Kuinka tietoinen olet siitä, että päiväkodissa tehdään kirjallisia havaintoja lapsistasi?

Tämä on osa prosessia, jota kutsutaan nimellä "pedagoginen havainnointi, dokumentointi ja arviointi".

Monikaan vanhempi ei pyydä nähtäväksi tietoja, joita omasta lapsesta / asiakkuudesta on kirjattu. Varhaiskasvatussuunnitelmassa näkyy vain jäävuoren huippu. Lisäksi on kansioita tai vihkosia, joihin kirjataan niin hyvät kuin huonotkin asiat. Myös huolenaiheet (esim. lasten ihmetystä herättävät puheet kotioloista), joiden osalta mietitään, milloin asioista keskustellaan vanhempien kanssa vai tuodaanko huolta esiin ollenkaan.

Pitäisikö näistä dokumentointitavoista keskustella vanhempien kanssa avoimemmin? Onko teille jo nyt tarjottu mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä perheenne asioista kirjataan epävirallisesti ylös?

Oikeassa olet. Kyllä näistä "havainnoista" ja tästä dokumentoinnista pitäisi vanhempien kanssa keskustella jatkuvasti ja avoimesti. Uskon että tähän päästään parhaiten olemalla aktiivinen päiväkotiin päin,pyytämällä nähdä lasta koskevat muistiinpanot säännöllisin väliajoin ja pyytämällä keskusteluaikaa tämän yhteydessä.

miten varhaiskasvatusta kehitetään jos jonkinlaisten hankkeiden ja pedagogiikkojen kautta, ja vanhempien osallistaminen on tällä hetkellä erittäin ajankohtaista.



Siltikin kunnissa sitoudutaan uusiin toimintatapoihin kysymättä vanhemmilta, käyvätkö ne heille. Parhaimmillaan toimintatapoja ei vanhemmille edes selitetä tai avata, kuten nyt tämän havainnoinnin kohdalla.



Moni vanhempi ajattelee, että hoitopäivän aikana lapset leikkivät, ulkoilevat, syövät, nukkuvat ja käyvät vessassa. Tavoitteellisuus tuo tähän kuitenkin oman ulottuvuutensa, eikä toiminta ole sattumanvaraista. Lapsia seurataan, ja pedagogista dokumentointia pyritään koko ajan tiivistämään. Mutta - onko se lopultakaan oikea suuntaus, etenkään kun sen toteuttamiseen ei ole yhtenäistä ohjeistusta? Ja mikä on vanhempien toive siitä, mitä henkilöstö tekee? Henkilökuntaa on vähän, ja asiakkaita varmasti kiinnostaa, kuluuko työntekijöiden työaika tietokoneella vai lasten kanssa.



Opetus, kasvatus ja hoito ovat varhaiskasvatukselle valtakunnallisesti määrättyjä tehtäviä, mutta missä järjestyksessä ne painottuvat? Ja kuka sen päättää?



Joku toivoo, että lapsi saa leikkiä mielin määrin leikkinsä loppuun, ja toinen toivoo jälkikasvulleen jatkuvasti vain ohjattua toimintaa.



Voivatko vanhemmat vaikuttaa riittävästi päivähoidon laatuun ja sisältöön? Tähän ehkä pyritään, mutta ensin heille pitäisi selvittää, mitä kaikkea varhaiskasvatukseen oikeasti sisältyy.

miksi nk "tavallisen perheen" lapsen vanhempien pitäisi olla tästä huolissaan? Olen tyytyväinen, että lapseni kehitystä seurataan ja siihen, jos huolta ilmenee, toivon todella että minuun otetaan yhteyttä.

mutta en tiennyt. Luulin että se lapsen saama kansio on kaikki kirjattu info.

On tainnut se perustehtävä unohtua päiväkodeilta, nämähän ovat joitakin epäviralliia tutkimuskeskuksia, täynnä psykologin urasta haaveilevia "laillistettuja keittiöpsykologeja"

Asia on minusta kiusallinen, koska niin minusta, lasten isästä kuin ajasta samana perheenä on varmaan negatiivisia huomioita ja arvauksia. Ja olen itse sanonut suoraan monia asioita, joiden arvelen vaikuttavan lasten käyttäytymiseen. Tietenkin itse sanomani ja lasten nähnyt tekemisen kirjataan, ihan jotta vaihtuvat hoitajat osaavat pitkällä tähtäimellä arvioida lapsen kehitystä ja puuttumisen tarve on mahdollista huomata (vaikuttaa sitten olevan ongelmia kehityksessä tai perheessä). Mutta olen kyllä arvannut, että kirjauksiin menee mukaan myös hoitajien henkilökohtaisia arvauksia, päätelmiä ja "kyökkipsykologiaa". Se on kiusallista, koska tuttujani on välillä töissä heidän päiväkodissaan, ja mietin aina välillä, mitähän tietoja ja "tietoja" he saavat meistä lukea.

