt meiltä vanhemmilta rahaa, vaikka olemme apua tarjonneetkin.
Maksaa 16v poikansa opiskelu, ja sitä paitsi joka paikassa Suomessa ei todellakaan ole töitä tarjolla. Hyvä jos teidän poika on saanut ja maksanut kaikki itse, mutta kaikilla se ei ole niin, eikä tarvikkaan olla.
Sanoisin että aika tuomitseva asenne sinulla, toivottavasti et ole tartuttanut sitä poikaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lukioon menevä nuori, kun Suomeen iski 90-luvun lama. Isäni jäi työttömäksi, ja kaikki romahti perheessäni. Rahat olivat todella tiukilla. Vanhemmat eivät voineet ostaa minulle mitään, ei vaatteita, koulutarvikkeita, bussilippua, mitään. Sain sentään ilmaisen asunnon (ei tarvinnut maksaa asumisesta vanhemmille) ja ruuan kotona. Olen siitä kiitollinen.
Aloitin lukion, ja sain onnekseni töitä kaupan kassana. Tein vain sen verran töitä, että sain maksettua kaikki menoni; vaatteet, meikit, kampaajalla käymisen, koulutarvikkeet ja -kirjat, bussilipun.
Ei olisi tullut pieneen mieleenikään vanhempien kituutellessa, että vaatisin heitä maksamaan yhtään mitään menojani! Olin kiitollinen, että sain syödä ja asua ilmaiseksi kotona!!
Olen kiitollinen siitä opetuksesta, mitä sain vaikeassa elämäntilanteessa: olen oman elämäni herra. Hain töitä ja sain töitä, pystyin maksamaan omat menoni. Opin rahankäyttöä ja rahan arvon. Opin tekemään töitä saavuttaakseni asioita. Sain kallisarvoista työkokemusta, samalla kun opiskelin.
AP suosittelen, että poikasi menee töihin, esim. siivoamaan, tai kauppaan kassalle, tai sairaalaan laitoshuoltajaksi, lehden jakajaksi, mitä työtä vain! Anna lapsellesi mahdollisuus, ja anna hänen alkaa jo tienaamaan omat menonsa. Jos on lahjakas poika (oppii nopeasti ja helposti) niin voin omasta kokemuksesta sanoa, että työssä käynti ei hidasta tai haittaa opiskelua, jos ei ole nössykkä luonne.
Anna pojan ottaa oma elämä haltuun!
Niin, itse asiassa annoin lomarahani (olin ollut koko joululoman töissä) vanhemmille, kun oli joulun jälkeen perheessä tiukkaa. Viikon palkkani oli muistaakseni jotakin 1000 mk, ja ne annoin äidille. Vieläkin on asiasta hyvä mieli!!
Minulla kun ei ollut muita menoja kuin opiskelu menot, ja vaatehankinnat ja vähän meikkeihin meni rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lukioon menevä nuori, kun Suomeen iski 90-luvun lama. Isäni jäi työttömäksi, ja kaikki romahti perheessäni. Rahat olivat todella tiukilla. Vanhemmat eivät voineet ostaa minulle mitään, ei vaatteita, koulutarvikkeita, bussilippua, mitään. Sain sentään ilmaisen asunnon (ei tarvinnut maksaa asumisesta vanhemmille) ja ruuan kotona. Olen siitä kiitollinen.
Aloitin lukion, ja sain onnekseni töitä kaupan kassana. Tein vain sen verran töitä, että sain maksettua kaikki menoni; vaatteet, meikit, kampaajalla käymisen, koulutarvikkeet ja -kirjat, bussilipun.
Ei olisi tullut pieneen mieleenikään vanhempien kituutellessa, että vaatisin heitä maksamaan yhtään mitään menojani! Olin kiitollinen, että sain syödä ja asua ilmaiseksi kotona!!
Olen kiitollinen siitä opetuksesta, mitä sain vaikeassa elämäntilanteessa: olen oman elämäni herra. Hain töitä ja sain töitä, pystyin maksamaan omat menoni. Opin rahankäyttöä ja rahan arvon. Opin tekemään töitä saavuttaakseni asioita. Sain kallisarvoista työkokemusta, samalla kun opiskelin.
