Olen niin väsynyt adhd/aspergerlapseen, en enää jaksaisi hoitaa häntä ollenkaan

Jätät vaan ne mässyruoat ostamatta niin ei tarvitse vahtia niiden syömistä ja tehdä ruoka-asiasta lapsen kanssa jatkuvaa taistelua.

Mutta lapsi osaa itse käydä siellä kaupassa salaa, tai kavereiden luona saa aina jotain.



Oliskin vaan noin helppoa kuin pikkulapsen kanssa, sehän syö tasan sitä mitä kotiin ostetaan ja eteen laitetaan tarjolle.

Meillä esikoinen aina ollut tosi haasteellinem, tosin ilman diagnoosia.



Meillä ei ole lihomisongelmaa, mutta ongelma on se, että mitään kunnon ruokaa (= äidin laittama lämmin lounas ja päivällinen) ei syödä, mutta ostetaan välipaloja ja käydään jatkuvasti jääkaapilla. Ruokapöytään tullessa aina kova valitus (pahaa, miksi tätä, perunat näyttävä pahoilta...).



Olen kyllästynyt touhuun, koska tämä 16v provosoi myös 8v pikkuveljen käyttäytymään samalla tavalla (kaksi muuta lasta syövät nätisti).



Rahat lukkojen taakse ja lopetat kaikkien herkkujen ostamisen. Ei voi syödä välipaloja, kun niitä ei kaapista löydy. Aamupalaksi puuroa ja kaksi kertaa päivässä kunnon lämmin ruoka salatteineen. Alussa on vaikeaa, mutta menee pikkuhiljaa perille. Jaksa vain ystävällisesti vastata lapsen jankutukseen ja kertoa näin syötte, koska se on terveellistä.

niin esittele sille mitä kaikkia lisäaineita mässyruuissa on ja miten ne vaikuttavat ihmisen eri elimiin. Maksaan, munuaisiin, aivoihin jne.

Asperger voi uskoa kun selitetään noin, mutta sitten sunkin pitää ottaa selvää asiasta ja selittää totuudenmukaisesti näitä juttuja.

Älä puhu lihavuudesta mitään, se on liian abstraktia.

Katsoin dokkaria ja siinä oli sivuttu aihetta vähän. Ilmeisesti monelta puuttuu jokin kyky säädellä kylläisyyttään tms. ja mahdollinen sensoriongelma suun alueella = hakee aistikokemuksia syömisen kautta. Omalla pojallani on herkutteluongelmaa myös (adhd, tourette-epäily, as-piirteitä) ja päivittäin puhuu miten tahtoo syödä ja tätä ja tota. Aika rasittavaa.

siis siihen voit vaikutaa mitä teillä kotona on, mutta et voi vaikuttaa siihen mitä poika kaupasta hakee tai kavereilla syö, hyväksy se.

Ei kannata tuhlata tuohon niin kauheasti energiaa, ei johda mihinkään- tai vaan pahentaa asiaa.



Meillä on kaksi as- lasta, joista toisella on myös adhd, joten YMMÄRRÄN mit' tarkoitat. Meillä tuo pelkkä as lihoi varhaisteininä hirveästi, painoi pahimmillaan 120kg. Nyt on laihtunut 30kh, eli sopivasti (on yi180 pitkä) ja as-adhd-poika on ylinirso, hänellä nuo syömisongelmat on päälaellaan... VOIMIA!

sehän vie ruokahalua. Meidän poika ei syö päivisin juuri mitään, ja on laihtunut lääkityksen myötä. Kesällä on ilman lääkkeitä aj toivottavasti on taas kasvanut.

Jos saatte sellaisen, lapsesi voisi olla 1-2 viikonloppua kuukaudessa tukiperheen luona ja sinä saisit hiukan levähtää. Kysäise asiasta oman kunnan sosiaalitoimesta.

Samat diagnoosit + 1 lisää.

Hieman vanhempi, kuin sinun ja samoja ongelmia.

Monien muiden lisäksi. Meillä oli ensin tukiperhe avuksi. Se oli ihanaa sen aikaa mitä kesti.

Tilanne vaan muuttui niin rajuksi, että tuli pikaiset muutokset.

Lapsemme oli ensin usean kuukauden lastenosastolla (psykiatrinen) ja sieltä muutti suoraan laitokseen.

Käy sovitusti kotilomilla ja ollaan tiiviisti yhteyksissä. Toisinaan on jouduttu kotilomat keskeyttämään, kun tilanne mennyt liian hankalaksi.

Tunnustan, että tuo laitos oli helpotus kaikkien osalta.



