Kummityttöni äiti loukkaantui kun vein vauvan vaatteita

Mä olisin paljon kiitollisempi niistä kirppisvaatteista. Ajatelkaa sitä aikaa ja vaivaa mitä niihin on käytetty verrattuna uutena ostettuun.

Etkö kehtaisi viedä vaikka lapsen äiti suosii itsekin kirppisvaatteita? :/Ja vaikka veisit uuttakin?

Ainahan se on kotiinpäin jos joku antaa lapselle jotain, itse olen ainakin ollut tyytyväinen kaikkeen mitä tyttäreni on saanut.eipähän itse ole tarvinnut ostaa. Veikkaan että oli vaan hermona juhlista. Älä ota itseesi, muistit heidän lastaan todella hyvin:-)

Ne on niin hirvee stressi äidille ja toivoisi, että kaikki menisi nappiin. Imetyksen takia hormoonit hyrrää ja itku on herkässä ja mieli pahoittuu helposti.



Uskon, että jotenkin hän ajatteli, että ristiäispäivänä ei tuotaisi käytettyä vaatetta, se on niin iso juhla. Kirppisvaatteet on sitten arkisempi juttu.



Älä turhaan pahoita mieltäsi, kysy jatkossa suoraan haluaako hän käytettyä vai ei.



Henk. koht olen sairaan kateellinen tuollaisesta kummitädistä, joka näkee noin paljon vaivaa ja on noin aidosti innoissaan.

Kummityttösi äiti sanoi, etteivät tarvitse enää ja tavaraa on jo paljon - tämä oli varmaan totta. En usko, että ongelma on vaatteiden alkuperä vaan se, että heillä tosiaan on jo lastentarvikkeita enemmän kuin tarvitsevat. Itselläni on vielä 2 kuukautta laskettuun aikaan, mutta lastenvaatteita on jo nyt niin paljon, että olen joutunut kieltämään kavereita tuomasta lisää. Aion laittaa myös ristiäiskutsuun toiveen, että lahjoja ei tuotaisi.

Minä olin iloinen kun sain vauvalleni - paketillisen vaippoja. Ja koko rivin tuttelia.



Vauva ei lahjoista ja leluista perusta, niitä on jo ennestäänkin, samoin vaatteita ei kaikki osaa ostaa.

Minä ilahduin näistä arkisista lahjoista. vaatteistakin tosin olisin, ihan kirppariltakin, vaan eipä ole kukaan niitä ostellut. Ostan ja hamstraan sitten itse.. kaapit täyteen. Odottelin nimittäin aikanaan vauvalle vaatteita, luulin että anoppi ostaisi nyt kun pystyisi.. valitti, ettei kahdelle edelliselle lapsenlapselle miniä antanut ostaa yhtään mitään.

vaan ei anoppi tällekään sitten mitään ostanut. muutaman vaatekerran.

ja epäkohteliasta kaveriltasi. Ihanasti ajattelit ja näit vaivaa, ja jopa kysyit etukäteen. Ja oli miten oli, lahjoista on tapana kiittää, eikä mäkättää vastalahjaksi. Sinulla ei tosiaan ole mitään hävettävää. Yhdyn edellisiin, kummityttösi äidillä oli stressiä juhlista, ja se purkautui nyt sinuun ja tuomiisi vaatteisiin. Toivottavasti älyää kiittää myöhemmin.

Onhan noita kummeja, jotka ei koskaan muista, mutta valitanpa kuitenkin.



Minä suutahdin kun meidän lapsen kummipariskunta ostaa aina kaikkein halvimman rytkyn minkä saa jostain halpisketjusta. Niin hirveän, ettei sitä voi pitää kun ällöttää jo katsoa ja vieläpä kahtena vuonna ihan täysin samanlaisen vaatteen. On sellainen rytky, joka ei ole mennyt edes kirppiksillä laput kiinni kaupaksi. Ihan hirveä! On tainnut paikallisella kaupalla roikkua aletangossakin jo kaksi vuotta kun ihan samanlaisen on taas ostanut, eikä ole mikään sellainen, joka on aina valikoimissa.



