Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
"Haastava lapsi" = kasvattamaton kakara!
09.08.2012 |
Että minua ärsyttää nämä "Apua haastavan lapsen vanhemmilta" -aloitukset, jossa uusavuttomat ja kasvatustaidottomat mammat kitisee uusavuttomuuttaan.
Taitaa sitten olla helpompi kutsua lastaan kauniisti "haastavaksi" ennemmin kuin myöntää, että kasvatustaidot ovat olleet hukassa alusta lähtien!
Kommentit (44)
ihminen tajuaa että ihmiset ovat yksilöitä joilla erilainen temperamentti ja silloin myöskään kasvatustavat eivät voi olla samanlaiset kaikille. Samoin jokaisen luulisi tajuavan senkin että jotkut lapset uskovat vähemmällä ja oppivat nopeammin kuin toiset.
Jos esim yksi 3v istuu kiltisti ja hiljaa bussissa ei välttämättä ole ollenkaan hyvin kasvatettu kun taas se levoton tapaus voi olla vaikka miten tiukalla kurilla kasvatettu,
Ne vaan oppivat eri tahtiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siis esim adhd tyyppisellä lapsella voidaan ympäristöllä+kasvatuksella joko vahvistaa tai lieventää adhd oireita. Muistaakseni psykologi Janne Viljamaa on kansantajuisesti tästä puhunut. Eli ei ole yhdentekevää mitä kotona ja koulussa tapahtuu. Esimerkiksi eräässä tuttavaperheessä isän varsin tempoileva (ennakoimaton) kasvatusote, jossa toisena hetkenä riehutaan lapsen kanssa ja muutaman minuutin päästä jo vaaditaan rauhoittumista ruokapöytään on todellakin tuottanut erittäin vaikeista adhd oireista kärsivän 2. luokkalaisen. Lapsella varmasti olisi adhd ilman isäänsäkin toki, mutta ehkäpä tasapainoisempi kasvattaja olisi lieventänyt oireita.
(esim eräällä tuntemallani sijoitetulla lapsella on todella vahvat adhd oireet mutta tunnettu lastenpsykiatri ei tee ko diagnoosia, koska todennäköisesti poika on ns. ympäristön aiheuttama vale adhd)
terkuin, äiti ja kasvatustieteilijä
ei ole kovin hyvin sinua kasvattanut. Toivottavasti kasvatat omat lapsesi suvaitsevaisemmiksi.
Lapset ovat erilaisia, myös samassa perheessä voi olla temperamentiltaan täysin erilaisia lapsia. Joku toinen äiti voi kokea vaikka lapsen ujouden haasteena, toinen vuorostaan temperamenttisen luonteen.
Lapsilla voi olla myös sairauksia, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, esim. neurologiset sairaudet, joita ei kasvatuksella korjata.
mun lapsipuolella oli kaikenlaiset tutkimukset takana ja diagnoosina autismin kirjon tapaus. Kun pääsi eroon äitinsä vaikutuspiiristä, diagnoosi purettiin kokonaan, on ihan tavis. Ympäristöllä on juu vaikutusta :)
kaikki lapset eivät synny samasa muotista jolloin toisia on helpompi kasvattaa ja niiden kanssa pääsee silleen iisimmin toivottuun lopputulokseen :D
Toisten lasten kasvatus on ns helppoa kuin heinänteko kun taas toisten kanssa saa painia sitkeämmin ja kauemmin ennen kun menee oppi perille :D
Ap olin yhtä lapsellinen kuin sinä silloin kun mulla oli kasvatettavana aina yhtä helppo esikoiseni. Sitten tuli lapsia lisää ja palauduin maan pinnalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siis esim adhd tyyppisellä lapsella voidaan ympäristöllä+kasvatuksella joko vahvistaa tai lieventää adhd oireita. Muistaakseni psykologi Janne Viljamaa on kansantajuisesti tästä puhunut. Eli ei ole yhdentekevää mitä kotona ja koulussa tapahtuu. Esimerkiksi eräässä tuttavaperheessä isän varsin tempoileva (ennakoimaton) kasvatusote, jossa toisena hetkenä riehutaan lapsen kanssa ja muutaman minuutin päästä jo vaaditaan rauhoittumista ruokapöytään on todellakin tuottanut erittäin vaikeista adhd oireista kärsivän 2. luokkalaisen. Lapsella varmasti olisi adhd ilman isäänsäkin toki, mutta ehkäpä tasapainoisempi kasvattaja olisi lieventänyt oireita.
(esim eräällä tuntemallani sijoitetulla lapsella on todella vahvat adhd oireet mutta tunnettu lastenpsykiatri ei tee ko diagnoosia, koska todennäköisesti poika on ns. ympäristön aiheuttama vale adhd)
terkuin, äiti ja kasvatustieteilijä
Ympäristö, geenit, temperamentti vaikuttavat varmasti ja voivat pahentaa tilannetta tai parantaa. Kuitenkaan neurologiset sairaudet eivät ole ympäristön tuotosta.
ja sanoa parit uhkaukset.
