Lopetin täysin mieheni "äitinä olemisen" ja seuraukset alkavat kypsyä :D

Vierailija kirjoitti:

Minäkin lopetin ruuan tekemisen, pyykkien pesun, maksan omat laskuni jne.. Mies ihmetteli aluksi itekseen ja ei silti välittänyt. Mutta huomasin sitten, että kun lopetin ruuan, pyykit jne. Kun tuli aika vaihtaa renkaat autoon, niin eipä ollut minun autossani enää talvirenkaita, pyörän kumia paikattuna eikä mitään muutakaan tehty. Pilkka osu omaan nilkaan. Mutta kun tein ruuan valmiiksi, niin minulla oli renkaat vaihdettuna heti eikä sanaakaan sanottu noista asioista. Se oli hiljanen kapina puolin ja toisin.

Niin ei kai se paha oo jos kaksi kertaa vuodessa laittaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin lopetin ruuan tekemisen, pyykkien pesun, maksan omat laskuni jne.. Mies ihmetteli aluksi itekseen ja ei silti välittänyt. Mutta huomasin sitten, että kun lopetin ruuan, pyykit jne. Kun tuli aika vaihtaa renkaat autoon, niin eipä ollut minun autossani enää talvirenkaita, pyörän kumia paikattuna eikä mitään muutakaan tehty. Pilkka osu omaan nilkaan. Mutta kun tein ruuan valmiiksi, niin minulla oli renkaat vaihdettuna heti eikä sanaakaan sanottu noista asioista. Se oli hiljanen kapina puolin ja toisin.

Niin ei kai se paha oo jos kaksi kertaa vuodessa laittaa ruokaa.

Tai sinä nainen olisit vaihtanut itse renkaat jo opetellut ellet osaa. Olen nainen ja itse myös opettelin ja jos ei kiinnosta niin olet varmaan tietoinen että voit maksaa siitäkin palvelusta. Tunnin työ pari kertaa vuodessa ei oikeen vastaa mielestäni, että palvelut ja pää saat miestäsi päivittäin.

Mies-83 kirjoitti:

Koska ruoanlaitto on ikiaikaisesti ollut naisten työtä. Aina metsästäjä-keräilijä-kaudelta lähtien. Tietysti voidaan roolit nykyaikana heittää päälaelleen niin että mies kokkaa ja nainen tekee perinteisiä miesten töitä. Ihan tosissani kuitenkin ajattelen että tällainen järjestely kuitenkin toisi enemmän onnettomuutta molemmille osapuolille kuin iloa.

Miksi perinteiset sukupuoliroolit pitää nähdä vain huonossa valossa? Eikö voisi ajatella että ne ovat mukautuneet jomman kumman, miehen tai naisen tehtäviksi luontojaan? Naiset ovat ikiaikaisesti laittaneet ruokaa, huolehtineet lapsista, hoivanneet ja pitäneet yllä kodin siisteyttä. Miehiä kiinnostaa enemmän kodin ulkopuolinen. Ja tekniikka.

Tietenkin on poikkeuksia. Naisia on tekniikan huipulla ja on koti-isiäkin. Mutta en ymmärrä tätä kotityön demonisointia kun tilastojenkin mukaan myös yksinäiset naiset tekevät niitä enemmän kuin yksinäiset miehet. Eli eivät ne sitten niin vastenmielisiä kuitenkaan ole kun niitä tehdään vapaaehtoisestikin silloin kun kukaan ei ole niitä vaatimassa. Naiset ovat luontojaan siistimpiä ja puhtautta ja järjestystä arvostavampia kuin miehet. Näin myös silloin kun eletään saman katon alla.

Miten sinä pärjäsit, kun asuit yksin jossain vaiheessa elämääsi? Ostitko palvelut vai hoitiko silloiset tyttöystävät nuo jutut sinun puolesta? Vai oliko asuntosi täysi sikolätti ja ruokana mikroruokia? Ja onhan se ihan eri asia siivota omat sotkut ja tehdä itselle ruoka kuin tehdä jatkuvasti samat jutut myös toisen osapuolen puolesta.

Mies-83 kirjoitti:

Juu. Eli kun kerran kerrostaloasunto-osakeyhtiössä ei joka päivälle ole miesten töitä niin tämä on yleistettävissä niin ettei niitä sitten ole muillakaan. Koska nykyaika.