Kummipariskunnalla ei ole rahaongelmia eli ovat hyvin toimeentulevia ja kohta eläkkeellä. Ymmärtäisin, jos olisivat vähävaraisia, mutta jotenkin tuntuu loukkaukselta tuollainen, kuin meitä aliarvioitaisiin. Antaisivat vaikka rahana sen 2-3 euroa lapsen tilille. Lapsia heillä ei ole.



Kummitäti tietää, että ostan myös käytettyä, mutta ei se sitä tarkoita, että minullekaan mikä tahansa kelpaa enkä osta koskaan huonoa tai huonokuntoista. Luulee kai, että olemme niin köyhiä ettemme osta uutta vaikka suurimman osan ostan uutena. Hänen mielestään kirppiksiltä ostetaan vain huonoja rytkyjä eikä tajua, että sieltä voi löytää myös ihan uuttakin eikä se sitä tarkoita, jos toiseltä äidiltä ostaa, että se on kulunutta ja halpaa.



Kysyisi edes joskus mitä tarvitsemme tai ostaisi vaikka kivat sukat eikä mitään kamalia rykyjä jotka ei kelpaa kenellekään.



Toinen puolisko näistä on vielä niin itsekäskin, että lipsautti olleensa kaksi viikkoa kylässä samassa kaupungissa, mutta ei ottanut kummilapseensa tuolloin mitään yhteyttä. Muutenkaan ei soittele kuin vain silloin kun on jotain ongelmaa itsellä ja minun pitää kuunnella. Olisi pitänyt aikoinaan jättää ottamatta kummiksi, mutta kun olin tuolle toiselle osapuolelle jo luvannut niin en voinut perua, vaikka silloin jo tuntui pahalta hänet pyytää kummiksi.



Miettikää tarkasti kenet kummeiksi otatte kun on noitakin joista tulee vain paha mieli.

Ostan itsekin lähes kaiken kirpparilta ja ehkä juuri siksi kaapit pursuaa sitä vaatetta :) En haluis yhtään enempää enempää ja olis tuskaa, jos joku kärräis meille kassikaupalla kirppiskamaa. Kivempi olis yksi kiva vaate. Sille antais varmasti arvoa ("kun kerrankin on jotain ihan uutta") eikä tarttis miettiä, mihin säilöö. Yksi vaate ei paljoa tilaa vie :)

Henk. koht olen sairaan kateellinen tuollaisesta kummitädistä, joka näkee noin paljon vaivaa ja on noin aidosti innoissaan.

Tästä tuli tosi hyvä mieli =)) Tuo muksu on mulle jo nyt äärettömän tärkeä.

Henk. koht olen sairaan kateellinen tuollaisesta kummitädistä, joka näkee noin paljon vaivaa ja on noin aidosti innoissaan.

Tästä tuli tosi hyvä mieli =)) Tuo muksu on mulle jo nyt äärettömän tärkeä.

Hitto, kirjoitin pitkän tarinan ja se hävisi. Niin siis annoin ne kirppisvaatteet erikseen ristiäislahjojen kanssa. Asun niin kaukana etten pysty kovin usein käymään joten siksi vein kirppisvaatteetkin jo nyt.

Minusta on surullista että joillekin merkitsee niin paljon se millaisia lahjoja kummit tuo. Viittaan siis tuohon joka valittaa kun kummit tuovat liian halpoja lahjoja. Me ei olla kummeja lapsille valittu ollenkaan sen mukaan että ovat varakkaita vaan sen mukaan että toivotaan heidän pysyvän lapsen tukena ja turvana ja niin toivon itsekin olevani kummitytölle.