Mitä silloin tehdään? Jotenkin tuntuu, etteivät muistiinpanot aina ole kovin monisivuisia, siispä jos on ollut "tilanne" niin joku toinen vaikkapa vuoden kuluttua lukee asian tiimoilta tehtyjä muistiinpanoja kuin piru raamattua?

Olen sairaalassa töissä, ns. kierävänä hoitajana.

Paikkaan poissaolevia milloin tarvitaan. Osa aika kotiosastolla, osa muualla.

Mulla vaihtuu työaika päivittäin, eli se työvuorolista jonka saan kolmeksi viikoksi, ei koskaan pidä paikkaansa.



Kerroin tästä pvkodissa ja sanoin, ettei mun kannata tuoda listaa heille, koska se i tosiaan pidä paikkaansa. Lista laaditaan mulle että saan tunnit tietooni.



Kerroin myös ihan reilusti, että joskus vapaapäivänä tuon lapsen hoitoon, sillä saatan siivota ja lapsella on mukavampaa hoidossa. Sitten myös nukkupv:nä lapsi tulee hoitoon, koska mun on nukuttava. Mies on matkatöissä, viikonloput kotona.



Kaikki nää oli johtajalle täysin käsittämättömiä asioita. Jouduin kunnan sosjohtajan puhutteluun jne.

Hommasin sitten lopulta ylihoitajalta toimenkuvastani selvityksen, eli kaikki kertomani oli totta.

Sitten vasta hiljeni pvkoti.

Ei kukaan enää kysellyt ja kyseenalaistanut mitään.

miksi nk "tavallisen perheen" lapsen vanhempien pitäisi olla tästä huolissaan? Olen tyytyväinen, että lapseni kehitystä seurataan ja siihen, jos huolta ilmenee, toivon todella että minuun otetaan yhteyttä.

kirjatut tiedot. Se huoltajuus kun ei tarkoita vain sitä, että täysimetetään ja kannetaan kantoliinassa, vaan myös sitä, että huolehditaan lapsen juridisista oikeuksista. Päiväkoti ei niistä huolehdi, vaan VANHEMPI.

Jotain vikaa on vanhemmassa, jos ei kiinnosta lapsesta tehdyt merkinnät.

on oikeus saada nähtäväkseni ihan kaikki lapsesta kirjattu. Kaksi kuukautta käytiin kädenvääntöä siitä, mikä minun kuuluu nähdä ja lopulta jouduin lakimiehen kanssa selittämään päiväkodin johtajalle, mitä merkitsee esim. henkilörekisterilaki käytännössä.

Sain tiedot luettavakseni sensuroituina eli leikkaa-liitä -kopioina. Vasta kun uhkasin tehdä päiväkodista ilmoituksen aluehallintovirastoon, sain kaikki tiedot. Päiväkodin johtaja on siirretty toisiin tehtäviin.

ADHD- Pikkuperseen äiti, jonka lapsesta ei saa kirjoittaa ylös kuinka se ei kehity, vaan on agressiivinen ja suoraan sanottuna perseestä.

miksi nk "tavallisen perheen" lapsen vanhempien pitäisi olla tästä huolissaan? Olen tyytyväinen, että lapseni kehitystä seurataan ja siihen, jos huolta ilmenee, toivon todella että minuun otetaan yhteyttä.

kuten meillä tehtiin. Tarvittiin muutama aamu, jolloin totesin, että Jenna on vähän väsynyt ja niin olen minäkin. Ja muutama aamu, jolloin mies vei lapsen hoitoon hirveässä kiireessä eikä ehtinyt auttamaan ulkovaatteiden riisumisessa hoitajien mielestä riittävän pitkään, myssy jäi haalarin huppuun eikä mies huomannut laittaa sitä paikalleen.

