Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun lapsuudessa mentiin aina jonnekin sukulaisten luo yöpymään lomamatkoilla
02.08.2012 |
Lapsuus 70-luvulla pohojanmaalla. Ihme kyllä, saita isäukko investoi kuitenkin joka kesä jonkun automatkan kotisuomessa. Ja ei todellakaan menty mihinkään sokoshotellien puuhanurkkiin tai muihinkaan hotelleihin.
Ensinnäkin hotelleissa asumista pidettiin hieman kevytkenkäisenä tai jotenki epäilyttävänä hommana. Eihän niissä yövy kun jotkut epämääräiset kulukumulukut (=myyntiedustaja) ja muusikot ja muut retaleet. Kunnialliset naiset ei koskaan.
Etelässä asui kuitenkin jotain sukulaisia, oli vanhempien siskoja jopa, sekä tätejä ja serkkuja. "Suku on tärkeä" isä väitti.
Eppäilen, että ilmainen majoitus oli myös tärkeä.
Kerran lähdettiin koko 5-henkinen perhe taas työntelemään etelää kohti. Ilmeisesti oli vain ilmoitusluonteisesti kerrottu enolle, että täältä taas tullaan.
Suuri oli hämmästys, kun jollain pohjanmaan suoralla näytti kovasti siltä, että eno ja akkansa pahtaa vastaan, suuntana pohjoinen??
Päästiin illansuussa enon omakotitalon pihalle. Eipä ollut ketään kotona. Oli juurikin niin, että enon pahantuulinen akka oli päättänyt että ne ei enää meille leiriydy, ja oli lähdetty itse sukulaisiin toiseen suuntaan.
Asiasta ei koskaan oikein puhuttu, mutta ilmeisen jäljen se jätti suhteisiin.
Nyt kun muistelen, niin eno ei ikinä käynyt meillä. Että ei ollut vastavuoroisuutta näkösällä.
Tää naurattaa mua vieläkin: kuvitelkaa kahta autonkotteroa piiiitkällä pohjalaisella tiensuoralla. Jo kaukaa näkee, että tutunnäköinen auto tulee, ja samanlainen nuttura tuolla vieressä istuvalla ku tätillä. Ei kait se ollut Heikki ja Kaija?? Oliko se?? Onko ne nyt lähteneet meitä karkuun vai? Auto vilahtaa oli. Eno ajaa suupielet jäykkänä ja nehän ne oli.
Ei se ehkä aikuisia naurattanut kolmen lapsen kanssa. Jatkettiin sitten muistakseni yötä myöten satoja kilsoja sitten jonkun toisen sukulaisen luo.
Palstaa lukiessa tulee mieleen, että ei ne ajat niin kauheesti ole muuttuneet 70-luvultakaan. Vähän eri puitteet ja elintaso, mutta samanlaiset ongelmat.
Peace, siskot!
Kommentit (4)
vaan aina sukulaisissa. Ehkä hotelliyöpyminen oli siihen aikaan suhteessa kalliimpaakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nykyisen aviomieheni kanssa. Lapsuudessa matustettiin joka loma täältä etelästä lappiin sukulaisten luo ja oltiin koko kesä. Mahtavat muistot on jääneet kun meitä serkuksia oli yhdessä parhaimmillaan 7. Mitä me tehtiin: vilistettiin pitkin peltoja, ongittiin, uitiin, tehtiin majoja, kerrotiin kummitusjuttuja vintillä, käytiin markkinoilla jne. Aivan mahtavaa ja voittaa kaikki rantalomat mennen tullen, vaikka niitä nykyään pääasiassa harrastammekin. onneksi meidänkin lapsilla on lapin mummola, jossa lapset pääsee pyörimään vapaasti pihalla, serkkuja vaan ei ole.
ei ihmisillä ollut varaa yöpyä hotelleissa.
Alue: Aihe vapaa
Hotelleissa yöpymistä pidetään ainakin minun kotiseudullani täysin tarpeettomana pröystäilynä ja hieman epämääräisenä toimintana. Onhan niissä se minibaarikin, eli voi juoda jopa huoneessa. Mikäli se edelleen olisi minun isästäni kiinni, niin en hotelleissa olisi yöpynyt vieläkään. Onneksi on sukupolvet vaihtuneet, joten päätän ja maksan itse lomamatkani.
Viimeksi viime talvena äidin veli olisi tullut tänne pääkaupunkiseudulle jonnekin luokkatapaamiseen. Äiti olikin heti ehdottanut 70:selle enolle, että eihän sen tarvi ottaa mitään hotellipakettia, kun ovat niin kalliita, vaan voi sitten yöksi tulla meille.
a) asumme miehen kanssa kolmiossa, jossa se ylimääräinen huone on kirjasto, eikä vierashuone.
b)Vieraspeti on sohva olohuoneesa, ei siis vuodesohva ja yöpyjä olis 70.v.
c)matka hotellilta meille on periaatteessa lyhyt, siis mulle, mutta ei yöllä illallisen jälkeen gubbelle, joka ei tunne kaupunkia ja joka ei ilmeisesti tod. ota taksia.
Minä en voinut oikein mitään sanoa, kun en meinannut uskoa korviani ollenkaan, joten mies sanoi että maksaa sen erotuksen siitä luokkakokouksesta mitä tulee kun ottaa yöpymisen. Siis tietysti kokouksen ja illanvieton jälkeen jäädään samaan hoteliin ja syödään yhdessä vielä aamiainen siellä tms. En tajua edes koko ajatuksenjuoksua.
No, tämähän miehen ehdotus ei tietenkään käynyt. Äiti lopetti asiasta säätämisen ja ilmeisesti eno ei edes lähtenyt sinne kokoukseen. En tiedä, olisiko se edes jaksanut koko reissua ja ohjelmaa, on sen verran vanhantunut.
Lisänä tulevat vielä nykyaikanakin nämä pohjanmaalta tulevat sukulaiset, jotka tarvitsevat pikaisesti vain yhden yöpymisen meillä, ennenkuin lähtevät Tallinnan laivalle. Arvaa kuka laittaa aamiaisen, ja kärrää ne sinne satamaan kun "eihän me nyt osata tuommoisia ratikka-aikatauluja". Puhumattakaan jostain urheilutapahtumasta, jonne ne pitää hakea asemalta ja viedä paikalle ja sitten hakea yöksi ja hups: ruokkia siellä.
Aikoinaan olin työssä ruotsinlaivalla. Näitä vapaalipun vonkaajia kyllä riitti. Kun vapaaliput huononneettiin ja ehtoja tiukennetiin, alettiin kysellä, että josko voisin hakea laivaan omia reittejä ja sitten ne vaan jäis kyytiin. Ei tajuttu, että sehän ei onnistu Ja miksi mun pitäisi kesken työvuoron lähteä jostain luotsiluukusta roijaamaan sisään serkun perhettä matkalla ruotsiin. Meidän laivalla jaetaan hytit ja pummisohva on niin lyhyt että siihem mahtuu ehkä yksi matkalaukku...