Näinkö äidit opettavat syrjimään? (ov)

äidille, että lapset tulevat kaikki siihen pihaan eikä meille, jos lapsi kaipaa kaveria. Minä pääsen sillä välin hyvin yksikseni kauppaan, kun naapuri katsoo lasten perään.



Jostain oudosta syystä seuraa kaipaavan lapsen äiti on aika äkkiä keksinyt, miksi koko porukka ei voi tulla hänen vahdittavikseen.

pitämään kaikista.

fakta on se, että kaikista ei tarvitse pitää eikä kaikista pidetä.

itse en ainakaan pakota lastani leikkimään sellaisen kanssa, josta hän ei todellakaan pidä.

kyllä lapsella on oikeus valita seuransa.

Ethän sinäkään kaikkien kanssa kaveeraa, miksi lapsesi pitäisi?

että vaikka kaikista ei aina niin pitäisikään, niin silti pitää yrittää tulla toimeen. Tosiaan, ei niitä työkavereita voi sitten aikuisenakaan valita, ja jos ei ole lapsena oppinut sosiaalisista taidoista sen vertaa, että sietää ympärillään myös vähemmän miellyttäviä ihmisiä, niin voi olla vaikeuksia edessä.

Myös alkuun epämieluisan kaverin kanssa saattaakin saada aikaan tosi hauskan leikin, kun antaa sille mahdollisuuden.

Älkää olko niin jäykkiä ja tehkö lapsistanne samanlaisia!

pitämään kaikista.

fakta on se, että kaikista ei tarvitse pitää eikä kaikista pidetä.

itse en ainakaan pakota lastani leikkimään sellaisen kanssa, josta hän ei todellakaan pidä.

kyllä lapsella on oikeus valita seuransa.

Ethän sinäkään kaikkien kanssa kaveeraa, miksi lapsesi pitäisi?

Ellei kyse ole lapsesta, joka on oikeasti häiriintynyt. Aikuisena osaan yleensä olla myös ihmisten kanssa, joista en niin välitä. Eli vastaus on kysymykseesi, kyllä - ja työkavereitahan ei läheskään aina voi valita.

Yleensähän lapsilla ei ole kyse siitä, etteivät he absoluuttisesti jostain pitäisi, vaan he ovat saaneet päähänsä, että lindan ja lauran kanssa on just nyt kiva leikkiä ja Emma pääsee leikkiin vain, jos sillä on uusi lelu tai jos Linda ei ole paikalla ja tarvitaan leikkiin yhtä henkilöä lisää.

mutta eikö se just niin mene että leikkihän keskeytyy ja muuttuu jos siihen tulee lisää. on vaara että se menee huonompaan suuntaan, eli se uusi haluaisi muuttaa sitä jotenkin hänelle mieluisampaan suuntaan.

miksi kesken leikin pitäisi ottaa muita, ainakaan omassa kodissaan?

en tiedä. nämä lasten kirjat, joissa on isot porukat lapsia, niin nehän eivät koskaan leiki mitään rooli tai mielikuvitusleikkejä, tarpovat metsissä ja rannoilla laumoina.

vaikeita asioita. kukaan ei varmaan halua järjestelmällisesti syrjiä, esim. jos jonkun lapsen äiti sanoo, että hänen lapsi ei ole mihinkään porukaan päässyt päiviin, niin varmasti silloin laitetaan lapsi leikkimään tämän kanssa.

Leikkejä tulee kymmeniätuhansia lisää ja te mammat eläydytte ihan yli lastenne tunteisiin.

kanssa, koska suosittu lapseni ei oikein tykkää sinun lapsesta.

Ketään ei voi pakottaa, joten turhaan tulet vinkumaan jos kakarasi viettää aikaa yksin.

pitämään kaikista.

fakta on se, että kaikista ei tarvitse pitää eikä kaikista pidetä.

itse en ainakaan pakota lastani leikkimään sellaisen kanssa, josta hän ei todellakaan pidä.

kyllä lapsella on oikeus valita seuransa.

Ethän sinäkään kaikkien kanssa kaveeraa, miksi lapsesi pitäisi?

kaveri. Mutta sinne ei saanut mennä kylään vain kuin yksi. Oma poika käännytettiin monta kertaa ovelta pois kun siellä oli jo joku kaveri.



