Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
vauva lehden otsikosta: PÄIVÄHOITOON ALLE YKSIVUOTIAANA, keskustelua
03.08.2012 |
onko sinusta hyvä juttu vai huono vai oletko neutraali tämän asian suhteen?
itse ehdottomasti vastaan!
alle 1-vuotias on vielä ihan vauva ja kyllä vauvalle tulee ne lähimmät ihmiset olla oma äiti ja isä, sisarukset jos niitä on ja sitten isovanhemmat. mun mielestä on tärkeää että lapsi saa semmoisen turvallinen, vakaan ja lämpimän kasvatuspohjan kotona ainakin 5-vuotiaaksi saakka. 5v laittaisin itse päiväkotiin ja sitä kautta enemmän kiinni sitten sosiaaliseen elämään. me kun asumme vielä kerrostalossakin niin tuossa pihapiirissä on kyllä paljon muitakin lapsia joiden kanssa leikkiä, eli ei jää kyllä kavereista paitsi vaikkei päiväkodissa olekkaan. musta ei ole kiva jos vieras ihminen (vaikka olisikin kasvatusalan ammattilainen) niin hoitaisi mun omasta näkökulmasta LIIAN PIENTÄ lasta. joten liian pientä lapsukaista ei tule sysätä vieraiden ihmisten käsivarsille hoitoon tai laitostamaan kun siihen laitostumiseen joutuu jo myöhemminkin oppivelvollisuuden kautta kun koulut alkaa niin kerkiää kyllä sitäkin elämää oppia... raha-asioihin se tietysti vaikuttaa jos toinen vanhempi on poissa työelämästä, mutta rakkaus on tärkeintä, mielummin sitä kittuuttaa sitten pienemmällä rahalla kunhan vaan tietää sen että pärjää ja ettei jää nyt liian paljon paitsi kaikista tärkeistä jutuista/asioista... on siis julmaa laittaa VIELÄ KATSOTTUNA ETTÄ LAPSI ON VASTA JOITAKIN KUUKAUSIA EI EDES 1VUOTTA NIIN PÄIVÄKOTIIN KUN KOTONA TUON IKÄSEN TULIS SAADA OLLA! :(
tässä mun mielipide. ^^
Kommentit (102)
"Suomi kun on niin ihana maa, ettei tuilla elä vaikka kuinka kituuttaisi. Kun ei edes vuokraa saa maksettua kaiken muun päälle.
se henkilökohtainen "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä tiennyt silloin, kukaan ei kertonut, että olisimme nyt tässä elämäntilanteessa.
"Suomi kun on niin ihana maa, ettei tuilla elä vaikka kuinka kituuttaisi. Kun ei edes vuokraa saa maksettua kaiken muun päälle.
se henkilökohtainen "
mielummin käyn töissä ja lapsi hoidossa, mitä niin, että laittavat kaupungin halvimmalle alueelle juoppojen ja narkkareiden sekaan asumaan. siinä kärsis jo kaikki muutkin.
silti, vaikka teistä on tullut normaaleja miksi ihmeessä haluatte sysätä vauvan vieraille käsivarsille?
eikö äitiys tosiaan vaan maita vai onko asuntolainaa mitä pitää maksella sitten poikkeen ym? ja jos ei makseta niin kusessa ollaan?
ap.
Meidän lapsilla on aina ollut vanhempiensa ja muiden läheisten lisäksi mukavat, hyvät, pysyvät hoitajat, mielestäni parempi että niitä kannattavia käsipareja elämässä on enemmän kuin vain yhdet-kahdet.
" siksi, koska rakastan lastani
enkä tiennyt silloin, kukaan ei kertonut, että olisimme nyt tässä elämäntilanteessa. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei siis ole todellakaan isyys maittanut.
Jos olisi, ei tietenkään miehesi olisi palannut töihin.
Aina on niitä vaihtoehtoja!
Minä olin se, joka sarkasmilla kirjoitin, ettei äitiys tai isyys maita. Minulla on pokkaa sitä kirjoittaa, koska järjestimme oman elämämme niin, _molemmat vanhemmat ja vieläpä toiset isovanhemmat_ olivat kotona lasten kanssa!
valintoja, valintoja...
" teilläkin on varmaan sekä äiti ja isä kotona? " mieheni oli sen perus isyysvapaan kotona mitä sai olla ja palasi sitten töihin.
mutta minä en palannut vaan jäin lapsen kanssa kotiin kotiäidiksi.
mutta miksi ihmeessä sitten lisäännytte jos äitiys tai isyys ei maita? pakollisista "velvotteistako" ?
Meilläjärjestettiin asiat niin, että sekä äiti ja isä olivat kotona 3vuotta.
" teilläkin on varmaan sekä äiti ja isä kotona? " mieheni oli sen perus isyysvapaan kotona mitä sai olla ja palasi sitten töihin.
mutta minä en palannut vaan jäin lapsen kanssa kotiin kotiäidiksi.
mutta miksi ihmeessä sitten lisäännytte jos äitiys tai isyys ei maita? pakollisista "velvotteistako" ?