AP suosittelen, että poikasi menee töihin, esim. siivoamaan, tai kauppaan kassalle, tai sairaalaan laitoshuoltajaksi, lehden jakajaksi, mitä työtä vain! Anna lapsellesi mahdollisuus, ja anna hänen alkaa jo tienaamaan omat menonsa. Jos on lahjakas poika (oppii nopeasti ja helposti) niin voin omasta kokemuksesta sanoa, että työssä käynti ei hidasta tai haittaa opiskelua, jos ei ole nössykkä luonne.
Anna pojan ottaa oma elämä haltuun!
Nyt on hieman aika erilainen, ja käsittääkseni ap asuu maalla, ei siellä ole mitään mäkkäriä tai ruokakauppaakaan nurkilla. ja aikuisillakin on vaikea saada töitä maaseudulla, miksi joku ottaisi alaikäisen?
Hieman realiteettia peliin, joka toimi sinulla, ei välttämättä toimi enää!
matematiikassahan voi toki laskea vaikka laskutikulla, mutta nykyään ollaan siirrytty käsittelemään asioita niin, että apuna on tuo graafinen laskin. Voihan ne kuvaajat piirtää itse, integroida vanhaan malliin jne. mutta aikaa kuluu ihan tolkuttomasti. Tehtävien pointti kun ei enää ole tuo mekaaninen piirtäminen/integroiminen.
Jos haluaa pitkässä matikassa päästä oikeasti eteenpäin, graafinen laskin tarvitaan.
Matikan ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella häkellyttävää, kuinka osa porukasta ei näytä täälläkään tajuavan, millaista elämä on kun joka ikinen penni pitää moneen kertaan laskea. Juuri tämä oudon itseriittoinen ja syyllistävä mentaliteetti tyyliin ettei köyhä saa edes olutpulloa ostaa tai uutta sukkaparia hankkia... Että siinä se sosiaalipummi-Ap:n mies vaan pössyttelee poikansa koulurahat savuna ilmaan! Uskomatonta suhtautumista. Kyllä on hyvä niin mainiona omasta poterosta huudella laiskoille köyhille elämänohjeita. Siinäpähän oppivat, eivät vaan yritä tarpeeksi... Voi luoja.
Jatkuva epävarmuus ja taloudellisen kuilun partaalla tasapainottelu syö ihmistä sisältäpäin. On hirveää elää pitempiaikaisesti tilanteessa, jossa esim. rikki mennyt kodinkone, auton hajoaminen tai koulukirjojen osto uhkaa suistaa koko talouden pois raiteiltaan. Etenkin jos tilannetta ei voi omin toimin helpottaa (työkyvytön, sairas jne.).
Lapsuudenperheeni oli myös hyvin pienituloinen. (Palstahaukoille tiedoksi, että kyse ei ollut kummastakaan köyhien perusominaisuudesta eli holtittomasta velkaantumisesta tai juoppolalliudesta. Toinen vanhemmistani oli pitkäaikaistyötön ja toinen joutunut eläkkeelle. Isäni tosin tupakoi, mikä hirveä synti köyhälle vanhemmalle...)
Olin hyvä koulussa ja tiesin aina että menen lukioon, vaikka rahanmenoahan siitä oli luvassa. Asuimme hillaseuduilla, joten syyskesällä piti aina lähteä jänkälle kulkemaan ja hillaa etsimään. Sillä saatiin rahoitettua nuo kirjahankinnat. Vaatteet yms. käyttötavarat hankin aina kirpputoreilta kun tuli halvemmaksi. Eikä matkusteltu missään, tietenkään, tai ostettu yhtään mitään ylimääräistä. Yo-juhlani olivat pienet kotikahvit ja kavereideni pirskeisiin verrattuina kovin vaatimattomat, mutta vanhempani joutuivat silti ottamaan lainaa niitä varten.
Tarinalla on kuitenkin mukava loppu, sillä sain lakin lukioni parhaimmiston joukossa, jatkoin yliopistoon ja minusta tuli lakimies.
Ap:n toiminta lapsensa koulutuksen hyväksi on todella ihailtavaa. Kovissa paikoissa pennosia pyöritellessä on monesti vaikeaa, tiedän sen niin hyvin. Ei siihen tarvita yhtään jeesustelijaa kertomaan, kuinka pelkkää kaurapuuroa syömällä säästäisi niin ja niin paljon rahaa. Kaikki myötätuntoni teille Ap! Hyvä koulutus on tärkeimpiä asioita, mitä voit lahjakkaalle pojallesi tässä elämässä antaa.
