Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka vastustatte alle vuoden ikäisten päivähoitoa
03.08.2012 |
Hei,
koettakaa pysyä maltillesena, ok? Pyytäisin vastausta seuraaviin kysymyksiin.
1. Jos pienten lasten päivähoito on vahingollista, miten meistä 1970-luvun lapsista tuli normaaleja? Tähän ei mitään "pahoinvointi on lisääntynyt"-mutuilua, vaan ihan selkeästi osoitettuja kausaliteetteja, jos viittaatte johonkin tutkimukseen.
2. Monessa Euroopan maassa lapset menevät hyvinkin nuorena hoitoon. Miten heistä tulee niinkin normaaleja, onnellisia ja hyvinkäyttäytyviä? Nyt ei puhuta siitä, että moni nainen luopuu urastaan ja jää kotirouvaksi, vaan todellakin siitä, että moni lapsi on hoidossa hyvinkin varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi pyydän, ettette hyökkää minua vastaan tai etsi huonoa omaatuntoa tms. Siitä ei ole tässä tilanteessa kyse.
Kommentit (88)
Minäkin tunnen erään, joka halusi sille alalle. Kierreltyään sijaisena useissa päiväkodeissa tunsi suurta mielipahaa lasten puolesta sillä kohtelu oli sitä luokkaa: huutoa, piruilua, välinpitämättömyyttä eikä ainakaan syliä!
oma lapseni oli joskus pienenä varahoidossa päiväkodissa ja oli ollut paljon sylissä. Tiedän sen siitä että hän haisi ihan hielle päivän jälkeen. Minusta se oli vaan hyvä juttu tuossa tapauksessa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä on aika naurettava keskustelu, joka sisältää paljon väärää "faktaa". Millä perusteella täällä sanotaan, että muualla Euroopassa ei muka laiteta lapsia niin pienenä hoitoon? Tunnen aika hyvin Keski-Euroopan systeemit siellä asuneena ja voin kertoa, että esim. Belgiassa ja Hollannissa lapset laitetaan hyvin pieninä muutaman kuukauden ikäisinä hoitoon päiväkotiin. Monet äidit palaavat siis hyvin pian töihin synnytyksen jälkeen (kotiäitikulttuuri on todella paljon heikentynyt), mutta tekevät kyllä osa-aikaista työtä, yleisesti 3 päivää viikossa. Työpäivät ovat sitten vastavuoroisesti pidempiä kuin Suomessa. Pohjoismaissa on selkeästi pisimmät äitiyslomat/hoitovapaat kuin missään muualla Euroopassa. Keski-Euroopassa nainen menettää työnsä jos ei palaa äitiysloma loputtua töihin ja aika harva haluaa enää jäädä tyhjän päälle. Isät eivät jää kotiin senkään vertaa kuin Suomessa.
Minusta on myös aika yksioikoista ja naivia väittää, että mielenterveysongelmat johtuvat päiväkodista. Ihmisen psyykeen vaikuttaa KAIKKI ympäristötekijät, kulttuuri, media, perhesuhteet yms. Päiväkoti on vain pieni osa sitä. Olen vahvasti sitä mieltä, että päiväkoti sinänsä ei ole pienelle lapselle niin paha paikka kuin täällä annetaan ymmärtää. Eniten kiinnittäisin huomiota hoitopäivien ja lomien pituuteen. Vanhemmille pitäisi antaa paljon enemmän mahdollisuuksia osa-aikatyöhön sekä pidennettyihin lomiin. Ja heidän tulisi myös käyttää tätä mahdollisuutta enemmän. Alle 3-vuotiaiden ryhmäkokoja tulisi myös pienentää tai ainakin tarkemmin valvoa hoitaja-lapsisuhdetta tarkemmin ja estää turhat kikkailut mitä päiväkodeissa harrastetaan.
Ja vielä: paljon on kiinni lapsen luonteesta ja kehityksestä. Jos lapsi on kovin arka ja hitaasti kehittynyt niin 1-vuotiaana hoitoon vieminen on taatusti huonompi juttu kuin aikaisin kehittyneen ja sosiaalisen lapsen.
Päiväkoti ei ole mikään pieni osa! Jos lapsi 10t päivittäin alle 2vuotiaasta päiväkotihoidossa on päiväkodin vaikutukset juuri niihin asioihin jotka lapsen kehitystä ja mielenterveyttä tukevat,pääasiallisesti,merkittävä.
