Mitä tekisitte? Asiaa juoposta veljestä ja heikoista sisaruussuhteista.

en toki ajattele, että yksi ihminen saisi hyvin toimeentulevan pariskunnan pakolla laitokseen, kun niitä paikkoja ei riitä oikeastikaan laitoshoitoa tarvitseville vanhuksille. Mutta lähinnä minua ahdistaa vanhempieni puolesta, kun jossain vaiheessa saavat kuulla jostakin, mitä veljeni heistä kylillä puhuu. Veli on jollakin tapaa aika narsistinen (en ole jakamassa kyökkidiagnooseja, vaan kuvaan vain persoonaa) eli on selvin päin ollessaan aika vakuuttava, mutta kierolla tavalla sellainen. Ja se ikuinen uhrin ja marttyyrin kruunu päässä... ap

Ja täm diagnoosi ihan siksi, että mikään ei ole alkoholistille tärkeämpää kuin alkoholi -ei lapset ei perhe saati suku. Se on hyvä pitää mielessä.

Asuuko veljesi vanhempian kanssa? Jos näin on, hoitakaa se ulos sieltä. On vihoviimeinen asia vanhemmillesi pitää heitä juopon pojan armoilla ja puhun kyllä kokemuksesta! Meillä oli näin ja kuppasi ihan kaiken vanhemmiltamme. En välitä rahasta, olen itse työnteollani omat rahani ja taloni tienannut, enkä ole lisärahan tarpeessa. Mutta vanhempieni eliniästä se renttu vei parhaan eläkeiän! Sen kohdan, kun vanhemmilani olisi ollut aikaa tavata sukua ja ystäviä. Käytännössä olelivat vain kotona ja renttu veljemme sai sen aikaan.

Mitenkö oli mahdollista? Vanhempamme puolustivat veljeämme viimeiseen saakka, kun häpeä ei antanut myöden paljastaa mitä oikeastaan touhasi ja millaista heidän elämänsä kotona oli ollut. Eihän sinne kehdannut käskeä vieraita, kun ei koskaan tiennyt, mitä aikauinen poika sai päähänsä ja miten tuli "puhuttelemaan" vieraita. Meille sisaruksille se ovela piru osasi olla niin mukava, ettemme tajunneet mitä oli meneillään.

Lopulta sitten jo aivan liian myöhään, äitimme kertoi itkien kaiken ja häädimme veljemme sieltä pois. Mutta tuho oli jo tehty ja mm. isämme oli aika katkeroitunut.

Kerron siksi, ettette tekisi samaa virhettä kuin me!

Ihan turhaan yrität ajatella vanhempiesi reaktioita. Kyllä he tietävät, minkälainen lapsensa on. Ehkä saattavat kokea jotain syyllisyyttä, vanhemmat usein syyllistävät itseään lastensa epäonnistumisista. Tässä asiassa pitää vain mennä järjellä. Vanhempasi eivät voi estää poikansa alkoholinkäyttöä eikä poika avaa korkkia miettien vanhempien epäreiluja tekoja. Kun kolme muuta lasta ovat menestyneitä, on selvää, että kysymys on yhden ihmisen persoonasta. Toisaalta voi tietysti olla, että häneen on ladattu paljon odotuksia eikä ole kestänyt niitä. Silti valinta on hänen.

veli asuu kaukana heistä, ja pystyy skarppaamaan ne lyhyet ja harvat kerrat, jotka vanhempia näkee. Sen vanhempani tietävät, että hän juo paljon, mutta veli kaunistelee asioita, esim. sen, että joi keväällä korttinsa kuivumaan ja joutui duunista pois siksi aikaa (veli ajaa ammatikseen, sekin vielä!). Minä en ainakaan haluaisi joutua kertomaan totuuksia vanhemmilleni, enkä usko, että se olisi hyväksi heille. Mutta pysyykö tuollainen loputtomiin salassa, sekään että veli haluaa heidät laitokseen pistää. ap

Okei tossahan tuo tulikin, että ei asu vanhempienne kanssa samassa taloudessa ja hyvä se!

Sukulaisia eli siis myös siaruksiamme emme voi valita, joten veljenne hän aina tulee olemaan. Mutta eihän näille reppanoille mitään voi. Itse olen sanonut veljelleni, että puheilleni saa tulla heti kun hän haluaa todellista apua (katkaisuhoito tms) ongelmaansa, mutta muuten on turha tulla valittamaan.

Siis alkoholistit narsisteja.



Veljeni ei asu edes samalla paikkakunnalla, tavannut viimeisten parin vuoden aikana kerran vanhempiamme. Mutta soittelee sentään vähän useammin.



Lähinnä pelkään, että hänen toilailunsa ja panettelunsa kulkeutuvat muuta kautta vanhempieni korviin, ja se olisi ihan turha rasite vanhoille ihmisille.



Otan osaa vanhempiesi suhteen, kuulostaa kauhealta.



ap