Ja sen kerron vielä, että meillä oli ennen tilanteen räjähtämistä käsiin yhteys lastenspykaan, mutta siellä ei tuntunut menevän viesti perille. Siis siitä mikä tilanne ja arki on.

Kiinnipitoja niin kotona, kuin koulussa.



Pyydä ihmeessä apua jostain. Se on kaikkien parhaaksi. Se ei ole helppo paikka, mutta myöhemmin tuo helpotusta ja tulee tunne. että teki oikean päätöksen-.

ADHD/asperger juttuihin. Just näin. Lapsi pelaa koko ajan, ei syö mitään ja koulukaan ei kiinnosta. Todennäköisesti myös nukkuu huonosti ja juo liikaa energiajuomaa?

Katsokaa peiliin!!!

Lapsilla ei oo mitään muuta ongelmaa, kuin se että te vanhemmat annatte niiden pelata ties mitä pelejä, jotka tappaa kaiken mielikuvituksen! Lapsi valittaa ja vinkuu kaikesta ja te annatte pelata, koska silloin saatte itse hetken levätä ja lapsi on hiljaa ja tyytyväinen. Usein pelikielto on rankempi vanhemmille kuin lapselle. Sehän ruikuttaa koko ajan.

Tuollainen lapsi ei tarvitse muutakuin vanhempien selkärankaa!

Pelit pois KOKONAAN, lapsi sänkyyn tiettyyn aikaan, ei anneta nuokkua päivällä, ja aamulla klo 7 ylös! Pihalle joka päivä, ei kavereiden luo pelaamaan vaan pihalle! Ja ruokaa kun tarjotaan, pöydästä ei poistuta ennen kuin on syöty. Ei välipaloja. Osaa ne lapset käydä kaupassa mutta niillä ei niin paljon ole rahaa, et sillä yksin lihoisi. Huonot elämäntavat kaikinpuolin on siis syy.

Kyllä alkaa iltaisin nukuttaa kun on aamulla herännyt ja ei ole koko päivää istunut tietokoneella.

En tajua miksi tätä ei voi tehdä maalaisjärjellä. Syötetään vaan lääkkeitä ja voivotellaan.

suosittelen kokeilemaan tätä järkireseptiä 3kk ja jos mitään tulosta ei ole tullut, voitte palata normiin.

Meillä myös haastava esikoinen, ilman diagnooseja mutta on tänäkin kesänä ollut fiilis että miten jaksan olla tuon lapsen äiti...

Ehkei tuossa mitään osastoa tarvita mutta kotiin tehtävä työ voisi olla hyvä juttu. Onko teidän paikkakunnalla jonkinlaista nepsy-valmennusta jota tehdään varhaisnuoren kanssa?

Vertaisryhmät voisivat myös auttaa sekä sua että lasta - googleta esim. leijonaemot tai sitten nepsylasten vanh.ryhmät. Mites oma (liikunta)harrastus lapselle esim.erityislasten ryhmässä - alkavat tietty syksyllä mutta voisi nyt jo helpottaa kun tietää että jotain alkaa...

Isän kanssa täytyisi olla yhteinen linja noiden syömisjuttujen kanssa.

Kun lapsella on diagnoosit, hänellä on joku hoitava taho, eikö niin? Kannattaa olla yhteyksissä, ja keskustella sopparikurssien mahdollisuuksista. Perheille ja nuorille on omaa valmennusta. Löytyy kelan sivuilta ja myös esim. MLL:n Huvituksen sivuilta. Lehtimäen opistossa myös erinomaisia kursseja.

Tsemppiä!

sehän vie ruokahalua. Meidän poika ei syö päivisin juuri mitään, ja on laihtunut lääkityksen myötä. Kesällä on ilman lääkkeitä aj toivottavasti on taas kasvanut.

Monetlääkkeet aiheuttavat lihomista ja ruokahalun kasvua.

ja pitäääkö hankkia pelikone. Lapsi on ilmeisesti hyvin haastava ja impulssien säätelyn ja itsehillinnän kanssa on varmasti vaikeuksia niin ei helpota yhtään kun nuo "herkut" on saatavilla. Tulee ihan tarpeetonta säätöä. Ei kukaan koneita ja lisäainepommeja tarvitse, tekevät vaan levottomaksi tavallisetkin lapset erityislapsista nyt puhumattakaan.