Lapen psyykkisen kehityksen asiantuntijat ovat jo pitkään ymmärtäneet ensisijaisen kasvattajan merkitystä alle 2veen kehityksessä.Pitkä päivittäinen ero usein eri hoitajien hoivassa tekee hyvin vaikeaksi tämän kiintymyssuhteen toimivuuden ja eheyden.Häiriöt tässä varhaisessa suhteessa ovat omiaan hankaloittamaan normaalia kehitystä eri tavoin.Tämä on se suurin riski.Jos yksi ja sama hoitaja lasta pienessä ryhmässä hoitaa on lapsen kehitys tästä näkökulmasta paremmassa suojassa.
kantaa itse asiaan, niin on todella tarkoitushakuista ja pitkälle vietyä tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä päivähoidon ja mielenterveysongelmien lisääntymisen yhteyksistä!
Puhdasta arvelua ilman minkäänlaista asiapohjaa. Huh huh.
Ei ole mitenkään pitkältä haettua!Kerro miksi näin ajattelet.
Ei ole mitenkään pitkältä haettua!Kerro miksi näin ajattelet.
Ensinnäkin jo pelkästään mielenterveysongelmiin johtavat syyt ovat edelleen tänä päivänä huolimatta tutkimuksesta pitkälti hämärän peitossa. Tiedetään, että jotkut tekijät vaikuttavat kyllä (ja näissä on mm. graavit kokemukset ja traumat jne, - ei todellakaan mitään niin yksioikoista kuten päivähoito tai vaikkapa ainoana lapsena oleminen), mutta paljon on vielä tietämättä. Kuten tuolla joku aikaisemmin jo sanoi, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät on todella moninaisia ja monimutkaisia.
Toisekseen, päiväkodin yhteydestä mielenterveyden kehittymiselle ei ole olemassa MINKÄÄNLAISTA tilastoa. Ei voida vetää mitään johtopäätöksiä siis, tai toki voidaan mutta silloin se on henkilökohtaista arvelua eli mutua.
Jos nyt oletetaan vaikkapa, että tulisi tutkimus jossa selkeästi todetaan että pienet lapset kokevat olonsa turvattomaksi päiväkodeissa (näin voisi olettaakin aivan hyvin), niin ei tästäkään voida edelleen päätellä mitään lasten mielenterveyden kehittymisestä. Onhan paljonkin lapsia, joilla on ollut erittäin turvaton koko lapsuus ja silti heillä ei ole aikuisena mielenterveysongelmia. Tämä kertoo siitä, että mitään yksioikoisia johtopäätöksiä ei voida tehdä.
Päiväkoti ei ole mikään pieni osa! Jos lapsi 10t päivittäin alle 2vuotiaasta päiväkotihoidossa on päiväkodin vaikutukset juuri niihin asioihin jotka lapsen kehitystä ja mielenterveyttä tukevat,pääasiallisesti,merkittävä. Lapen psyykkisen kehityksen asiantuntijat ovat jo pitkään ymmärtäneet ensisijaisen kasvattajan merkitystä alle 2veen kehityksessä.Pitkä päivittäinen ero usein eri hoitajien hoivassa tekee hyvin vaikeaksi tämän kiintymyssuhteen toimivuuden ja eheyden.Häiriöt tässä varhaisessa suhteessa ovat omiaan hankaloittamaan normaalia kehitystä eri tavoin.Tämä on se suurin riski.Jos yksi ja sama hoitaja lasta pienessä ryhmässä hoitaa on lapsen kehitys tästä näkökulmasta paremmassa suojassa.
Päivähoito on ihmisen elinkaaressa aika pieni osa! Mistä sinä revit tuon 10h päivässä? Ainakin meidän lasten päiväkodissa lapset ovat pääsääntöisesti paljon lyhyempiä hoitopäiviä n. 8 h tms. Toinen vie ja toinen hakee ja sillä tavalla saadaan päivät lyhennettyä. Neljän jälkeen on suurin ryntäys päiväkodin portilla ja aamulla puolestaan puoli yhdeksän aikaan. Monet haetaan paljon aikaisemminkin, koska monet tekevät lyhennettyä päivää. Monilla lapsilla on mylös viikottaisia vapaapäiviä. Tämän lisäksi on viikonloput ja lomat, joten tuo 10 h päivässä on aikamoista liioittelua.