Sitten tämä että voi ne renkaat käydä vaihdattamassakin. Taas muka peruste miehen korvattavuudelle. Totta kai voi. Samoin kuin vaimon voisi korvata viemällä vaatteet pesulaan, ostamalla siivouksen kotio ja käymällä ulkona syömässä. Meistä ei kukaan ole korvaamaton mutta se ei ole peruste sille että olisimme turhia perheillemme ja lähipiirillemme. Teen itse mielestäni paljon perheeni eteen vaikka en laitakaan ruokaa. Ihan kuin tästä ruoan laittamisesta olisi tullut jokin nykyajan tasa-arvon perimmäinen mittari ja vaa'ankieli. Perustelin jo etten laita ruokaa koska en osaa ja koska vaimo jo koulutuksensa ja kokemuksensa takia osaa sen tuhat kertaa paremmin. Eli olen ilmeisesti pahimman luokan sovinisti vaikka seisoisin päälläni lopun aikaa. Koska en laita ruokaa. -Viimeinen asia jota naisten enää nykyään tarvitsee viimeisen päälle remontoiduissa keittiöissään tehdä ja joka pitää heidät poissa kaunareiden ja vauvapalstan äärellä. Koneet hoitavat loput.

Lisäksi: eikö juuri ruoanlaittoakin voisi nähdä nimenomaan naisellisena ja äidillisenä tekona? Mikä voisi olla tärkeämpää kuin hyvän ruoan laitto omille lapsille (ja miehelle siinä sivussa)? Millä muulla tavalla voi samalla osoittaa käytännön tasolla hellyyttä ja huolenpitoa? Haluatteko todella siitä niin kipeästi pois? Kun katsoo hesessä aikaa viettäviä äitejä lapsineen niin ilmeisesti moni haluaa. Samoin kuin einesten kulutusta. Aika kuluu tärkeämpään, saippuasarjoihin, kännykän äärestä lapsille ärjymiseen ja someen.

PS. Olen myös huomannut että täällä palstalla ei tosiaan kirjoittele kansakunnan terävin kärki. Jos kirjoitan esimerkin omaisesti että moni miesten työ vaatii tukun työkaluja, suunnittelua ja jälkikäteistöitä, pienenä esimerkkinä niinkin yksinkertainen työ kuin taulukoukkujen poraaminen ja proppaus seinään, saa siitäkin joku aiheen pillastua. Aivan kuin sana ja käsite "metafora" olisi täysin tuntematon.

Mistähän alottaisi... Ainakin maaseudulla kasvaneet naiset yleensä osaavat itsekin hoitaa ne "miesten työt".

Ja kerrostalo-asunnossa niitä "perinteisiä miestentöitä" ei pahemmin edes ole. No ok, sekä ex että nykyinen mies oli/on aina heti kokoamassa Ikean huonekalut, koska kiveksien omaaminen nyt vaan näköjään on olennaista siinä hommassa. Ihmeellisen hyvin tosin nuo hoituvat kun asuin yksin.

Mutta ne satunnaiset Ikean huonekalujen kokoamiset, hehkulampun vaihdot sun muut ei tuo meillä vapautusta siivoamisesta, pyykinpesusta ja ruoanlaitosta. Jos mies alkaisi vedota noiden huonekalujen kasaaminen ja lamppujen vaihdon olevan niin raskasta ettei pystykykene siivoamaan yms. Niin silloin vaihtuu homnat, eli minä hoidan nuo raskaat lamppujen vaihdot ja mies alkaa kiltisti pyykkäämään.

Ja mitä taas esim. maaseudulla asumiseen tulee, niin tein jo ala-asteiässä noita "raskaita miesten töitä" (puupitkojen sahaukset, halonhakkuut, laajat nurmikenttien ruohonleikkuut, maan kääntämiset yms.) .

Vai kuinka raskaita me nyt sitten lopulta on, kun pikkutyttökin niitä on saanut raavaasti tehtyä.

Unohtui vielä, että tähän mennessä kaikki tapaamani "miesten ja naisten töistä" puhujat ovat olleet syntyperäisiä kaupunkipoikia, jotka ovat eläneet pk-seudulla koko ikänsä joko kerrostalossa tai korkeintaan kaupunki-omakotitalossa. Edes halkoja ei olla ikinä hakattu, vaan silti puhutaan polleasti miesten töistä kun kasataan Ikean kylpyhuonehyllykkö.