Ostan itsekin lähes kaiken kirpparilta ja ehkä juuri siksi kaapit pursuaa sitä vaatetta :) En haluis yhtään enempää enempää ja olis tuskaa, jos joku kärräis meille kassikaupalla kirppiskamaa. Kivempi olis yksi kiva vaate. Sille antais varmasti arvoa ("kun kerrankin on jotain ihan uutta") eikä tarttis miettiä, mihin säilöö. Yksi vaate ei paljoa tilaa vie :)

Eli ei vaatteiden alkuperä vaan määrä ja se, että ne tulivat pyytämättä.

Itse sain talvella ensimmäisen lapseni ja synnytyksen jälkeisissä hormonimyllerryksissä koin myös epäluottamuslauseena sen, että mulle tuputettiin kassikaupalla vaatteita. Tuntui, että tuputtajan mielestä en osannut itse vaatettaa lastani. Oikeasti tarjoajat tarkoittivat tietysti hyvää, mutta ärsytti kovasti silti.

Ja vielä suurempi ärsytyksen syy tosiaan oli se, että sitä vaatetta oli jo itse hankittuna ja lahjaksi saatuna kaappi täynnä pitkäksi ajaksi eteenpäin, en tiedä mihin olisin ristiäisten aikaan enää mahduttanut uudet vaatekassilliset.

Ostan itsekin lähes kaiken kirpparilta ja ehkä juuri siksi kaapit pursuaa sitä vaatetta :) En haluis yhtään enempää enempää ja olis tuskaa, jos joku kärräis meille kassikaupalla kirppiskamaa. Kivempi olis yksi kiva vaate. Sille antais varmasti arvoa ("kun kerrankin on jotain ihan uutta") eikä tarttis miettiä, mihin säilöö. Yksi vaate ei paljoa tilaa vie :)

Eli ei vaatteiden alkuperä vaan määrä ja se, että ne tulivat pyytämättä.

Itse sain talvella ensimmäisen lapseni ja synnytyksen jälkeisissä hormonimyllerryksissä koin myös epäluottamuslauseena sen, että mulle tuputettiin kassikaupalla vaatteita. Tuntui, että tuputtajan mielestä en osannut itse vaatettaa lastani. Oikeasti tarjoajat tarkoittivat tietysti hyvää, mutta ärsytti kovasti silti.

Ja vielä suurempi ärsytyksen syy tosiaan oli se, että sitä vaatetta oli jo itse hankittuna ja lahjaksi saatuna kaappi täynnä pitkäksi ajaksi eteenpäin, en tiedä mihin olisin ristiäisten aikaan enää mahduttanut uudet vaatekassilliset.

Ei meidänkään lapselle ole tuotu kivoja vaatteita, siis minusta, mutta silti niitä on pidetty ja enkä todellakaan ilmaissut eleelläkään, että minusta ne ovat rumia. Eikä tulisi pieneen mieleen edes asiaa ilmaista.

Jotakin käytöstapoja täytyy olla "hormonihuuruista" huolimatta.

Kuten joku jo sanoinkin, minä olen kateellinen sellaisesta kummista kuin ap =)

en ajatellut tuolta kantilta. En kyllä itsekään näyttänyt ärsytystäni vaatteiden tuputtajille vaan neutraalisti kieltäydyin tarjouksista ja annetut ei-toivotut vein varastoon.



Yritin vain valottaa ap:lle kummilapsen äidin mahdollisia motiiveja.



23

Eli ei vaatteiden alkuperä vaan määrä ja se, että ne tulivat pyytämättä.

Itse sain talvella ensimmäisen lapseni ja synnytyksen jälkeisissä hormonimyllerryksissä koin myös epäluottamuslauseena sen, että mulle tuputettiin kassikaupalla vaatteita. Tuntui, että tuputtajan mielestä en osannut itse vaatettaa lastani. Oikeasti tarjoajat tarkoittivat tietysti hyvää, mutta ärsytti kovasti silti.