" teilläkin on varmaan sekä äiti ja isä kotona? " mieheni oli sen perus isyysvapaan kotona mitä sai olla ja palasi sitten töihin.
mutta minä en palannut vaan jäin lapsen kanssa kotiin kotiäidiksi.
mutta miksi ihmeessä sitten lisäännytte jos äitiys tai isyys ei maita? pakollisista "velvotteistako" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuosta jos persus kestää ettei saa rahaa, mutta sun valinta ei kosketa kaikkia.
Itse tykkään tehdä työtäKIN, ei se ole pois äitiydestä.
Miksi arvostelette jos ette tiedä miltä se tuntuu käydä töissä äitinä?
Sinä voit olla joustamaton, ei se ole sinulta pois jos joku käy töissä.
Vauva tuli toivottuna, mutta yllätyksenä kesken opintojani. Takana vain lukio, joten pakko saada ammatti. Mies juuri valmistunut alalta mikä ei kiinnosta, eli jatko-opintoja tiedossa. Hakee nyt kuitenkin töitä, mutta toistaiseksi vain pätkätöissä tiedossa.
Haluaisimme saada lapset mahdollisimman pienellä ikä erolla, mutta minimi äitiys- ja vanhempaisrahalla ei vain pärjää, jos toisen tulot ovat n.1000e/kk. Mitään mainittavia säästöjä ei tietenkään ole ehditty kerätä, sen verran että ollaan pärjätty.
Esikoinen vasta kuukauden, mutta nyt jo katson aikuiskoulutustarjontaa paikkakunnallani, jotta ehtisin mahdollisesti näyttönä hommata itselleni ammatin tässä välissä ennen seuraavan syntymää (ajoittaisin siis keväällä koulun jos mahd.). Koulua olisi 3 päivää kuussa, jolloin laittaisin lapseni noina päivinä pph:lle. Minulla onneksi tätini toimii pphna ja tarvittaessa saisin paikan hänelle. Opiskelisin itse pphksi, joten pystyisin omien lapsien kanssa olemaan kotona tulevaisuudessa.
Joskus rakkaus on sellaisiakin tekoja, jotka mieluiten jättäisi tekemättä, mutta pakko sanelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Meidän lapsilla on aina ollut vanhempiensa ja muiden läheisten lisäksi mukavat, hyvät, pysyvät hoitajat, mielestäni parempi että niitä kannattavia käsipareja elämässä on enemmän kuin vain yhdet-kahdet. "
pienten lasten kohdalla musta on tärkeintä et on ne yhdet kahdet käsiparit mutta sellaset JOTKA ON TOSIAAN TUKEVAT JA VAHVAT !
sit myöhemmässä elämässä on tärkeää kun kasvetaan että on noita turvallisia aikuisia ympärillä enemmänkin, ne muut lapset kun ei vaan välttämättä siellä päiväkodissa oo niin turvallisia
ilmeisesti äitiys maita. Ja juu, velvollisuudesta (öö ketä?) kohtaanhan nuo muksut on tullut hankittua ja nyt hampaat irvessä niitä yritän sietää.
Minä nyt satun tykkäämään työstäni ja haluan palata työelämään nyt, kun kuopus on vuoden. Toki jännittää ja tuntuu hieman kurjalta laittaa hoitoon, mutta kaikkea ei voi saada. Tämä on näitä elämän karuja tosiasioita.
Ja juu, kotihoidontuella en kykene maksamaan lainoja saatikka muutenkaan kustantamaan elämäntyyliä, johon haluan yltää. Minä kuitenkin haluan uskoa, että lapseni selviää tästä(kin) elämän kamaluudesta. Onneksi täällä jo kirjoitteli aika monta vastaavasta hienosti selvinnyttä ;D, meilläkin on siis toivoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" ei siis ole todellakaan isyys maittanut.
Jos olisi, ei tietenkään miehesi olisi palannut töihin.
Aina on niitä vaihtoehtoja!
Minä olin se, joka sarkasmilla kirjoitin, ettei äitiys tai isyys maita. Minulla on pokkaa sitä kirjoittaa, koska järjestimme oman elämämme niin, _molemmat vanhemmat ja vieläpä toiset isovanhemmat_ olivat kotona lasten kanssa!
valintoja, valintoja... "
miehelleni kyllä maittaa myös isyys. hän rakastaa meidän 4-vuotiasta poikaamme ylikaiken! mies palasi töihin siksi, jotta saisimme enemmän rahaa... pieni lapsi kun on muutenkin enemmän riippuvainen äidistään kuin isästään, joten isä voi ihan hyvin olla töissä. ja sitten kun isä pääsee töistä kotiin, niin hänellä on aikaa rakastaa lasta vaikka kuinka!