Aina löytyy epäilijöitä.....Kun esim. lähettää postia minun osoiteeseeni, näkee nimeni, minulla ei ole mitään salattavaa....
Minusta on uskomatonta, että epäilet, ehkä ammatti selittää sen. Mutta maailmassa on onneksi hyvyyttä ja itse en epäile ihmistä, joka kertoo tarinansa...Mutta en sanoisi että se on heikkous, jos joku huijaa minua, niin se on sen huijaajan ongelma ja vaje, ei taas minun...
Ja sääli poliisi, ettet voi uskoa ja luottaa ihmisiin....Minusta se kannattaa, sillä todella saa jotain itselleen ja myös voi antaa toiselle, enkä tarkoita nyt tässä jotain materiaa vaan jotain sellaista mitä rahassa ei voi mitata.ap
Hei ap, luin ketjun ja olet saanut hyviä vinkkejä. Tahtoisin itse auttaa sinua ihan vaan hyvillä ajatuksilla. olispa tuollaisia vanhempia enempi. On hienoa että lapsi saa opiskella täysipainoisesti. Kenties ilkeilijät voisivat nyt tajuta että te saatte valtiolta ihan teille kuuluvia tukia ettekä ole mitään loiseläjiä, jotka pumppaa rahaa hulluna. Jos tuo koulumatka on ainut mikä vielä mietityttää niin ehkä pankki myöntäisi opintolainaa juuri bussikortin verran? toki se tulee maksuun myöhemmin, mutta olisit levollisemmalla mielellä talviaikaan. olen itse käynyt samatyyppistä koulumatkaa. opintolainaahan ei tarvitse ottaa yhtään enemmän kuin tarvis ja kenties poikasi tienaa jossain vaiheessa tukiopetuksella sen verran että saa bussikortin ja jo otetun lainan maksettua. Onneksi koulu ei jatku loputtomiin.=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka haluat neuvoa meitä palstalaisïa: ole rauhassa. Emmeköhän me aikuiset ihmiset osaa ihan itsekin päättää mitä rahoillamme ja elämällämme teemme. Osaamme edelleen hengittää ja tulla toimeen ihan yksinämmekin, emme tarvitse joka asiaan jonkin sortin poliisin tai kenenkään muunkaan ohjausta.
En ole ap. En myöskään tykkää näistä provohuutelojoista, joilla ei ole asiasta yhtään sen parempaa tietoa kuin kenelläkään muullakaan tätä palstaa seuraavalla.
Erityisen outoa 'poliisin' antamaksi ohjeeksi on suositella lahjakkaalle pitkän matikan lukijalle ammattikoulua / ammattikorkeaa. Ehkä poliisiopisto olisi mielestäsi sopivan tasoinen opinahjo :DD !!
kaytettyna ja lapset osa-aika toihin. Meilla ei tule kuuloonkaan etta lapset saisi kannykkaa ennen kuin itse hankkivat tarpeeksi tuohta laskuihin. Aina loytyy lasten hoitamista ruohon leikkuuta ja lumen luontia ja tietysti ihan 'oikeitakin' toita.
Kuvittele itsesi tulevan toimeen sillä rahalla.
Tsemppiä ap:lle!
Jep. Meillä jää asumiskulujen, päivähoitomaksun ja vakuutusten (pakolliset) jälkeen n. 1300 euroa. Tuosta sitten terveydenhuolto, netti ja bensat jne joita ei sossussa huomioitaisi. Ja meillä on 2 autoa. Ja säästimme mm. häihin 1.5 vuodessa 8000 euroa. Sittemmin säästimme parissa vuodessa 10000 euroa talon käsirahaan jne. Että sori vaan mutta ei oikein heru sympatiaa.
Just.Kehtaatkin haukkua apta hänen miehensä tupakanpolton takia vaikka teillä itsellänne on 2 autoa joihin menee bensaa paljon.Aphan kertoi ettei heillä ole autoa.Jättäkää tekin autot pois/myykää niin säästyy rahaa.
ongelma nyt ei ole se että ei ole laskimeen rahaa vaan se että
oma kurjuus on jatkunut ja todennäköisesti jatkuu vielä lopun elämää, syitä tähän on tasan yksi
joku yritti aiemmin sanoa jotain siitä että Afrikassa sitä ja tätä ja tämä hlö tyrmättiin täysin koska "et voi verrata". Kysymys ei olekaan siitä onko kurjuus henkilökohtaisella tasolla oikeutettua, vaan siitä, kykeneekö suhteuttamaan asioita.