Näyttäkää yksikin tutkimus missä todetaan, että varhainen päivähoito lisää mielenterveysongelmia. Enemmänkin olisi tärkeää päivähoidon laatu (koska useimmat sinne viimeistään 3-vuotiaina menevät ja ovat monta vuotta) ja päivähoitopäivien pituus. Lisäksi monet sairastuvat psyykkisesti kouluvuosina koulukiusaamisen tms jäljiltä. Meinaatteko kotiäidit pitää lapset kotikoulussa ettei tule niitäkään mahdollisia traumoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pysty sanomaan mitään varmaa.
utta arveluja ja todennäköisyyksiä kyllä voi miettiä. Se ainakin tiedetään, että päiväkodissa valtaosalla lapsia stressihormonipitoisuus veressä nousee ja että sillä on erityisesti pienimpien lasten kohdalla vaikutusta stressivasteen kehittymiseen. Tiettyjä temperamenttipiirteitä omaavat lapset stressaantuvat herkemmin kuin toiset, sekin tiedetään.
Näyttäisi myös siltä, että jos lapsella on turvallinen kiintymyssuhde vanhempaansa ja paljon "suotuisia tekijöitä" kasvuympäristössään, päivähoitomuodolla ei olisi vaikutusta lapsen kiintymyssuhteelle ja perusturvallisuuden kokemukselle, mikä on pienen lapsen tärkein kehitystehtävä ja missä "epäonnistumisella" on seurannaisvaikutuksensa. Mutta on paljon lapsia, joilla on jo hyvinvoinnin rasitteita kasvuympäristössään ja ihmissuhteissaan, ja silloin päivähoito, ainakaan jos se ei kykene riittävästi huomioimaan lapsen tunne- ja turvallisuustarpeita (kuten monessa päiväkodissa on todellisuus!), päivähoito lisää lapsen kuormitusta. Kukaan ei tiedä tarkoin, missä vaiheessa kukin lapsi alkaa oireilla kun kuormitus lisääntyy liialliseksi juuri tämän lapsen voimavaroille. Seuraukset kyllä näkyvät lapsen käyttäytymisessä ja olemuksessa, tällaisia lapsiahan näkee useinkin.
Lapsen stressivastetta on mahdoton arvioida ulkoisista merkeistä käsin. Vahva stressivaste on monien asiantuntijoiden mukaan nyt ja tulevaisuudessa keskeinen ihmisen hyvinvointiin ja yhteiskunnassa pärjäämiseen vaikuttava ominaisuus.
No, päiväkoteja, lapsia ja perheitä on erilaisia. Joskus päiväkotihoiva on tietylle lapselle riittävän hyvää, joskus taas ei.
Mitä tulee mielenterveysongelmiin, niitä on euroopassa noin 20% väestöstä, USA:ssa noin 25% väestöstä. Pelkkä päivähoitomuoto ei yksin voi selittää tasaisia osuuksia.
ne pienimmätkin, 10kk oli hoidossa 10h/vrk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne pienimmätkin, 10kk oli hoidossa 10h/vrk.[/i
Kaikki lapset? Jatkuvasti? 5 päivää viikossa? En jaksa uskoa. Sehän tarkoittaa, että lapsi tuodaan hoitoon tasan klo 7 ja haetaan tasan klo 17. En tunne yhtäkään lasta tuttavapiirissä, jolla olisi noin pitkät hoitopäivät. Sinun kohdalle on sitten osunut monta! Hahhaa.
Meidän alueen monet päiväkodit eivät ole edes niin pitkään auki. Ja nythän oli sitä paitsi kyse päiväkodista, ei perhepäivähoidosta tässä keskustelussa.
Siihen ei tarvita kuin normaali 8 tunnin työpäivä. Osassa työpaikoista pakollinen puolen tunnin ruokis eli se vähennentään työajasta kävit syömässä tai et. Sitten tunnin matkat ruuhkassa edes taas. Ihan tavallista kehällä ajellessa pk-seudulla.
Siis viet lapsen klo 7 tarhaan ehtiäksesi klo 8 töihin ja lähdet sieltä ehtiäksesi hakemaan lapsen klo 17. Ja lapsi siis hoidossa 7-17 ja tällaisia tosissaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkoti ei ole mikään pieni osa! Jos lapsi 10t päivittäin alle 2vuotiaasta päiväkotihoidossa on päiväkodin vaikutukset juuri niihin asioihin jotka lapsen kehitystä ja mielenterveyttä tukevat,pääasiallisesti,merkittävä. Lapen psyykkisen kehityksen asiantuntijat ovat jo pitkään ymmärtäneet ensisijaisen kasvattajan merkitystä alle 2veen kehityksessä.Pitkä päivittäinen ero usein eri hoitajien hoivassa tekee hyvin vaikeaksi tämän kiintymyssuhteen toimivuuden ja eheyden.Häiriöt tässä varhaisessa suhteessa ovat omiaan hankaloittamaan normaalia kehitystä eri tavoin.Tämä on se suurin riski.Jos yksi ja sama hoitaja lasta pienessä ryhmässä hoitaa on lapsen kehitys tästä näkökulmasta paremmassa suojassa.
