Kaunein ja rumin murre?

Tosseijjaa o letkeijjiää puhheemparssi Pyöhännällä. Letkotettaa nejiinku mahallaa poekittai kato hareijjalla, eijjuoo keiire meheinnkää , sillaa niinko Pöhäntähi on seiinä Suomeselä kohalla josta alettaa laskeutuvva joka läntteem päi alavasemppaa, kohe heelmällissiä jokeilaaksoja tai sitte ittään, järvissee saouvvuoo. Öllötettää vaa rauhassa karulla seouvulla sekunti kerrallaa ja katotaa mitä ettee tulloo, sikäli kut tulloo

kaunein on Keikyän murre ja rumaa ei olekkaan

 Siintä-murre on paras, siis aiva lyömätön https://thumbnails.odycdn.com/card/s:1280:720/quality:85/plain/https://…

 Arvatkaas minkä pitäjän puhetta

AE: Kyllähäm meä o käynneä markkinoil. Ku olen markkinoil myönneä hevose sekä ostannoa ja.

MP: Yhen kerran ootta myöny?

AE: Olen meä usjemma kertoakii. Kerra Mikkelis markkinoil käin myömäs ja, siit osti sielj ja pettiit minua vielj. Meä oli ostavinnai kolmaisvuotise hevose ja se oljkii toisvuotine. Ei rupeakkoa keväil lähtemeä hampoat suust pois ja, niiku tavallisesti lähtööt jo sit kolmaasvuotisel ja. Eikä se oltkoa ku kaksvuot-, kaks vuotta täytti sillo keväil sit ku meä markkinoilt tuli kotii.

MP: Mistä se hevose iän tietää?

AE: Kyl sen hampaist näköö siit. Ja se ol’ sill  ol’ petos mieles oikee sil isännäl, se ol’ pistänneä nii, kolmehokkisee kenkeä sen miun varsain ja. Se ku ol’ semmone isokokone ja. Täyskokonen niku sen ik-, kolmasvuotinen jo ois pitänt ollakii kok-, kokosep puolest. Mut ei se olt ku kaks vuotta täytti keväil ku meä kevättalvel toi se.

MP: Että se o kolmehokkinen kenkä?

AE: Nii kolmehokkises kenkäss ol’ lyöty nii ku oikee täys ikäne hevone.

MP: Mistäs sen, miten sen niistä hampaista näköö se hevose iän?

AE: Ne lähtöö, kolme vuotta vanhaks ku tuloo ni sit lähtöö hampaita pois sellaist meärätyt hampoat sielt suust pois. Kaksvuotisen ne ei lähe viel’. Meä uottelin millon lähtöö hampaita pois suust mut ehä sielt lähtentkeä. Ku ei se täyttänt viel’ niitä vuosia nii paljo.

MP: Mistäs sev vanhemma hevosen tuntoo sitte jos se o yli kolmev vuu(e?

AE: No siell ol’ toasj meärätyt, meärätyt merkit niis hampais siit lähtöö niitä, rupijoa lähtemeä niitä hammasparija sielt suust pois ja, mitä tuonne seittemeä kaheksan vuotee ast kyl sen, joka vähäkii hevosist perill on ni se iän tieteä mut ko se mänöö toisile kymmenile ni sit se on jo arviopeliä

MP: Eikös siitä hampaista näe onko se, vuoden- kaksvuotinev vai kolmevuotine?

AE: Kyl sen näköö, näköö mut se ol’justii sillo ku se ol’ siihe aikoa niet se, että se hammassato ei ole viel’ olt talvel. Se on vast siit myöhempeä ni sitä ei viel’. Meä senku oleti et se on nyt, se on, vast et se keväil lähtöö silt ne hampoat pois mut ne ei lähtentkeä.

MP: se ei vielä, olt mi- mikää tuommone' työhevone se kaksvuotine?

AE: Ehä se mikeä työhevone o. Meä toi sen pois ja meä tuumasi, senku tuumaili et, ompas teä aika äkkinäine vielj et. Ja sillo ku Mikkelis laitettii valjaisin nin mäntii kavulle ni, se nousj pystyy ja. Meä tuumasi ompas teä vaik teä on näi kenkitetty kovast mut, teä on nii äkkinäisen makune hyvin. Ja myö tultii markkinoilt pois niiku, emähevosii kans ajettii voa ja. Se, hyväst se kotii tulj ja ei se väsymisestäkeä tient miteä.

MP: Mitev vanhana, se varsa pantii töihi?