Ja joo, on tullut loukkaantumisia kun tässä vaiheessa olen vetänyt räkänaurut.

-984

83-syntynyt mies ihan pokkana selittää täällä jostain miesten ja naisten töistä? :D

Vierailija kirjoitti:

Unohtui vielä, että tähän mennessä kaikki tapaamani "miesten ja naisten töistä" puhujat ovat olleet syntyperäisiä kaupunkipoikia, jotka ovat eläneet pk-seudulla koko ikänsä joko kerrostalossa tai korkeintaan kaupunki-omakotitalossa. Edes halkoja ei olla ikinä hakattu, vaan silti puhutaan polleasti miesten töistä kun kasataan Ikean kylpyhuonehyllykkö.

Ja joo, on tullut loukkaantumisia kun tässä vaiheessa olen vetänyt räkänaurut.

-984

Variksetkin nauravat - täällä perinteinen nainen ja perinteinen mies (meillä molemmille helpoin työnjako) ovat saaneet myötähäpeän sekaista iloa esim. väittämästä, jonka mukaan taulukoukun kiinnittäminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta ruoanlaitto naisellisuutta. :D

Mies-83 kirjoitti:

Koska ruoanlaitto on ikiaikaisesti ollut naisten työtä. Aina metsästäjä-keräilijä-kaudelta lähtien. Tietysti voidaan roolit nykyaikana heittää päälaelleen niin että mies kokkaa ja nainen tekee perinteisiä miesten töitä. Ihan tosissani kuitenkin ajattelen että tällainen järjestely kuitenkin toisi enemmän onnettomuutta molemmille osapuolille kuin iloa.

Miksi perinteiset sukupuoliroolit pitää nähdä vain huonossa valossa? Eikö voisi ajatella että ne ovat mukautuneet jomman kumman, miehen tai naisen tehtäviksi luontojaan? Naiset ovat ikiaikaisesti laittaneet ruokaa, huolehtineet lapsista, hoivanneet ja pitäneet yllä kodin siisteyttä. Miehiä kiinnostaa enemmän kodin ulkopuolinen. Ja tekniikka.

Tietenkin on poikkeuksia. Naisia on tekniikan huipulla ja on koti-isiäkin. Mutta en ymmärrä tätä kotityön demonisointia kun tilastojenkin mukaan myös yksinäiset naiset tekevät niitä enemmän kuin yksinäiset miehet. Eli eivät ne sitten niin vastenmielisiä kuitenkaan ole kun niitä tehdään vapaaehtoisestikin silloin kun kukaan ei ole niitä vaatimassa. Naiset ovat luontojaan siistimpiä ja puhtautta ja järjestystä arvostavampia kuin miehet. Näin myös silloin kun eletään saman katon alla.

Anna mä arvaan... Sun näkökulmasta esileikki tarkoittaa sitä, että kopautetaan naista nuijalla päähän ja raahataan luolaan pantavaksi.

Osaisiko joku joka on seurannut tätä ketjua alusta saakka kertoa että mikä on ap:n ja miehensä tilanne?

Luin muutaman ensimmäisen sivun silloin kun keskustelu aloitettiin, mutta nyt on näköjään tullut 60 sivua lisää niin en jaksaisi selata kaikkia niitä löytääkseni ap:n kommentit :D

Kotoa muutin hetkeksi pois omaan yksiöön. Suurimman osan tästä ajasta olin armeijassa. Lomilla olin pääasiassa tyttöystävällä. Siivosin siinä kämpässä kaksi kertaa, tullessa ja lähtiessä. Sen jälkeen en ole yksin asunut. Ruokaa ei juuri koskaan ole itse tarvinnut tehdä. Siivoamaan kyllä olen joutunut sen jälkeen kun yhteen muutettiin armeijasta päästyäni. Siitäkin on jo viisitoista vuotta.. Niin se aika kuluu.

Mies-83 kirjoitti:

Kotoa muutin hetkeksi pois omaan yksiöön. Suurimman osan tästä ajasta olin armeijassa. Lomilla olin pääasiassa tyttöystävällä. Siivosin siinä kämpässä kaksi kertaa, tullessa ja lähtiessä. Sen jälkeen en ole yksin asunut. Ruokaa ei juuri koskaan ole itse tarvinnut tehdä. Siivoamaan kyllä olen joutunut sen jälkeen kun yhteen muutettiin armeijasta päästyäni. Siitäkin on jo viisitoista vuotta.. Niin se aika kuluu.