Tästä pojasta tulikin sitten kiusaaja. Aina vain yhden kanssa kaveri ja sen kans juostiin karkuun kolmatta. Ei oppinut ikinä tulemaan toimeen useamman kanssa vaan aina piti yksi syödä pois joukosta.



Aikamoisia hankaluuksia on kyseisellä tyypillä nyt nuoruusiässä. Onneksi oma poika ei mahtunutkaan porukkaan, sillä nykyisin en todellakaan haluaisi, että liikkuisi sen kaverin kanssa.

En itsekään jaksa mitään isoa lapsilaumaan, ja olen ottanut käytännöksi semmoisen, että sisällä saa olla 2 vierasta lasta kerrallaan.

Jos tulee isompi porukka niin sitten saavat mennä ulos leikkimään.



Sitten jos haluavat tehdä sisällä jotkain rauhallisempaa, niin saa olla isommallakin porukalla.



Annan lasten keskenään miettiä ovatko sitten sisällä rauhallisesti vai menevätkö ulos leikkimään jos lapsia tuleekin enemmän.

Kaikki kaverit on kuitenkin aina otettava mukaan.

narsistiäidin, jonka omaan pihaan ei saa mennä edes omat kersat kunnolla, vaan vahtii haukkana, että hänen kullannuput saavat mennä tositen pihaan ja tuhahtelee äkäisesti jos toisten pihaan ei sillä hetkellä saa mennä, ja vaatii että kyllä hänen kullannput saavat mennä minne haluavat. Itse mielellään laiskottelee kotonaan kun omat kersat työntää kadulle.



Vai äidin,joka ymmärtää että hänenn lapset ovat hänen tekemisään ja kustannettaviaan ja lapsille pitää yrittää omaan pihaan laittaa sellaista, että siellä viihdytään ja silti on vain ihminen ja yrittää jotenkin rajoittaa sitä että itse ei väsy liikaa, joten aina ei ole avoimet ovet omaan pihaan kaikilla, kuten leikkiupuistoon on. Siellä saa kavereita ja sinne voi mennä ihan vapaasti sen laiskan ja ahneen ja itsekkäänkin äidin lapset



ja mun kokemus on että nää toisten pihoihin vaatijat on just näitä jumalattoman ahneita ja itsekkäitä ihmisiä.



Koska, mulla ei tulis edes mieleen, että mulla ois oikeus vaatia, että mun kakara pääsee kenenkään pihaan. Jos mun lapsi haluaa kaveria, niin se voi käydä kysymässä tuleeko ne meille.

Olen luullut että kaikki vanhemmat olisivat kiusaamista vastaan. Ilmeisesti se ei olekaan niin. Ehkä olen ollut vähän naivi. Kotoahan ne asenteet opitaan, selvähän se.



Kannattaa kuitenkin olla vähän varovainen tuossa. Se inhottavaksi ja syrjiväksi opetettu lapsi voi tulla itse siksi, joka pulautetaan pois joukosta. Ei sellaisten perheiden lapset osaa suhtautua tuollaiseen, joille on opetettu että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.

Kyllä se inhottava ja syrjivä voi olla ihan yhtä hyvin se kakara, joka olettaa että on maailman napa ja tervetullut mihin vaan porukkaan. milloin vaan.



jos leikkiin haluaa, niin voi vaihteeksi kutsua toisia leikkimään omilla leluillaan oman pihaan.

ihan fiksua rajata se kaveri määrä. Ei se ole mitään kiusaamaan opettamista.



Isompien osalta sitten tilanteen mukaan, millaisia tyyppejä ne kaverit ovat yms.

ketään alle kouluikäistä ilman huoltajaa!



Eri asia on, jos on kutsuttu kylään tai esim. viettämään kesäpäivää sovitusti, niin silloin vahdin tietysti myös näitä vieraita lapsia. Enimmillään meillä oli kerran "kesäkaudenavajais lasten grillibileissä" melkein 20 lasta pihassa juoksemassa ja pelaamassa, mutta siihen oli varauduttu ja jokaisen huoltaja tiesi mistä on kysymys ja mihin kellon aikaan saa tulla ja milloin viimeistään on lähdettävä.



Koululaiset sopivat tietysti usein jo koulupäivän aikana mitä tehdään ja kenen luona; sitten vain huoltajilta varmistetaan sopiiko.