Lyömistä en hyväksy mutta kinni saa ottaa jos ei muuten sana tehoa. Toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveripiirissäni on muutama lapsi, jotka on kyllä pilattu aivan vanhempien toimesta. Muksut on kertakaikkiaan rasittavia ja heillä ei ole mitään sääntöjä/kuria. Noista lapsista kaikki olisivat aivan hallittavissa, jos olisi ollut jonkinlainen kuri pienestä pitäen.
Toki ymmärrän, että on oikeasti haastavia lapsia, joiden kanssa ei kunnon kasvatuskaan auta, mutta väitän, että iso osa noista nykyajan kauhukakaroista on vanhempien tuotosta.
Meillä on yksi vaikeampikin lapsi, mutta tiukalla ja johdonmukaisella kasvatuksella, hänestä on tullut aivan huipputeini :)
ja lapsia, joilla on tulinen temperamentti tai muuten haastavia tapauksia. Ei sitä kai kukaan kiellä. Mutta kyllä sitten on ihan oikeasti myös niitä tapauksia, jotka ovat "haastavia" vain, koska vanhemmat tai vanhempi ovat vain niin pihalla kasvatuksesta.
Kuten yksi tuttuni, joka ei saa mitään rotia täysin normaaliin 4-vuotiaaseensa. Äiti pillahtaa tuon tuosta itkuun lapsen vuoksi. Hänellä ei ole juuri mitään auktoriteettia lapseensa. Vähän ankea seurata sitä vierestä, tyttö pallottaa perhettään minkä ehtii.
Eivät omatkaan lapseni ole samasta muotista, todellakaan. Toinen on huomattavasti haastavampi kasvatettava kuin toinen. Normaaleja mielestäni molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai katso leffa. Ole sitten hyvin hiljaa.
Poikani Kevin on fiktiivinen kertomus eli siis vähän huono esimerkki.
Jos jo lähes kouluikäinen saa itkupotkuraivareita, ei tottele tms. ja vanhemmat eivät muuta tee kuin vaimeasti kiellä niin missä on vika? Onko lapsi erityisen haastava vai eikö osata pitää kuria ja kasvattaa?
Minä veikkaan jälkimmäistä.
Samoin minäkin veikkaan. Ja tottakai lapsissa on eroja, mutta jokaisesta lapsesta voidaan kasvattaa kunnollinen ja muut huomioon ottava.
Lapsuus on kuin kerrostalo. Jos ensimmäiset kerrokset on rakennettu huterasti, on jatkossa hyvin vaikeata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvahan sinänkin vielä vähäsen ap. Kyllä se ajan kanssa helpottaa. :)
kaikki lapset eivät synny samasa muotista jolloin toisia on helpompi kasvattaa ja niiden kanssa pääsee silleen iisimmin toivottuun lopputulokseen :D
Toisten lasten kasvatus on ns helppoa kuin heinänteko kun taas toisten kanssa saa painia sitkeämmin ja kauemmin ennen kun menee oppi perille :D
Ap olin yhtä lapsellinen kuin sinä silloin kun mulla oli kasvatettavana aina yhtä helppo esikoiseni. Sitten tuli lapsia lisää ja palauduin maan pinnalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvahan sinänkin vielä vähäsen ap. Kyllä se ajan kanssa helpottaa. :)
kasvatustaidoton jo näköjään ilmoittautuikin.
No, toivottavasti asut jossain kaukana täältä.
että kaikki lapset ovat tyhjiä tauluja, vailla omaa temperamenttia, ihan yhtä helppoja kasvattaa ja samoilla menetelmilläkin ehkä? Nykyinen lapsipsykologinen tutkimus ei tue tuollaista näkemystä ollenkaan edes normaalien lasten tapauksessa, ja erilaiset erityislapset vielä siihen päälle.
Meillä ainakin toinen lapsi oli ihan ääärimmäisen helppo, rauhallinen aurinkoinen temperamentti, oikea kullannuppu. Mutta tytär jo pienestä asti vahvalla omalla tahdolla varustettu, äänekäs ja tulinen kiukkupussi, jonka kanssa on ihan oikeasti saanut tehdä töitä että on saanut hänet kouluikään mennessä sen verran oppimaan itsehillintää ettei se ole koulussa enää haitannut. Kyllä minä ainakin omissani huomaan haastavuuseroa.
Kasvatusta on sopeutettu tietysti myös näiden eri lasten mukaan erilaisiksi: rauhallinen poika meillä tarvitsee lähinnä rohkaisua ja kannustusta kun taas tyttären kanssa on ihan kurinpito ja rajat tulleet kovastikin tarpeeseen.
eikä murhetta, jos lapseni olisi vaan kasvattamaton, jatkaisin tyytyväisenä samalla linjalla siis.
Alue: Aihe vapaa
Urpo. Katso sä DUmbp ja lähde sen jälkeen ihmettelemään lentäviä norsuja.