Olet ihan tajuttoman laiska ja hemmoteltu.

Mieheni on saman ikäinen kanssasi, ja se teki kotona asuessa siivoamisen ja pyykinpesun, sekä lumityöt nuoresta asti. Sen äiti kävi kokopäiväisesti töissä, ja isä oli aina työmatkoilla, pikkusisko teki ruoan yleensä niillä.

Se on aina siivonnut, ja laittanut ruokaa meillä, minä olen se, joka tekee esim. sähköihin liittyvät asiat meillä, ja viemäreihin, kokoan myös huonekalut. Kaikki autoon liittyvä on ulkoistettu. Kaikki remonttijutut me tehdään aina yhdessä.

Isäni muuten kuolisi nauruun, jos lukisi nuo sun jutut siitä miten ruoanlaitto on jotain naisellista mysteriaa....se on keittiömestari, joka on työskennellyt ulkomailla mm. kahdessa michelin tähtiä saaneessa ravintolassa.

Mies-83 kirjoitti:

Kotoa muutin hetkeksi pois omaan yksiöön. Suurimman osan tästä ajasta olin armeijassa. Lomilla olin pääasiassa tyttöystävällä. Siivosin siinä kämpässä kaksi kertaa, tullessa ja lähtiessä. Sen jälkeen en ole yksin asunut. Ruokaa ei juuri koskaan ole itse tarvinnut tehdä. Siivoamaan kyllä olen joutunut sen jälkeen kun yhteen muutettiin armeijasta päästyäni. Siitäkin on jo viisitoista vuotta.. Niin se aika kuluu.

Noinhan hellpoa se joillakin miehillä on, ensin asut äidin passaamaana kotona, sitten hankit tyttöystävän tai vaimon passaamaan sua aikuisena.

Just joo.

Vieläkö tuo sovinistinen luolamies jaksaa jauhata? Lopetin keskustelun seuraamisen pian sivun 40 jälkeen ja edelleen sama idiootti on täällä todistamassa "miehisyyttään".

Vierailija kirjoitti:

Ketju kai käsittelee miehiä, jotka eivät tee mitään. Ei niitä, jotka myös ottavat vastuuta arjesta.

Minulle olisi ok, jos mies vastaisi muista asioista kuin siivoamisesta.

Mutta.

Ei olisi ok, että mies jättäisi omat jälkensä siivoamatta. Ei välttämättä tarvi imuroida, tiskata ja pyykätä, kunhan hoitaa roskansa roskiin, työkalunsa pakkiin, pyykit koriin jne. Ei ole kummankaan tehtävä keräillä toisen jättämiä läjiä jatkuvasti. Ei haittaa, jos jotain joskus jää, niin minultakin.

Tämä. Ensin ajattelin ettei meilläkään mies tee kotitöitä, mutta ketjua luettuani tajusin että tekee hän. Hän siivoaa roskansa, laittaa käytetyt astiat koneeseen, omat pyykit lajiteltuina koriin tai koneeseen, tyhjät pullot pullopussiin sekä vie terassilta täyden roskiksen sikäli jos on ulos menossa. Ehkä tästä syystä minua ei ärsytä tehdä sitä "oikeaa" siivousta yksin esim. Juuri imurointia tai pyykkien pesua, koska mies ei tuo niihin mitään lisähommaa, esim että joutuisin ensin pyydystämään hänen pyykkejään jostain tai raivaamaan roskia lattialta.

Mies-83 kirjoitti:

Koska ruoanlaitto on ikiaikaisesti ollut naisten työtä. Aina metsästäjä-keräilijä-kaudelta lähtien. --

Miksi perinteiset sukupuoliroolit pitää nähdä vain huonossa valossa? Eikö voisi ajatella että ne ovat mukautuneet jomman kumman, miehen tai naisen tehtäviksi luontojaan? Naiset ovat ikiaikaisesti laittaneet ruokaa, huolehtineet lapsista, hoivanneet ja pitäneet yllä kodin siisteyttä. Miehiä kiinnostaa enemmän kodin ulkopuolinen. Ja tekniikka.

--- Naiset ovat luontojaan siistimpiä ja puhtautta ja järjestystä arvostavampia kuin miehet. Näin myös silloin kun eletään saman katon alla.