Tosiaankin voihan olla "harvinaisempi" vieras käymässä, niin ei silloin jokapäiväistä naapuria välttämättä haluta seuraan, ihan loogista minusta.

Ai jos en päästä isoa poikalaumaa meille niin opetan kiusaamaan ja syrjimään? Olette ihan hulluja!!



Meillä kahden kaverin sääntö juuri siksi että meillä olisi iso joukko lapsia. Ja en todellakaan jaksa sitä. Mutta ei lapseni kiusaa tai syrji muita. Joskus sanoo muille kysyjille et nyt ei tulla kun vaikka pelataan. Mutta usein sanoo että me tullaan ulos ja lähtevät porukalla pihoille.



Ehkä tämä asia koskettaa niitä joiden lapsilla ei oikein ole kavereita. Mutta jos niitä kavereita on paljon ja puhelin soi joka päivä useasti niin on ihan pakko rajoittaa. Minä myös en anna lapsen olla kahta päivää kauempaa saman lapsen kanssa vaan sitten jo oltava muidenkin kanssa. Haluan että iso kaveripiiri säilyy. Jos aina nyhjää saman kanssa ne muut kaverit pikkuhiljaa vähenevät. Aiemin kun halusi nyhjätä vain yhden kanssa alkoi käydä välillä niin että jäi yksin niin otettiin sääntö käyttöön että vain kaksi päivää saman kanssa ja auttoi. Enää ei jää yksin.

Olette oikeasti ihan hulluja! Näette joka asiassa kiusaamista.

Ja tulikin juuri mieleen että lapsella on yksi kaveri jota opetan välttämään. Sanomaan kun soittaa että meillä on menoa tms. Ja miksikö? Siksi että heillä saa pelata k18 pelejä ja joka kerta jos on tämän lapsen kanssa tulee ongelmia. Kaveri lähettelee todella törkeitä tekstareita, kiroilee ja nimittelee. Siinäpä se syy! Ja tämä lapsi jää usein yksin. En aio ottaa siitä paineita.



Jos sinun lapsesi ei pääse jollekkin leikkimään säännön takia, niin voisit puhua vanhempansa kanssa ja kertoa tilanteesta että lapsellsi ei ole kavereita että josko voitaisiin tehdö yhdessä jotain asian hyväksi. Ja muuten, jos nämä lapset olisivat halunnet leikkiä lapsesi kanssa he olisivat tulleet ulos.Tai olisivat leikkineet ensin omat leikkinsä loppuun ja tulleet myöhemmin hakemaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288490753917.html?fb_action_ids=…[]

ja kokenut saman ja ihmetellyt tuota kovasti.



Itse yritän kannustaa lapsia(poika) olemaan ryhmässä. Lapseni erään kaverin äiti kannustaa olemaan kaksin!

Olemme tämän äidin kanssa asiasta puhuneet mutta hänellä on vahva kanta kannustamaan olemaan kaksin ja perusteena se että ei tule riitoja eikä ketään jätetä näin ulkopuolelle.



Mitäs kun tähän meidän pojan kaveriporukkaan kuuluu 3 poikaa niin voitte vaan kuvitella millaisia ristiriitoja tämä kahden lapsen sääntö aiheuttaa. Yksi jää aina ulkopuolelle ja tulee keskinäisiä kahnauksia kuten aamulla heti hirveää kilpajuoksua kuka ehtii ensin varaamaan sen yhden kaverin jotei jää kolmanneksi ulkopuolelle.



Ja se että ketään ei voi esim tarhassa pakottaa olemaan jonkun kanssa, niin hohhoijaa.

Tarhaikäinen ei vielä pysty niin valikoimaan ettei kertakaikkiaan tulisi toimeen jonkun kanssa (eri asia jos tämä toinen kiusaa tmv). Eri asiassa esim yläasteella. Mutta tarhassakin jo huomasi että valitettavan usein saattoi viisikin poikaa leikkiä keskenään ja kun ryhmän ns. pomo ei huolinut yhtä mukaan niin muut olivat tämän pikkupomon mukana ja yksi jäi yksin ja tarhantädit vaan sanoivat että ei voi pakottaa.



Niinkauan kun oma pieni mussukka on se ns. pomo ja jolla aina kavereita, on näitä kahden lapsen sääntöjä ja ketään ei voi pakottaa. Mutta kun oma mussukka joutuukin ulkopuolelle, niin saattaa mielipide muuttua.