AE: No hiljakseeha sil ruvettii töitä tekemeä yhtä peätä siit. Sellail nii ku varsal teheä töitä. Kaksvuotisen ku sen soap ni kolmàs kesä sen, joha sil soap ruvetat töitä tekemeä, ku teköö voa sellàil vähä seästim mukoa.

MP: Miten se opetettii vetämää?

AE: No se, voa kuorumoa rekee ja, kylhä se siihe oppii.

Kaunein Karjala.

Rumin Rauma/Turku.

JR: Niin nel lampaat, [susia] pakkoom menivät?

JJ: nii, menivät ne aeraŋkulmaa saakka mut_ei ne osanne sit va,. ja lampaall_òli simmone sisù kans sit, konn_ei, hän näkè ett_ei häm miheŋkäm paasnyk konn_e häj juaksemises pärjänny eikä, eikä aerois tarvinu - lammasham mèni päi sit vaaj ja töppäs tomttòn, konttìs maahà. ja sè, oli hänè miälest ni ihmèlist, et ko se, pualustus tulè nin se tulè sit vaaj ja se on sit simmone, mimmone hän_on sit mut jokàne näyttää sen sit sev viimese mahtavutes vaa.

hjuu ja sit, susì karas, niskaŋ kiij ja löi tomttò, ylì selkäs sit löi päähä, taik nummee seljäläs ni(et, yhtikä muuta ko jymätti ja, ja jätti sihej ja sit, kahmasi toise. konn_ei toisekka menneep pakkoo sik ko ne olìt niim peljästyksis. sit toise, sit hän huusi si jo ek kyl, et_"älä kaikkì nutìkoittè!" sit se, kolmas jäi sit_ottamat ja,. ja enèmä niit lampaall_òli niin mutt_et, susìki sit kans pelkäs. mut, sitä em ma muista jos, susì yhre sit mahro härìsäs viärät taik, kui sel lait_ol mut_ei suŋka susì sentä nii rohki(a ol_että niit, siit_ols_ottanu juur. m.

JR: Kävikös se susi, lehmän kimppuun?

JJ: ei se pal lehmätteŋ Gimppuun_oikkeŋ käynys suŋkà. mùtta ko, kyl se joskus_òli vähä ahristanu mut lehmät_olìvak kans nii, tottunu et ne menìt sik kans kaikki yhteel laumaa ja persèt_oli, rik-, riŋki sisäpual sit ja siin sit, ko(ètettin_ollap piikit karhi(anas. mut pikkuvarsalihà sè pìti ollas sit kovi hyvä et niit se ahristi kamàlasti. että va-, he(ònen_òli hukas ko sill_oli pikkuvarsa. et sen see sit tahro väkìsin_otta.

tommotton_ooli välist jokù laròseinäviärikin_et, ko he(ònen_ol saanu, varsam persees taik(ka) sit seinää va-, seinnää vastà sit ja löi se hyppäs sii sit koko, ajà sit_etùkäpälilläs_ylös ja alès sit ja susi, meeni sinne ja tänne juaksi ai siit, ohìtte ja pìti siit sit kraapasema. mut jokù he(onen_òli pelastannuv vaaŋ kun_ooli ollu oike, nuar ja hywä he(one, ettei susì saanuk kii. ja susì òli he(òseŋ kanh, he(oseŋ kurkus kans kovà olluk ko se sai, täält sik kraapastùu nämät, valtasuanep poikki ni, ei se he(osel mittä, hywä ollu.

JR: Puhuvatko ne, vanhat että, susi olis ihmis-, ihmistä, ihmisen kimppuun, käyny?

JJ: ei, ei ne ihmisille o-, ollu ollu ko jossaan se ooli sit_ollu, sii vähä enneŋ ko nep pois mennìt suret, jottà lapsì vähä ollu ahristanne mut,. ja kyl ne sit joŋkun_òli syänee jossàn_erämaan korves mut, ei ei simmottòŋ kon nes saanee niit_olsivat. vaikk_ei sillon_ollum mittäŋ kiartokoului eikä semmottii. eikä sillon_olis kaa-, semmone luannistanukkaŋ kukà kakàrist_olis, mettäpolùl_uskaltannu mennä. hjuu.

Mis puhuthan tolleviisii?

Vierailija kirjoitti:

Komein, miehekkäin ja vahvin on Etelä-Pohjanmaan murre, rumin savo ja epäselvin ainakin Heikki Turusen puhumana on Pohjois-Karjalan murre.

Oliko Turunen humalassa? 