Päivähoito on ihmisen elinkaaressa aika pieni osa! Mistä sinä revit tuon 10h päivässä? Ainakin meidän lasten päiväkodissa lapset ovat pääsääntöisesti paljon lyhyempiä hoitopäiviä n. 8 h tms. Toinen vie ja toinen hakee ja sillä tavalla saadaan päivät lyhennettyä. Neljän jälkeen on suurin ryntäys päiväkodin portilla ja aamulla puolestaan puoli yhdeksän aikaan. Monet haetaan paljon aikaisemminkin, koska monet tekevät lyhennettyä päivää. Monilla lapsilla on mylös viikottaisia vapaapäiviä. Tämän lisäksi on viikonloput ja lomat, joten tuo 10 h päivässä on aikamoista liioittelua.
Näyttäkää yksikin tutkimus missä todetaan, että varhainen päivähoito lisää mielenterveysongelmia. Enemmänkin olisi tärkeää päivähoidon laatu (koska useimmat sinne viimeistään 3-vuotiaina menevät ja ovat monta vuotta) ja päivähoitopäivien pituus. Lisäksi monet sairastuvat psyykkisesti kouluvuosina koulukiusaamisen tms jäljiltä. Meinaatteko kotiäidit pitää lapset kotikoulussa ettei tule niitäkään mahdollisia traumoja?
Valitettava tosiasia on että ihmisen ensimmäiset kolmevuotta luovat sen kivijalan jonka varaan kaikki muu nojaa. Ei ole mielenterveysammattilaisille mitenkään epäselvää mistä kehitysvaiheista erilaiset häiriöt ovat peräisin. Mitä myöhemmistä vaiheista sen paremmin pystytään näiden ongelmien kanssa auttamaan. Harmi ettei näistä asioista enemmän julkisuudessa puhuta, ettei auteta ihmisiä näkemään miten tärkeät todella nämä ensimmäiset vuodet ovat.Jos lapsia hoidetaan jossain muualla kuin kotona on siis myös yhteiskunnan vastuu tarjota hoitoa joka riittävän laadukasta LAPSEN näkökulmasta.
tekevät pisintä päivää. Näin se ikävä kyllä on. Ihan samalla tavalla kuin on osoitettu, että pienten lasten isistä 40% on alkoholin suurkuluttajia.
Aika huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen ei tarvita kuin normaali 8 tunnin työpäivä. Osassa työpaikoista pakollinen puolen tunnin ruokis eli se vähennentään työajasta kävit syömässä tai et. Sitten tunnin matkat ruuhkassa edes taas. Ihan tavallista kehällä ajellessa pk-seudulla. Siis viet lapsen klo 7 tarhaan ehtiäksesi klo 8 töihin ja lähdet sieltä ehtiäksesi hakemaan lapsen klo 17. Ja lapsi siis hoidossa 7-17 ja tällaisia tosissaan on.
Onhan lapsella yleensä kaksi vanhempaa. Liukuva työaika on enemmän tai vähemmän normi nykyään asiantuntijahommissa. Toinen voi viedä ja toinen hakea ja näin saadaan päivää lyhyemmäksi. Kaikki Suomen lapset eivät asu pk-seudulla, jossa on pisimmät työmatkat. Eikä pk-seutulaisilla kaikilla ole todellakaan mikään 1h työmatka. Ihan turha yrittää tehdä poikkeuksesta normia. Varmasti on niitäkin joiden hoitopäivä on tuon 10h, mutta suurimmalla osalla lapsista hoitoaika on lyhyempi.
Päiväkoti ei ole mikään pieni osa! Jos lapsi 10t päivittäin alle 2vuotiaasta päiväkotihoidossa on päiväkodin vaikutukset juuri niihin asioihin jotka lapsen kehitystä ja mielenterveyttä tukevat,pääasiallisesti,merkittävä. Lapen psyykkisen kehityksen asiantuntijat ovat jo pitkään ymmärtäneet ensisijaisen kasvattajan merkitystä alle 2veen kehityksessä.Pitkä päivittäinen ero usein eri hoitajien hoivassa tekee hyvin vaikeaksi tämän kiintymyssuhteen toimivuuden ja eheyden.Häiriöt tässä varhaisessa suhteessa ovat omiaan hankaloittamaan normaalia kehitystä eri tavoin.Tämä on se suurin riski.Jos yksi ja sama hoitaja lasta pienessä ryhmässä hoitaa on lapsen kehitys tästä näkökulmasta paremmassa suojassa.