Niitä ei kaivata, te idiootit kun ette tajua syy-seurausjärjestystä..! Pelikonetta ei välttämättä pelata KOTONA, vaan kaverilla ja sielläkin ehkä SALAA. Ja jos kotona muilla lapsilla tai vanhemmilla on se pelikone, pitäisikö se heittää menemään vain siksi että tuo yksi yrittää sen luokse joka hetki, kun silmä välttää?? Tiedoksenne myös, että adhd, asperger jne. lapsilla on lähes jokaisella UNIVAIKEUKSIA, joihin ei tepsi mikään tuutilullaa-laulu ja edes rutiini. On niin tyypillistä, että te kuvittelette näiden lasten olevan heittellä, mutta totuus on, että iso osa heistä elää sellaisessa rutiinissa lomatkin että te ette sitä uskoisi!!! Ja jos tilanne rutiinien kanssa on vaikea, miten hankalaksi kuvittelette sen muuttuvan ilman niitä..? AIVAN, MAHDOTTOMAKSI. Joten suut kiinni nyt oikeasti, nolaatte itsenne!



En ole ap, mutta erityislapsen äiti ja vituttaa nuo yleistykset. Käytöshäiriöinen, jolla ei ole taustalla muuta kuin laiskat vanhemmat, saattaa palautua normaaliksi pelikonekiellon ja kotiruoan myötä, mutta se ei todellakaan ole niin erityislasten kohdalla. Meilläkin tuo lapsi syö omegakolmosta purkista, lisäksi kalaa usein (viimeksi äsken lounaaksi), suositaan luomua ja vältellään sokeria ym. VAAN KUN SE EI AUTA!!! Uskokaa jo, saakelin jankuttajat, että se ei vaan auta eikä riitä parantamaan oireita juuri ollenkaan!

Meillä esikoinen aina ollut tosi haasteellinem, tosin ilman diagnoosia.

Meillä ei ole lihomisongelmaa, mutta ongelma on se, että mitään kunnon ruokaa (= äidin laittama lämmin lounas ja päivällinen) ei syödä, mutta ostetaan välipaloja ja käydään jatkuvasti jääkaapilla. Ruokapöytään tullessa aina kova valitus (pahaa, miksi tätä, perunat näyttävä pahoilta...).

Olen kyllästynyt touhuun, koska tämä 16v provosoi myös 8v pikkuveljen käyttäytymään samalla tavalla (kaksi muuta lasta syövät nätisti).

Rahat lukkojen taakse ja lopetat kaikkien herkkujen ostamisen. Ei voi syödä välipaloja, kun niitä ei kaapista löydy. Aamupalaksi puuroa ja kaksi kertaa päivässä kunnon lämmin ruoka salatteineen. Alussa on vaikeaa, mutta menee pikkuhiljaa perille. Jaksa vain ystävällisesti vastata lapsen jankutukseen ja kertoa näin syötte, koska se on terveellistä.

mutta eihän me voida olla ostamatta leipää, jogurttia tms mitä muut voi syödä vain tuon yhden takia. Meillä myös valitusta aina, meillä asuu mr. ruokakriitikko.

Ja tuohon "alussa on vaikeaa mutta menee pikkuhiljaa perille", toi ei haittais mitään, jos sitten kans menis perille. Kyse on siitä että meillä on aina syöty samoin ja namipäivä kerran viikossa eikä vanukkaita/muroja tms. ole kuin erittäin harvoin, kerran vuodessa mahdollisesti tarjolla. Meillä namipäivän namit ostetaan vasta namipäivänä, eli kaapissa niitä ei ole valmiina jollei lapsi niitä itse tuo vaikkapa juuri isältään tai mummoltaan.

Ongelmaa ei olisi jos JAKSAISIN vastata aina lapsen jankutukseen ystävällisesti, tai edes kuunnella sitä. Tilanne on nyt se, että kun sen liki 10v kuunnellut sitä jankkaamista tästä yhdestä ja samasta asiasta, EN ENÄÄ JAKSA.

Ap

ADHD/asperger juttuihin. Just näin. Lapsi pelaa koko ajan, ei syö mitään ja koulukaan ei kiinnosta. Todennäköisesti myös nukkuu huonosti ja juo liikaa energiajuomaa?

Katsokaa peiliin!!!

Lapsilla ei oo mitään muuta ongelmaa, kuin se että te vanhemmat annatte niiden pelata ties mitä pelejä, jotka tappaa kaiken mielikuvituksen! Lapsi valittaa ja vinkuu kaikesta ja te annatte pelata, koska silloin saatte itse hetken levätä ja lapsi on hiljaa ja tyytyväinen. Usein pelikielto on rankempi vanhemmille kuin lapselle. Sehän ruikuttaa koko ajan.

Tuollainen lapsi ei tarvitse muutakuin vanhempien selkärankaa!