Saimme ensin kutsun päiväkotiin keskustelemaan perhetilanteesta ja sitten meidät ottikin vastaan lapsesta huolestunut työryhmä, jonka mielestä meillä asiat eivät ole hyvin. Äidin kertoman mukaan "lapsella vakavia unihäiriöitä, masennusta ja itkuisuutta" ja hoitajien havaintoja "isän ja lapsen kiintymyssuhteessa häiriöitä, isä ei suostu toimimaan lapsen parhaaksi". Lapsen käsivarsista oli löytynyt väkivallasta kertovia mustelmia (1 kpl kyynärpään vieressä, lapsi tönäisi hyllyä) ja lapsi oli alkanut varoa vessakäyntejä (ei kestänyt tätiä vieressä kyttäämässä vaan ryhtyi panttaamaan).

Näin meistä, ihan tavallisesta perheestä, tuli lastensuojelutapaus. Onneksi lastensuojelussa asia käsiteltiin nopeasti ja todettiin, että huoli aiheeton.

Lapsihavainnointi kuuluu päiväkotihenkilökunnan toimenkuvaan.

Juoruilunhaluinen ämmä, joka huvikseen kirjaa ties mitä mutujuttua... sit suuttu, kun se huomataan ja joutuu vastuuseen!

Päiväkodissamme kirjataan lapsista vain kasvunkasiossa olevat asiat, muu menee suusanallisesti eri työntekijöiden välillä. Kaikki mikä kirjataan, on avoimesti vanhempien nähtävissä ja saatavissa.



Itse olen ollut yllättynyt että koulussa tätä ei tiedetty, että mitä tahansa ei saa kirjata ylös minne tahansa ja jos on kirjattu, vanhemmilla on oikeus se saada. Opettaja olikin aika nolona kun esimiehensä ollessa paikalla pyysimme kopion itsellemme asioista jotka opettaja oli kirjannut ylös lapsestamme. Paljastui samalla aika erikoisia asioita ko. koulusta.

opinnäytteen. Minulta ei kukaan kysynyt mitään lupia.

Lapsi oli työssä selkeästi tunnistettavissa, vaikka nimi oli vaihdettu tyyliin Santerista Severiksi. Perheestä oli negatiivisia tietoja, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Tekstissä epäiltiin, että pahoinpitelimme lasta, koska tällä oli usein mustelmia. Todellisuudessa olimme joutuneet käynnistämään melkoisen rumban, jotta päiväkodissa puututtiin siihen, että toinen lapsi pahoinpiteli lastamme. Nähtävästi päiväkodissa oli kirjattu, että me teimme vammat ja syytimme heitä.

Tiedoissa oli, että äiti on työtön, mutta lapsi kokopäivähoidossa. Todellisuudessa tein väitöskirjaa ja olin opintovapaalla. Kotimme oli kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti eli päiväkotihoidon alussa tehty LTO:n kotikäynti oli nähtävästi tehty hyvin huolellisesti, koska jopa keittiönkaappien päällä koristeena olleet lasiesineet oli osattu kuvailla. Tämän perusteella oltiin sitä mieltä, että olin kontrollifriikki, joka raivasi esineitä pois lasten ulottuvilta. Lisäksi oli mainittu, että vanhemmat eivät kertoneet, paljonko asunnosta oli velkaa, eli oletettavasti perheessä oli rahahuolia.

Lapsen vaatteista oli tarkkoja kuvauksia ja etenkin mummon kutomat villasukat olivat saaneet jopa oman kappaleensa. Opiskelijan ja todennäköisesti hoitajien päätelmä oli, että en osannut ostaa lapselle oikeanlaisia talvijalkineita, koska lapsen piti käyttää villasukkia.

Ihanaa luettavaa ja täyttä puppua koko tarina. Harmi, että lapsi joutui elämään päiväkodissa tietty leima otsassaan.

Ei voi olla totta?

- lastenhoitaja

Meidän lasten päiväkodin hoitajista tulee kyllä todellakin mieleen Kumman Kaa -sarjan Ellu Jokinen...

Kyseessä oli lapsen kehityksen osa-alueiden havainnointia siten, että oppii tunnistamaan lapsen ns. lähikehityksen alueen: mitä lapsi osaa esim, kielellisesti, matemaattisesti jne. jotta pystyy suunnittelemaan lapselle ja koko lapsiryhmälle sellaista tekemistä, joka on heille sopivan tasoista vaativuudeltaan ja joka tukee siten lasten kehitystä.



Samalla havannointiin lasten sosiaalista vuorovaikutusta, jotta osataan nähdä millainen lapsi on sosiaalisissa suhteissa ja miten lasta voisi tukea sosiaalisten taitojen, kuten leikkitaitojen, kehityksessä.