" Meidän lapsilla on aina ollut vanhempiensa ja muiden läheisten lisäksi mukavat, hyvät, pysyvät hoitajat, mielestäni parempi että niitä kannattavia käsipareja elämässä on enemmän kuin vain yhdet-kahdet. "
pienten lasten kohdalla musta on tärkeintä et on ne yhdet kahdet käsiparit mutta sellaset JOTKA ON TOSIAAN TUKEVAT JA VAHVAT !
sit myöhemmässä elämässä on tärkeää kun kasvetaan että on noita turvallisia aikuisia ympärillä enemmänkin, ne muut lapset kun ei vaan välttämättä siellä päiväkodissa oo niin turvallisia
ihan pienilläkin lapsilla voi olla useampi läheinen hoitaja, olennaista on, että hoitosuhde on pysyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Vauva tuli toivottuna, mutta yllätyksenä kesken opintojani. Takana vain lukio, joten pakko saada ammatti. Mies juuri valmistunut alalta mikä ei kiinnosta, eli jatko-opintoja tiedossa. Hakee nyt kuitenkin töitä, mutta toistaiseksi vain pätkätöissä tiedossa.
Haluaisimme saada lapset mahdollisimman pienellä ikä erolla, mutta minimi äitiys- ja vanhempaisrahalla ei vain pärjää, jos toisen tulot ovat n.1000e/kk. Mitään mainittavia säästöjä ei tietenkään ole ehditty kerätä, sen verran että ollaan pärjätty.
Esikoinen vasta kuukauden, mutta nyt jo katson aikuiskoulutustarjontaa paikkakunnallani, jotta ehtisin mahdollisesti näyttönä hommata itselleni ammatin tässä välissä ennen seuraavan syntymää (ajoittaisin siis keväällä koulun jos mahd.). Koulua olisi 3 päivää kuussa, jolloin laittaisin lapseni noina päivinä pph:lle. Minulla onneksi tätini toimii pphna ja tarvittaessa saisin paikan hänelle. Opiskelisin itse pphksi, joten pystyisin omien lapsien kanssa olemaan kotona tulevaisuudessa.
Joskus rakkaus on sellaisiakin tekoja, jotka mieluiten jättäisi tekemättä, mutta pakko sanelee. "
... mikä ei sitten kiinostakkaan?
pienten lasten kohdalla musta on tärkeintä et on ne yhdet kahdet käsiparit mutta sellaset JOTKA ON TOSIAAN TUKEVAT JA VAHVAT !
-mitä jos ne tukevat ja vahvat käsivarret katoavat elämästä, joskus yllättäenkin.?
Läheltä ystävän kamppailua seuraava, todella vaikeasti vammautui kolarissa. Sekä itse syövän kanssa taisteleva.
Pälä pälä pälä...voitte keulia sillä vanhemmuudellanne nyt. Vanhemmuus on enemmän kuin ekat 3 vuotta -tiedoksi vaan.
" ilmeisesti äitiys maita. Ja juu, velvollisuudesta (öö ketä?) kohtaanhan nuo muksut on tullut hankittua ja nyt hampaat irvessä niitä yritän sietää.
Minä nyt satun tykkäämään työstäni ja haluan palata työelämään nyt, kun kuopus on vuoden. Toki jännittää ja tuntuu hieman kurjalta laittaa hoitoon, mutta kaikkea ei voi saada. Tämä on näitä elämän karuja tosiasioita.
Ja juu, kotihoidontuella en kykene maksamaan lainoja saatikka muutenkaan kustantamaan elämäntyyliä, johon haluan yltää. Minä kuitenkin haluan uskoa, että lapseni selviää tästä(kin) elämän kamaluudesta. Onneksi täällä jo kirjoitteli aika monta vastaavasta hienosti selvinnyttä ;D, meilläkin on siis toivoa! "
miksi haluatte elää rikkaammin/rikkaamman näköisenä mihin ette omin varoin pystyisi?
" -mitä jos ne tukevat ja vahvat käsivarret katoavat elämästä, joskus yllättäenkin.?
Läheltä ystävän kamppailua seuraava, todella vaikeasti vammautui kolarissa. Sekä itse syövän kanssa taisteleva. "
sitten täytyisi varmasti katsoa asioita uudesta näkökulmasta ja tekemään joitakin pakkojuttuja... mutta tällä hetkellä me molemmat ollaan onneksi terveitä joten näillä mennään
ja paranemista sinulle siitä syövästäsi, toivottavasti tosissaan voitat sen pirulaisen olit minkalainen ihminen sitten tahansa vaikka ruudun takaa ei voi tietääkkään!! :) < 3
Alue: Aihe vapaa
" teilläkin on varmaan sekä äiti ja isä kotona? " mieheni oli sen perus isyysvapaan kotona mitä sai olla ja palasi sitten töihin.
mutta minä en palannut vaan jäin lapsen kanssa kotiin kotiäidiksi.
mutta miksi ihmeessä sitten lisäännytte jos äitiys tai isyys ei maita? pakollisista "velvotteistako" ?