Päivähoito on ihmisen elinkaaressa aika pieni osa! Mistä sinä revit tuon 10h päivässä? Ainakin meidän lasten päiväkodissa lapset ovat pääsääntöisesti paljon lyhyempiä hoitopäiviä n. 8 h tms. Toinen vie ja toinen hakee ja sillä tavalla saadaan päivät lyhennettyä. Neljän jälkeen on suurin ryntäys päiväkodin portilla ja aamulla puolestaan puoli yhdeksän aikaan. Monet haetaan paljon aikaisemminkin, koska monet tekevät lyhennettyä päivää. Monilla lapsilla on mylös viikottaisia vapaapäiviä. Tämän lisäksi on viikonloput ja lomat, joten tuo 10 h päivässä on aikamoista liioittelua.
Näyttäkää yksikin tutkimus missä todetaan, että varhainen päivähoito lisää mielenterveysongelmia. Enemmänkin olisi tärkeää päivähoidon laatu (koska useimmat sinne viimeistään 3-vuotiaina menevät ja ovat monta vuotta) ja päivähoitopäivien pituus. Lisäksi monet sairastuvat psyykkisesti kouluvuosina koulukiusaamisen tms jäljiltä. Meinaatteko kotiäidit pitää lapset kotikoulussa ettei tule niitäkään mahdollisia traumoja?
Tutkimuksia on lukuisiaä Katso jo mainitsemani Innocenti Research Center. Täältä löydät. Laajoissa tutkimuksissa todettu että siis RISKIT erillaisille emotionaalisille häiriöille lisääntyvät jos lapsi ryhmähoidossa alle 2vuotiaasta yli 35t viikossa. Totta on juuri se että laadukkaassa päivähoidossa nämä riskit vähenevät. Tärkeimmät laatutekijät olivat riittävän pieni ryhmä. Tässä puhuttiin 6sta lapsesta ja 2sta hoitajasta alle 3vuotiaiden kohdalla, sekä hoitajan kiinteä suhde sekä lapsen että lapsen vanhempiin. Siis juuri varhaisen kiintymyssuhteen kannatteleminen ja säilyminen on mahdollista silloin kun hoitajalla tärkeä emotionaalinen suhde sekä lapseen että vanhempiin, erityisesti äitiin jos tämä lapsen ensisijainen hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1-3 tuntia (4 ääntä [1.47%])
4-6 tuntia (58 ääntä [21.25%])
7-9 tuntia (192 ääntä [70.33%])
yli 9 tuntia (19 ääntä [6.96%])
Tässä huvin vuoksi erään toisen palstan kyselytulos lapsen hoitopäivän pituudesta. Satoja äänestäneitä, joten kertoo ehkä enemmän kuin joku yksittäisen mamman mutu. Suurimmalla osalla siis hoitopäivän pituu 7-9 h ja vain alle 7 % se on yli 9 h. 10 h päivä päivittäin on varmasti vielä harvemmalla. Näyttäkää ne tutkimustulokset, jossa 10h päivähoitopäivä on Suomessa tavallinen.
mutta mua aina hämmästyttää väite, että siitä ikäluokasta, joka suurissa määrin alkoi olemaan päiväkodissa, tuli niin normaali ja hyvinvoiva. Eikös ne ole tämän päivän pienten lasten vanhempia? Niitä, jotka opettelevat kirjoista miten hoivata lasta tai sitten eivät edes välitä. Päässäni ei valitettavasti ole lähdeviitteitä joka lähtöön, mutta käsittääkseni on kuitenkin tutkittu, että lapsena saatu hoiva auttaa sitten aikanaan hoivaamaan omaa lasta, ymmärtämään intuitiivisesti tämän tarpeita, vaikkei niistä omista varhaisvuosista mitään muistaisikaan. Juuri sellainen luonteva hoivaaminen tuntuu puuttuvan monilta, ei ymmärretä mitään lasten kehityksestä ja maailmasta, enkä siis tarkoita tiedekirjallisuutta, vaan ihan arkijärkeä. En tietenkään voi väittää, että päivähoito olisi varmasti tehnyt tämän päivän vanhemmista niin avuttomia, mutta olen miettinyt tuota mahdollisuutta. Varmasti monesta on tullut täysin riittävä, empaattinen vanhempi, mutta mielenkiintoista olisi tietää tilastollinen yhteys.