Et ole selvästikään perhehtynyt metsästäjä-keräilijöihin saati ihmisen myöhempään kulttuurihistoriaan.

Tämä "luonnostaan" on hölmö väite. Se, että nainen synnyttää, ei mitenkään luonnostaan edellytä että hän imettää ja hoitaa sen. Jos vähänkin tuntisit historiaa, tietäisit että hyvin tavallista on ollut että lasta on imettänyt ja hoitanut joku muu kuin lapsen äiti.

Metsästäjä-keräilijäkulttuureissakin vain pieni vauva on kulkenut äidin mukana, mutta isommat lapset ovat olleet kuka milloinkin isovanhempien hoivassa tai kulkeneet äidin tai isän kanssa tai annettu sedälle tai tädille kasvatettavaksi.

Varsinkin Euroopassa vielä vähän aikaa sitten ylemmissä yhteiskuntaluokissa perheessä oli sekä lastenhoitajat että imettäjät. Köyhemmissä luokissa lapsia jopa myytiin tai lähetettiin töihin muualle jo pieninä. Muista myös että aikaisemmin oli yleistä että äiti kuoli synnytykseen tai kulkutautiin sen jälkeen, orpoja oli valtavasti. Lapsi voitiin lähettää melko pienenä pois vanhempien luota kasvatusta varten, varakkaiden lapset menivät ritarinoppiin tai hovineidoiksi, köyhemmät palvelijoiksi tai kisälleiksi. Suomessakin tulee mieleen kuinka 1800-luvulla saatettiin 9-10 -vuotias poika lähettää merille oppimaan merenkäynnin alaa. Maataloissa emännällä oli kädet täynnä töitä, ei siinä ehdittu lapsia hoitamaan. Hyvin yleistä on kaikkialla ollut että vanhemmat sisarukset hoitavat pienempiä sisaruksiaan.

Tämä kuvitelma äideistä pelkkinä lastenhoitajina on todella virheellinen ja varmaan enimmäkseen 1900-luvulla syntyneen ydinperheen myötä tullut ideaali. "Ikiaikaisesta" puhuminen on valtaisa yleistys.

Ja ruoanlaitto sitten. Huoh. Itse asiassa metsästäjä-keräilijöissä kaikki tekivät ruokaa. Varhaisimmissa yhteisöissä myös metsästys tehtiin ryhmässä, kaikki yhdessä. Jos ajatellaan arktisia kulttuureja niin keräilyä tekivät yleensä naiset, mutta eivät sitä voineet tehdä "kotona istumalla" kuten kuvittelet vaan samoamalla laajoilla alueilla, mutta työ oli vuodenajasta riippuvaa. Myös naiset metsästivät ja kalastivat ja osallistuivat miesten tappaman suurriistan teurastukseen ja lihan prosessointiin. Arktisissa kulttuureissa ruoanlaitto ei ole ollut kovin aikaavievää ja tärkeää touhua muutenkaan. Liha on syöty usein raakana (esim. hylkeet) tai sitten kuivattu suurina erinä.

Joissakin kulttuureissa puiden hakkaaminen on ollut naisten työtä. Joissakin yhteisöissä karjan omistivat naiset, toisissa miehet. Kutominen oli jossain kulttuureissa naisten työtä, toisissa miesten. On ollut kulttuureja, joissa kaupankäynti on miesten työtä, toisissa taas naisten. Edelleen kun matkustat eri maihin huomaat, että kulttuurista riippuen eri työt ovat olleet "naisten" tai "miesten" töitä. Euroopassakin tähän saakka valtaosa kokeista on miehiä, joten on aika hupsua puhua ruoanlaitosta "naisten työnä luonnostaan" -- jos olet täsmällinen, tarkoitat että naisten oletetaan kokkaavan silloin, kun siitä työstä ei makseta, niinkö? Silloin puhutaankin ihan eri asiasta kuin sukupuolten välisestä "luonnollisesta" työnjaosta.

Mitähän yritit oikein sanoa tuossa ylipitkässä kirjoituksessasi? Sitä, että miehillä ja naisilla on eri aikoina ollut eri määrä työtä? Sen kyllä allekirjoitan. Esim. isoäitini viiden lapsen äitinä ja pientilan emäntänä teki varmasti töitä koko valveillaoloaikansa vuosikymmenet. Hoiti myös molempien, omat ja miehensä, isoisäni, vanhemmat kotona loppuun asti hautaan. Piti siinä "sivussa" viittä lehmää, lampaita, sikoja jne. Nykyajan hemmotellut naiset eivät voi edes kymmenen tehdä sitä työmäärää mitä -30-50-luvun nainen teki yksinään. Mutta valittaa jaksavat sitäkin enemmän. Ja haukkua miehiään.