Vierailija kirjoitti:

Kauniista en tiiä, mutta eteläpohjalaisten murre kuulostaa vaan niin mahtavalle :) Savonmurteesta en taas niin välitä, jotenkin töksöä.

Mitä tarkoittaa tökso suomeksi?

Elimäen murre on nättiä mutta vaikeaa matkia

Vierailija kirjoitti:

JR: Niin nel lampaat, [susia] pakkoom menivät?

JJ: nii, menivät ne aeraŋkulmaa saakka mut_ei ne osanne sit va,. ja lampaall_òli simmone sisù kans sit, konn_ei, hän näkè ett_ei häm miheŋkäm paasnyk konn_e häj juaksemises pärjänny eikä, eikä aerois tarvinu - lammasham mèni päi sit vaaj ja töppäs tomttòn, konttìs maahà. ja sè, oli hänè miälest ni ihmèlist, et ko se, pualustus tulè nin se tulè sit vaaj ja se on sit simmone, mimmone hän_on sit mut jokàne näyttää sen sit sev viimese mahtavutes vaa.

hjuu ja sit, susì karas, niskaŋ kiij ja löi tomttò, ylì selkäs sit löi päähä, taik nummee seljäläs ni(et, yhtikä muuta ko jymätti ja, ja jätti sihej ja sit, kahmasi toise. konn_ei toisekka menneep pakkoo sik ko ne olìt niim peljästyksis. sit toise, sit hän huusi si jo ek kyl, et_"älä kaikkì nutìkoittè!" sit se, kolmas jäi sit_ottamat ja,. ja enèmä niit lampaall_òli niin mutt_et, susìki sit kans pelkäs. mut, sitä em ma muista jos, susì yhre sit mahro härìsäs viärät taik, kui sel lait_ol mut_ei suŋka susì sentä nii rohki(a ol_että niit, siit_ols_ottanu juur. m.

JR: Kävikös se susi, lehmän kimppuun?

JJ: ei se pal lehmätteŋ Gimppuun_oikkeŋ käynys suŋkà. mùtta ko, kyl se joskus_òli vähä ahristanu mut lehmät_olìvak kans nii, tottunu et ne menìt sik kans kaikki yhteel laumaa ja persèt_oli, rik-, riŋki sisäpual sit ja siin sit, ko(ètettin_ollap piikit karhi(anas. mut pikkuvarsalihà sè pìti ollas sit kovi hyvä et niit se ahristi kamàlasti. että va-, he(ònen_òli hukas ko sill_oli pikkuvarsa. et sen see sit tahro väkìsin_otta.

tommotton_ooli välist jokù laròseinäviärikin_et, ko he(ònen_ol saanu, varsam persees taik(ka) sit seinää va-, seinnää vastà sit ja löi se hyppäs sii sit koko, ajà sit_etùkäpälilläs_ylös ja alès sit ja susi, meeni sinne ja tänne juaksi ai siit, ohìtte ja pìti siit sit kraapasema. mut jokù he(onen_òli pelastannuv vaaŋ kun_ooli ollu oike, nuar ja hywä he(one, ettei susì saanuk kii. ja susì òli he(òseŋ kanh, he(oseŋ kurkus kans kovà olluk ko se sai, täält sik kraapastùu nämät, valtasuanep poikki ni, ei se he(osel mittä, hywä ollu.

JR: Puhuvatko ne, vanhat että, susi olis ihmis-, ihmistä, ihmisen kimppuun, käyny?

JJ: ei, ei ne ihmisille o-, ollu ollu ko jossaan se ooli sit_ollu, sii vähä enneŋ ko nep pois mennìt suret, jottà lapsì vähä ollu ahristanne mut,. ja kyl ne sit joŋkun_òli syänee jossàn_erämaan korves mut, ei ei simmottòŋ kon nes saanee niit_olsivat. vaikk_ei sillon_ollum mittäŋ kiartokoului eikä semmottii. eikä sillon_olis kaa-, semmone luannistanukkaŋ kukà kakàrist_olis, mettäpolùl_uskaltannu mennä. hjuu.

 

Mis puhuthan tolleviisii?

Myöpä arvuoo että lietuva? Mänkkö oekkee?

Stadin sössötys herättää myötähäpeää, muut suomen murteet on ihan hauskoja kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

JR: Niin nel lampaat, [susia] pakkoom menivät?