Ja vielä suurempi ärsytyksen syy tosiaan oli se, että sitä vaatetta oli jo itse hankittuna ja lahjaksi saatuna kaappi täynnä pitkäksi ajaksi eteenpäin, en tiedä mihin olisin ristiäisten aikaan enää mahduttanut uudet vaatekassilliset.

Ilmeisesti tosiaan melkoista hormonihöyryä jos kuvitellaan että vaatteiden tuojat ajattelee ettei osaa lastaan vaatettaa. Heh =) Minä siis kysyin etukäteen että mistä hän hankkii vauvan vaatteet, käyttääkö kirppiksiä ja sanoin että voisin kierrellä kirppiksiä johon ei sanonut mitään negatiivista, ei näyttänyt vaivautuneelta tms. mutta kyllä mä ymmärrän että hormonihuuruissa saattaa ajatella ja tehdä asioita joita ei välttämättä muuten tee.

Ymmärrän ap.n kaveria. Meille tuotiin ihan kamalat määrät kirppisvaatteita "kun te kerrankin saitte tytön"

Niitä oli joka paikka täynnä kun jokainen halusi työntää vanhat tytön vaattet meille.



Minullakin meni välit lapsuudenystävään lopulta kun hän kantoi kaikki resut rytkyt meille. Jätemaksut nousivat kun jouduin niitä rääsyjä panemaan lisäsäkkeihin kun eivät mahtuneet roskiksiin.



Emme ole mikään kaatopaikka ja oli meillä itselläkin varaa katsella kirppareilta vaatteita vauvalle.



Lisäksi naapurin emännän tyttö kuuli, että meille tulee kolmas lapsi, kantoi kirppareilta RESUJA vaatteita isoille pojillemme.



Antakaa perheiden ostaa ne kirpparivaatteet itse. Meillä oli lopulta vauvalle 50 kirpparibodya ja 60 ihanaa söpismekkoa kirpparilta ja 20 "suhteellisen hyväkuntoisia pukua kun halvalla ne sai kirpparilta ja ihan sekosin sun lapsen takia"



Se työ hävittää niitä rytkyjä oli aika kova ja maksoi meille lisäsäkin jokaiselta ylimääräiseltä säkiltä. En taatusti jaksanut niitä lajitella ja myydä jossain kirpparilla eteen päin. Oli muutakin tekemistä.



Tavaraa on ihmisillä muutenkin lisää. Miksi olisin halunnut 20 jätesäkillistä kirpparivaatetta vauvalle, joka ei tarvitse oikeasti kuin muutaman vaatteen.

Mitä vitt..a jostain lämpimästä ajtuksesta ja vaivannäöstä.

Pengoin säkit, otin mistä tykkäsin ja surutta hyväntekeväisyyskirpparille loput. Tai takaisin antajalle, jos niin oli sovittu.



Samoin oon tehnyt omien lasten vanhojen kanssa, joko vien saajalle, että ota jos kivoja löydät ja kutsun penkomaan. Makuja on niin erilaisia, että kaksi kassillista lähentelee jo ongelmaa :-) Mutta söpöllä tavalla, ap, oot varmasti ihana kummi.

Vanhempani

Miehen vanhemmat

muutama työkaveri

muutama minun kaveri

muutama miehen kaveri

muutama naapuri

kummilasteni vanhemmat

lapsen kummit

jne..



Eli noin 30 ihmistä innoissaan toi vanhoja vaatteita vauvalle ja jokainen odotti, että olen kiitollisuudesta lääpällään.



Alkoi maistua puulta lopussa.



Eli älkää viekö niitä vanhoja lumppuja vauvan äidille ja odottako, että äiti matelee onnesta edessänne.

Ap:n kaveri on outo. En käsitä, miten lahjasta voi loukkaantua! Tai vaikka loukkaantuisikin, niin sitä ei kyllä pitäisi näyttää lahjanantajalle. Voisi vain kiittää kohteliaasti ja sitten viedä ei-toivotut kamat vaikka UFF:n laatikkoon.