"Se, että nainen synnyttää, ei mitenkään luonnostaan edellytä että hän imettää ja hoitaa sen." Aivan uskomaton väite! Ainakin omalle vaimolleni on synnytyksen jälkeen maito noussut rintoihin, aivan kuin olisi käynyt ottamassa silikoonit. Eli kyllä se imetys ja lapsen hoitaminen synnytyksen jälkeen aivan elimellisesti kuuluvat naisen biologiseen rooliin. Täysin käsittämätöntä asioiden sumentamista väittää muuta. Kas kun et esittänyt että miehetkin ovat entisaikoina imettäneet.En myöskään ole kirjoittanut että naisten tulisi keskittyä vain lastenhoitoon. On niitä kotitöitä muitakin.

Mitä merkitystä sillä, että 1800-luvulla herrasväellä oli omat taloudenhoitajat tai kuninkaallisilla imettäjät, on mihinkään? Aivan turhanpäiväistä ja joutavaa yritystä sumentaa perinteiset sukupuoliroolit. Kaikilla on entisaikaan ollut ikävämpää ja työntäyteisempää. Entisajan työnjaot eivät sinänsä ole vasta-argumentti sukupuolten väliselle työnjaolle. Eikä sekään, että eri kulttuureissa sukupuolten työnjako saattaa hieman vaihdella. Esim. juuri räätälin ja kokin hommat voivat hyvin sopia miehellekin silloin kun sitä tehdään ansiotyönä. Tällöin mies voi alalleen omistautuvana päästä eteenpäin ja saada hyvät tulot ja arvostusta. Tuskin missään kulttuurissa mies kuitenkaan on se primääristi kodin piirissa pysyttelevä, hoitava ja hoivaavampi osapuoli. Miehelle on tärkeämpää saada statusta ja edustaa perhettä ulospäin. Kotitöitä tekemällä ei voi tällaisia asioita saavuttaa. Siksi kotitöihin panostaminen on miehelle tyhjä arpa.

996, kiitos erinomaisesta kirjoituksesta! Oletko historioitsija tai kulttuurihistorioitsija? -kollega

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 22:36"]

Höh, no eiks avioliitto ole huolenpitoa puolin ja toisin. Kai ukkoasikin ärsyttää sinussa moni asia.

Puolin ja toisin, nimenomaan. Hoidan kyllä yhteiset ja omat asiani, mutta en enää sorru nalkuttamiseen ja passaamiseen, se on ihan tervettä itsekunnioitusta ja lisäksi se antaa toiselle mahdollisuuden kehittyä, kun on monesti mies sanonut, että juu, hermo menee siihen kun esim. kyselen, onko laskut maksettu :D Nyt en enää kysele.

Palkitkaa tosianne, murjottakaa tai miten olisi teemaviikot.

Vierailija kirjoitti:

.....

Tämä kuvitelma äideistä pelkkinä lastenhoitajina on todella virheellinen ja varmaan enimmäkseen 1900-luvulla syntyneen ydinperheen myötä tullut ideaali. "Ikiaikaisesta" puhuminen on valtaisa yleistys.

 Varhaisimmissa yhteisöissä myös metsästys tehtiin ryhmässä, kaikki yhdessä. ......

Itse olen lukenut jonkun verran tuosta äitimyytistä, ja kun se yleistyi, niin samalla naisilla lisääntyi valtavasti huumeriippuvuudet ja myös mielisairaalajaksot, itsemurhat. Ennenhän tosiaan lapset oli muiden hoidettavina, kukaan esim. yläluokkainen ei ollut juuri missään tekemisissä lastensa kanssa.

Monet äidit olivat äitejä vain opiaattien voimalla, 60-luvulla rauhottavilla, mielisairaalat oli täynnä naisia, jotka eivät vain jaksaneet olla äitejä, monilla varmaan myös synnytyksenjälkeinen masennus, italiassa esim. oli tavallista tehdä itsemurha, kun naiset ei jaksaneet olla äitejä, sen lisäksi sen miehen raiskattavana ja pahoinpideltävänä.