JJ: nii, menivät ne aeraŋkulmaa saakka mut_ei ne osanne sit va,. ja lampaall_òli simmone sisù kans sit, konn_ei, hän näkè ett_ei häm miheŋkäm paasnyk konn_e häj juaksemises pärjänny eikä, eikä aerois tarvinu - lammasham mèni päi sit vaaj ja töppäs tomttòn, konttìs maahà. ja sè, oli hänè miälest ni ihmèlist, et ko se, pualustus tulè nin se tulè sit vaaj ja se on sit simmone, mimmone hän_on sit mut jokàne näyttää sen sit sev viimese mahtavutes vaa.

hjuu ja sit, susì karas, niskaŋ kiij ja löi tomttò, ylì selkäs sit löi päähä, taik nummee seljäläs ni(et, yhtikä muuta ko jymätti ja, ja jätti sihej ja sit, kahmasi toise. konn_ei toisekka menneep pakkoo sik ko ne olìt niim peljästyksis. sit toise, sit hän huusi si jo ek kyl, et_"älä kaikkì nutìkoittè!" sit se, kolmas jäi sit_ottamat ja,. ja enèmä niit lampaall_òli niin mutt_et, susìki sit kans pelkäs. mut, sitä em ma muista jos, susì yhre sit mahro härìsäs viärät taik, kui sel lait_ol mut_ei suŋka susì sentä nii rohki(a ol_että niit, siit_ols_ottanu juur. m.

JR: Kävikös se susi, lehmän kimppuun?

JJ: ei se pal lehmätteŋ Gimppuun_oikkeŋ käynys suŋkà. mùtta ko, kyl se joskus_òli vähä ahristanu mut lehmät_olìvak kans nii, tottunu et ne menìt sik kans kaikki yhteel laumaa ja persèt_oli, rik-, riŋki sisäpual sit ja siin sit, ko(ètettin_ollap piikit karhi(anas. mut pikkuvarsalihà sè pìti ollas sit kovi hyvä et niit se ahristi kamàlasti. että va-, he(ònen_òli hukas ko sill_oli pikkuvarsa. et sen see sit tahro väkìsin_otta.

tommotton_ooli välist jokù laròseinäviärikin_et, ko he(ònen_ol saanu, varsam persees taik(ka) sit seinää va-, seinnää vastà sit ja löi se hyppäs sii sit koko, ajà sit_etùkäpälilläs_ylös ja alès sit ja susi, meeni sinne ja tänne juaksi ai siit, ohìtte ja pìti siit sit kraapasema. mut jokù he(onen_òli pelastannuv vaaŋ kun_ooli ollu oike, nuar ja hywä he(one, ettei susì saanuk kii. ja susì òli he(òseŋ kanh, he(oseŋ kurkus kans kovà olluk ko se sai, täält sik kraapastùu nämät, valtasuanep poikki ni, ei se he(osel mittä, hywä ollu.

JR: Puhuvatko ne, vanhat että, susi olis ihmis-, ihmistä, ihmisen kimppuun, käyny?

JJ: ei, ei ne ihmisille o-, ollu ollu ko jossaan se ooli sit_ollu, sii vähä enneŋ ko nep pois mennìt suret, jottà lapsì vähä ollu ahristanne mut,. ja kyl ne sit joŋkun_òli syänee jossàn_erämaan korves mut, ei ei simmottòŋ kon nes saanee niit_olsivat. vaikk_ei sillon_ollum mittäŋ kiartokoului eikä semmottii. eikä sillon_olis kaa-, semmone luannistanukkaŋ kukà kakàrist_olis, mettäpolùl_uskaltannu mennä. hjuu.

 

Mis puhuthan tolleviisii?

Aiv selkke savitaipplet, siit eijo kaht puhet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniista en tiiä, mutta eteläpohjalaisten murre kuulostaa vaan niin mahtavalle :) Savonmurteesta en taas niin välitä, jotenkin töksöä.

Mitä tarkoittaa tökso suomeksi?

sama asia ku pahki

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRDCx9Xp5LtTOfyo48… kiuruvesi on lupsakkoo mutta saa olla tarkkana että ehtii ymmärtää kaiken, vallankin jollei näe puhujaa

Vierailija kirjoitti:

Parhaat: Tampere, Etelä-Pohjanmaa, Rauma, Turku, Vakka-Suomi.

Hirvein: Savon murre, Oulun murre

Raumalla on oma giäl ei murre.

Itämurteet kauneimpia.  Turun murteesta en tykkää. 

 Savonmerteita lienee vallan monta, peittäähän savonmurteiden alue kolmanneksen Suomesta

 Jokainen pitäjämurrehhi on kaunis kun sitä puhuu taitaja, sellainen joka ei muuta ole kuunaan puhunutkaan