Enkä kyllä menisi kirkkain silmin sanomaan sitäkään, että noin muutenkaan nykypäivän nuoret aikuiset olisivat niin henkisesti tasapainoisia ja onnellisia...
Nuorin hoitoon mennyt on ollut 1,5v mutta puhuikin silloin niin hyvin että osasi kertoa asioita.
Nyt 1,5v pikkusiskonsa ei mene hoitoon koska ei sano vielä sanaakaan. Itse ratkaisin tilanteen ryhtymällä perhepäivähoitajaksi. Hoitotyötä kun aiemminkin olen tehnyt niin oli ihan luontevaa.
En veisi lasta päiväkotiin ennenkuin osaa puhua niin hyvin, että osaa kertoa kuinka päivä meni. (2-3v.)
ja tarha on sitten ok. Joku tässä ketjussa tai jossain muussa ketjussa toi esille sen pointin, että kyseessähän on vauvan sen hetkinen elämä ja mitä vauva tuntee, kun yksin itkee sängyssä ja äiti ei tule ottamaan syliin.
itsekkään en tuota heti ajatellut
Armoitetulla 70-luvulla lasten päivähoito oli totaalisen ja aivan erilaista kuin nykyisin.
Silloin oli huomattavasti pienempi osa lapsista päivähoidon piirissä ja siten mm päiväkotiryhmien koot pystyivät olemaan pienempiä.
Muistan kuinka äitini kertoi että minun aloittaessani 6kk iässä pk-urani niin 5-ryhmäisen pk:n pienten ryhmässä oli meitä lapsia peräti 7kpl ja hoitajia 3-4kpl.
Lisäksi mielestäni ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija tai lapsen neuropsykologiseen kehitykseen perehtynyt kun täytyisi jo tajuta se miten haitallista pienelle, sille alle 1v ikäiselle, on pelkästään jo se että hän joutuu irrottautumaan siitä kaikkein läheisemmästä hlöstä johon yrittää kiintymyssuhdetta rakentaa samalla kun pikkuhiljaa tajuaa olevansa erillinen olento äidistään (se vaihe on juurikin tuossa 10kk-13kk iässä) puhumattakaan siitä että se irrottautuminen pitäisi tehdä siinä keskimäärin 12 alle 3v taaperon ryhmässä jossa max 3aikuista ja hyvin tavallisesti ei edes sitä määrää aikuisia, koska nykytendenssihän on se että sijaisia ei palkata alle 1vkon poissaoloja paikkaamaan vaan katsotaan irtoaisiko talon jostakin muusta ryhmästä aikuista kys ryhmään.
Kolmanneksi mainittava vaikket tätä pohtinutkaan mutta minä vain ihmettelen miten kukaan äiti voi edes "haluta" viedä sen alle 1v vauvansa muiden hoteisiin pitkien työpäivien+työmatkojen ajaksi, ne tilanteet jolloin ei voi EDES sitä 2-4kk aikaa kotona lastaan hoitaa että lapsi ehtiis täyttää edes sen 1v, ovat hyvin hyvin marginaalisia tässä yht.kunnassa.
Terv.pk-täti ja 2 kouluikäisen lapsen äiti.
Lapsen aivojen neurologinen kehityshän on vasta n.3v iässä siinä vaiheessa, että hän tajuaa esim aikakäsitettä jossakin määrin.
Tajuaa sen että häntä ei hylätä eikä unohdeta sinne päiväkotiin, tajuaa sen että hänet haetaan sieltä myös takaisin kotiin, että äiti/isi tulee hakemaan hänet eikä ole "vain jättänyt".
Itselleni oli sietämätön ajatus se että lapseni ei kys asiaa tajuaisi kun hänet aamuisin hoitoon jätetään, samoin kuin se ettei olisi osannut kertoa päivästään, puhua hoitajille, pitää tarvittaessa ns puolensa, osata kävellä jne.jne
-32-
kantaa itse asiaan, niin on todella tarkoitushakuista ja pitkälle vietyä tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä päivähoidon ja mielenterveysongelmien lisääntymisen yhteyksistä!
Puhdasta arvelua ilman minkäänlaista asiapohjaa. Huh huh.