Tuli myös mieleen, että afrikassa on vieläkin heimoja, joissa naiset metsästävät myös, olen nähnyt jossakin valokuvanäyttelyssä kuvia niistä.

Mies-83 kirjoitti:

Mitähän yritit oikein sanoa tuossa ylipitkässä kirjoituksessasi? Sitä, että miehillä ja naisilla on eri aikoina ollut eri määrä työtä? Sen kyllä allekirjoitan. Esim. isoäitini viiden lapsen äitinä ja pientilan emäntänä teki varmasti töitä koko valveillaoloaikansa vuosikymmenet. Hoiti myös molempien, omat ja miehensä, isoisäni, vanhemmat kotona loppuun asti hautaan. Piti siinä "sivussa" viittä lehmää, lampaita, sikoja jne. Nykyajan hemmotellut naiset eivät voi edes kymmenen tehdä sitä työmäärää mitä -30-50-luvun nainen teki yksinään. Mutta valittaa jaksavat sitäkin enemmän. Ja haukkua miehiään.

"Se, että nainen synnyttää, ei mitenkään luonnostaan edellytä että hän imettää ja hoitaa sen." Aivan uskomaton väite! Ainakin omalle vaimolleni on synnytyksen jälkeen maito noussut rintoihin, aivan kuin olisi käynyt ottamassa silikoonit. Eli kyllä se imetys ja lapsen hoitaminen synnytyksen jälkeen aivan elimellisesti kuuluvat naisen biologiseen rooliin. Täysin käsittämätöntä asioiden sumentamista väittää muuta. Kas kun et esittänyt että miehetkin ovat entisaikoina imettäneet.En myöskään ole kirjoittanut että naisten tulisi keskittyä vain lastenhoitoon. On niitä kotitöitä muitakin.

Mitä merkitystä sillä, että 1800-luvulla herrasväellä oli omat taloudenhoitajat tai kuninkaallisilla imettäjät, on mihinkään? Aivan turhanpäiväistä ja joutavaa yritystä sumentaa perinteiset sukupuoliroolit. Kaikilla on entisaikaan ollut ikävämpää ja työntäyteisempää. Entisajan työnjaot eivät sinänsä ole vasta-argumentti sukupuolten väliselle työnjaolle. Eikä sekään, että eri kulttuureissa sukupuolten työnjako saattaa hieman vaihdella. Esim. juuri räätälin ja kokin hommat voivat hyvin sopia miehellekin silloin kun sitä tehdään ansiotyönä. Tällöin mies voi alalleen omistautuvana päästä eteenpäin ja saada hyvät tulot ja arvostusta. Tuskin missään kulttuurissa mies kuitenkaan on se primääristi kodin piirissa pysyttelevä, hoitava ja hoivaavampi osapuoli. Miehelle on tärkeämpää saada statusta ja edustaa perhettä ulospäin. Kotitöitä tekemällä ei voi tällaisia asioita saavuttaa. Siksi kotitöihin panostaminen on miehelle tyhjä arpa.

Naisia on erilaisia. Ainoon lapseni kohdalla maito ei meinannut "nousta" ollenkaan ja sittenkin riitti vähänlaisesti muutaman kuukauden.

Että kannattaisi ottaa selvää asioista ennenkuin yleistää.

Toisekseen ennen vanhaan miehet ovat pitäneet huolta vaimoistaan loppuun saakka. Eli eron tullessa ovat sitten maksaneet kuukausittain tai muutoin vaimonsa pihalle mikäli ovat eron halunneet. No, voihan se olla eri tarina sitten, kuinka moni loppujen lopuksi sitten erosikaan. Turha glorisoida että kaikki olisi ollut paaaaaaaaaaljon paremmin ennenvanhaan.

Mutta totuus on että miehet - siis hyvät miehet - pitivät vaimoistaan ja perheestään huolta kun vaimo oli kotona eikä todellakaan mitään tuloja. Kuinka moni nykymies on oikeasti valmis sitoutumaan tuohon että vaimolta ei tuloja tule, mennään yhden palkalla? Ja myöskin siihen että omaisuus menee puoliksi mikäli sen nuoremman ja sipsakamman löytää, eikä vaan itke sitten kuinka vaimo tyhjensi talon ja pankkitilin.

Koska hän on mahdollistanut miehelle sen talon ja pankkitilin huolehtimalla arjesta.