Tärkeää on myös havainnoida itseään lto:na: miten suhtaudun lapsiin ja heidän herättämiin tunteisiin, miten kohtelen lapsia ja miten voisin vastata heidän tarpeisiinsa ja tunteisiinsa paremmin ja kehittää siten omaa persoonaa. Havainnointi koskee siten myös omaa itseä ja myös työtoverien toimintaa -miten saada ryhmä paremmin toimimaan!



Kaiken tämän havainnoinnin tarkoitus on siis kehittää toimintaa siten että se palvelisi lapsen tarpeita ja oppimista, lapsen hyvinvointia.



Näkemäni havainnointivihot opetusharjoitteluissa käsittelivät lähinnä näitä seikkoja ja ne olivat myös asioita, joita käytettiin lapsen vasu-keskustelujen pohjana. Niiden tarkoitushan on miettiä yhddessä vanhempien kanssa, millainen lapsi on ja miten hänen kehitystään voidaan tukea päiväkodissa.



Pedagoginen dokumentointi ja arviointi taas liittyy päiväkodin toiminnan kehittämiseen: tarkastellaan, miten lapset kokivat erilaiset toiminnan muodot, kuten vaikka liikuntatuokion ja taidekasvatuksen, ja miten jatkossa pitäisi toimia, jotta ne olisivat lasten kehitystasolle sopivia ja homma toimisi. Arvioidaan siis siinäkin lapsen kokemusta ja henkilökunnan tapaa tehdä työtään ja kehittää sitä toimivammaksi.

Dokumentaation tehtävänä on myös tuoda esille se mitä lapset ovat oppineet - useinhan on kyse prosesseista eikä pelkistä produkteista. Dokumentaation avulla tuodaan näkyväksi se, mitä ollaan yhdessä tehty.

Kyseessä oli lapsen kehityksen osa-alueiden havainnointia siten, että oppii tunnistamaan lapsen ns. lähikehityksen alueen: mitä lapsi osaa esim, kielellisesti, matemaattisesti jne. jotta pystyy suunnittelemaan lapselle ja koko lapsiryhmälle sellaista tekemistä, joka on heille sopivan tasoista vaativuudeltaan ja joka tukee siten lasten kehitystä.

Samalla havannointiin lasten sosiaalista vuorovaikutusta, jotta osataan nähdä millainen lapsi on sosiaalisissa suhteissa ja miten lasta voisi tukea sosiaalisten taitojen, kuten leikkitaitojen, kehityksessä.

Tärkeää on myös havainnoida itseään lto:na: miten suhtaudun lapsiin ja heidän herättämiin tunteisiin, miten kohtelen lapsia ja miten voisin vastata heidän tarpeisiinsa ja tunteisiinsa paremmin ja kehittää siten omaa persoonaa. Havainnointi koskee siten myös omaa itseä ja myös työtoverien toimintaa -miten saada ryhmä paremmin toimimaan!

Kaiken tämän havainnoinnin tarkoitus on siis kehittää toimintaa siten että se palvelisi lapsen tarpeita ja oppimista, lapsen hyvinvointia.

Näkemäni havainnointivihot opetusharjoitteluissa käsittelivät lähinnä näitä seikkoja ja ne olivat myös asioita, joita käytettiin lapsen vasu-keskustelujen pohjana. Niiden tarkoitushan on miettiä yhddessä vanhempien kanssa, millainen lapsi on ja miten hänen kehitystään voidaan tukea päiväkodissa.

Pedagoginen dokumentointi ja arviointi taas liittyy päiväkodin toiminnan kehittämiseen: tarkastellaan, miten lapset kokivat erilaiset toiminnan muodot, kuten vaikka liikuntatuokion ja taidekasvatuksen, ja miten jatkossa pitäisi toimia, jotta ne olisivat lasten kehitystasolle sopivia ja homma toimisi. Arvioidaan siis siinäkin lapsen kokemusta ja henkilökunnan tapaa tehdä työtään ja kehittää sitä toimivammaksi.

Dokumentaation tehtävänä on myös tuoda esille se mitä lapset ovat oppineet - useinhan on kyse prosesseista eikä pelkistä produkteista. Dokumentaation avulla tuodaan näkyväksi se, mitä ollaan yhdessä tehty.

Toit esille hyviä asioita dokumentoinnsta.Juuri näiden asioiden jakaminen yleisemmin vanhemmille auttaisi todellakin avaamaan heille päiväkotityön ja lapsen arkea. Esimerkiksi näiden asioiden kuvaaminen olisi vanhempainilloissa varmasti vanhempia kiinnostava asia!