Jos ei kykene, kurjuus jatkuu, koska oikeuttaa itselleen uhrin aseman. Riippumatta siitä millaisia muutoksia olosuhteissa tapahtuu. Se empatia jota täällä jaetaan voi saada ap:n muuttamaan suuntaa. Todennäköisempää on kuitenkin että se auttaa vain hetkellisesti ja tilanne palautuu entiselleen, koska ap ei näe itsessään mahdollisuuksia tilanteensa ratkaisijaksi.
Tämä ei tarkoita sitä että ap:lle pitäisi sanoa "suoraan" tai haukkua yleisesti köyhiä saamattomiksi tms. muuta idioottimaisuutta. Monesti olosuhteet ajavat ihmisen hetkellisesti tilanteeseen joka tuo haasteita. Olennaista onkin muuttuuko tilanne pysyvästi vai tuleeko väliaikaisesta tilasta pysyvä ts. millaisessa asemassa hlö itse näkee itsensä tilanteensa suhteen.
Kyse ei ole myöskään siitä että pitäisi tarjota miljoonia vaihtoehtoja "tee näin tee noin tee vielä tuo" jolloin keskustelusta seuraa pingis-ottelu: neuvoista ja ehdotuksista on hyötyä vain jos ap on päättänyt muuttaa tilanteensa pysyvästi. Muuten ajaudustaan puolusteluasemiin ja neuvojen tarjoajat ja ap kaivautuvat visusti poteroihinsa "et ymmärrä köyhiä"/"olet laiska paska".
Summa summarum miksi on asiallista tuoda kehiin slummitapauksia: se energia joka on käytössä asioida hoitamiseksi on aivan eri luokkaa kuin ihmisellä joka taistelee saadakseen katon päänsä päälleen. Ja tässä tulee ydin: joko kyseisen ajatuksen näkee syyllistävänä, mun pitäis sitä ja tätä, on epäreilua, tilanne mulla on täysin eri jne.
Tai sen näkee voimauttavana: miten paljon energiaa onkaan käytössä suhteessa siihen miten paljon sitä voisi olla jos tilanne olisi toinen. Tämä auttaa haaveilemaan eikä vain sitä vaan myös toteuttamaan haaveet. Syttyvä ajatus on minä osaan, minä pystyn, minä kykenen.
(Kääntöpuolen kaveri sanoo joojoo käytäntö on eri, ei se kuitenkaan onnistu, helppo se on huudella jne.)
Usko itseesi, ei siinä ole mitään sen kummallisempaa.
Kun on halu, on keinoja. Ja tämä on positiivinen asia.
Soitin tänään rehtorille ja kuulin, että ennen joulua tulee hakuun stipendit jotka jaetaan taloudellisen tilanteen mukaan. Keväällä on sitten koulumenestysstipendit, toivottavasti saadaan molempia.
Kyll tää tästä alkaa taas menemään, pyöräilykelehän riittää melkein marraskuulle. Joskus sen jälkeenkin....Mutta sanotte mitä sanotte, poikaa en töihin laita, hänellä on ihan tarpeeksi kun hoitaa koulunsa kunnolla. ja sitä paitsi en edes usko että paikkakunnaltamme saa töitä, varsinkin kun on vielä 16v. Kyllä mun mielestä joku vastuu vanhemmillakin pitää olla ja kun me varmaan taas pystytään auttamaan poikaa, kunhan päästää tästä hieman jaloilleen.. KIITOS kaikille palstailijoille ja heippa.
sisälukutaito puuttuu
vitsi mitä porukkaa, ajatellaan että luksukseen on oikeutettu vaikka sitä ei itse tienaa
ja töiden perässähän ei voi muuttaa
mutta kuten jok totesi, uhri on helppo olla ja jatkuva tila on aina jonkun toisen vika - tasan niin kauan että halua tilanteeseen itse pysyvän muutoksen
Jep. Meillä jää asumiskulujen, päivähoitomaksun ja vakuutusten (pakolliset) jälkeen n. 1300 euroa. Tuosta sitten terveydenhuolto, netti ja bensat jne joita ei sossussa huomioitaisi. Ja meillä on 2 autoa. Ja säästimme mm. häihin 1.5 vuodessa 8000 euroa. Sittemmin säästimme parissa vuodessa 10000 euroa talon käsirahaan jne. Että sori vaan mutta ei oikein heru sympatiaa.