Pelit pois KOKONAAN, lapsi sänkyyn tiettyyn aikaan, ei anneta nuokkua päivällä, ja aamulla klo 7 ylös! Pihalle joka päivä, ei kavereiden luo pelaamaan vaan pihalle! Ja ruokaa kun tarjotaan, pöydästä ei poistuta ennen kuin on syöty. Ei välipaloja. Osaa ne lapset käydä kaupassa mutta niillä ei niin paljon ole rahaa, et sillä yksin lihoisi. Huonot elämäntavat kaikinpuolin on siis syy.

Kyllä alkaa iltaisin nukuttaa kun on aamulla herännyt ja ei ole koko päivää istunut tietokoneella.

En tajua miksi tätä ei voi tehdä maalaisjärjellä. Syötetään vaan lääkkeitä ja voivotellaan.

suosittelen kokeilemaan tätä järkireseptiä 3kk ja jos mitään tulosta ei ole tullut, voitte palata normiin.

Lapsi saa pelata joka toinen päivä 60min kerrallaan? Lapsi ei saa juoda energiajuomia tai limuja ollenkaan? Joskus harvoin namipäivän herkuiksi saa valita yhden pienen tölkin limpparia, mutta energiajuomaa ei koskaan? Limuista kielletty on kokis, siinä on kofeiinia myös. Teetä ei tarjoilla hänelle myöskään, saati sitten kahvia.

Ikärajoja vahditaan tv:n ja pelien suhteen äärettömän tarkasti ja telkkariakaan ei saa vahdata liikaa. Ulos tosiaan pakotetaan, kuten varmaan aloituksesta luitkin. Aamuisin herätetään jollei ole ehtinyt 9 mennessä herätä, joka ilta laitetaan klo 21 nukkumaan. Useimmiten lapsi herää itse siinä 8 aikoihin. Kavereiden luo pääsee jos kysyy luvan (en tietenkään vahdi siellä ulkona onko varmasti ulkona, joskus takuulla käy ilman lupaa sisälläkin).

Kyllä ei muuten iltaisin välttämättä nukutakaan vaikka olis ollut ihan aamusta iltaan asti pihalla, se onkin se ero normaalin ja terveen lapsen ja unihäiriöisen lapsen välillä.

Mä olen toisaalta onnellinen sun puolesta, ettei sulla oikeasti ole minkäänlaista käsitystä mitä helvettiä voi ihmisen elämä olla erityislapsen kanssa. Ja anteeksi suorat puheeni, oon vaan aika väsynyt tähän jatkuvaan sääntöjen noudattamisen vahtimiseen, ihan kuin olisi töissä koko ajan tai jotain, milloinkaan ei voi heittää vapaalle ja olla katsomatta kelloa vaikkapa. Aina on joku juttu joka pitää seuraavaksi huolehtia että penskat tekee, JOKA PÄIVÄ.

Ap

Tuo Leijonaemot olikin uusi asia, pitää tutustua tarkemmin. Meillä on hoidot aika levällään kun lääkäri vaihtuu täällä jatkuvasti (lastenpsykiatrialla), joten aina joudutaan odottamaan seuraavan lääkärin mielipidettä asiasta, en ole saanut parent coachingia vaikka olen sitä jo yli vuoden odotellutkin. Luvattu on kyllä!



Lapsella on liikuntaharrastus, valitettavasti kesällä on tosiaan hieman taukoa mutta omatoimiseen harjoitteluun patistellaan kotona kyllä. Toisinaan jopa oikein innostuukin treenaamaan ja saattaa mennä viikkokin niin että jaksaa harjoitella joka päivä.



Lapsen isän kanssa ei ole minkäänlaista yhteistä linjaa, kun hän ei näe mitään kummallista lapsen olemisessa. En enää edes yritä vakuutella häntä millään, jos opettajan, minun ja lastenpsykiatrin puheet menee täysin kuuroille korville, varmaan mitään ei ole enää siihen suuntaan tehtävissä. Pitää vaan odotella tässä nyt apuja sieltä polilta, ikävä tilanne.



Ap

vanhempien ero ja erilaiset linjat kasvatuksessa ovat yksi iso ongelmien syy, ei niinkään neurologinen sairaus? Mutta olenkin vain tavislasten vanhempi...

Me ollaan lapsen isän kanssa erottu jo silloin kun lapsi oli muutaman kk ikäinen, eli aika kauaskantoiset vaikutukset voi erolla olla, jos tämä kaikki siitä johtuu.



Toivon tietenkin ettei johdu, koska aika paljonhan noita erolapsia kuitenkin on! Jos jokaiselle heistä puhkeaa jokin neurologinen sairaus, on Suomi aika hätää kärsimässä.



Ap