Ja olen huomannut nyt että kun poikani on jo 11 vuotta, nämä kahden kaverin leikkijät alkavat jäämään ulkopuolelle. Pojat tykkäävät touhuta porukassa ja jos siellä yksi alkaa yrmimään muita, on hän kohta ilman kavereita.

Meidän pihaan olisivat toki voineet tulla ihan hyvin, mutta tuo "vain kaksi kaveria" vastaus nyt vaan toi sen mieleen, että ylipäätään eivät nyt halua leikkiä lapseni kanssa ja jos olisin muuta mennyt ehdottelemaan niin olisi seuraava vastaus voinut olla: "ei me nyt haluta" tms enkä halunnut lapseni sellaista kuulevan.

iso poikalauma leikkimässä ja minusta se hienoa.

Hienoa siinä mielessä että pojat haluavat tulla meille, tykkäävät olla meillä. Se lisää luottamusta puolin ja toisin. Parin vuoden päästä toivottavasti myös tykkäävät olla meillä mieluummin kuin notkua jonkun ostarin kulmilla. Ei nämä kovin montaa vuotta kotinurkissa pyöri joten pyöriköön niin pitkään kuin haluavat.



Ja kyllä se meno itseäkin välillä hermostuttaa. Silloin sanon ihan suoraan että nyt lähdette jollekin muulle leikkimään. Tai katkaisen leikit hektkeksi ja sanon että parin tunnin päästä uudestaan.

Eli lapsen oltava myös lapsen kanssa josta ei pidä? No, teidän siis myös vietettävä aikaa ihmisen kanssa josta ette pidä! Sehän olisikin kivaa vai mitä? Kutsutte vaan useamman kerran viikossa kylään ja vietätte rattoisaa aikaa..



Eri lapset myös leikkivät eri tavalla ja kaikkien leikkityylit eivät sovi yhteen mikä aiheuttaa sen että leikki loppuu ja kaikki tekeminen samantien. Jollekkin lapselle mikään leikki ei kelpaa tai leikin säännöt. Haluaa aina määrätä leikin kulun tms.Tai lapsi ei itse koskaan ehdota mitään ja on tylsä leikkikaveri. Näitä syitä voi olla monia. Minä en ymmärrä miksi epäsopivat pitäisi pakottaa olemaan yhdessä. Kyllä te aikuisetkin valitsette mieleisenne kaverit joiden kanssa kemiat kohtaavat.

toisesta niin silti ei haluta leikkiä sen kanssa ja jätetään törkeästi ulkopuolelle jos siltä tuntuu. Ja vaikka tänään oltaisiin parhaat kaverit niin huomenna jätetään ulkopuolelle ja sitten mammat jauhaa että ei meidän puudelin tarvi olla kenen kanssa ei halua.



Usein keksitään toisen kaverin kanssa että nyt ollaan kaksin ja kuiskitaan ja supatetaan toisen edessä eikä huolita leikkiin vaan metrin päässä päässä kiusoitellaan ja tämä eilen "paras kaveri ollut" surullisena yksin tuijottaa vieressä. Kun mammat hyväksyy tämän näköjään täysin.



Se on todellakin eri asia jos se joku kiusaa tmv.

Mutta se että jos joku päivä haluaa leikkiä jonkun muunkin kanssa ei ole kiusaamista. Mutta toki ne kaverittomien vanhemmat ja kaverittomat kokevat kiusaamisena, ymmärrän sen. Minä en koe että lastani kiusataan jos joku ei ole jonain päivänä, vaan haluaa olla jonkun muun kanssa, ihan normaalia. Sitten vaan kysytään muualta kaveria.



Tämä selkeästi nyt riippuu sittä onko lapsi suosittu vai ei. Jos lapsi on suosittu niin ulkopuolelle jättäminen ei ole kiusaamista jos lapsi kaveriton niin on kiusaamista.



Minusta ketään ei voi pakottaa olemaan ihmisen kanssa josta ei pidä. Toimeen on tultava mutta ei ole pakko viettää vapaa-aikaa yhdessä.

Jos minun lapseni leikkii kaverinsa kanssa ja meille tulee lapsivieras joka ei halua osallistua leikkiin, niin onko sekin kiusaamista? Silloinhan tämä lapsivieras syrjii muita eikä kelpuuta kaverikseen.