Jos saisin nyt vielä lapsen, ottaisin kaiken rennommin

Jotenkin pingotin silloin nuorena äitinä kauheasti. Lapseni oppivat aika myöhään kuiviksi, oppivat myöhään kävelemään ja poikani oppi myöhään puhumaankin, siis ei oikeasti kovin myöhään, mutta mammakerhoissa kaikki tuntuivat olevan omiani edellä kaikessa.



Pienellä paikkakunnalla olen kuitenkin huomannut, että ne aikaisin kävelijät ja rohkeat kiipeilijät ja varhain uimaan oppineet jne, eivät ole sitten myöhemmin olleet eturivin menestyjiä kuitenkaan, päinvastoin.



Lapsistani tuli hyviä koululaisia ja he ovat nyt menestyviä korkeakouluopiskelijoita, vaikka heidän pieninä ollessa sain jatkuvasti kuulla ihmettelyjä, etteivätkö he vieläkään sitä ja tätä. Joten nyt en kyllä stressaisi mistään.



Silloin olin oikeasti vähän huolissani, kun meillä käveltiin vasta 1v.4kk ja kuivaksikin oppivat vasta yli 3-vuotiaina. Uimaan oppiminen oli sekin keskimääräistä myöhemmin, koska he arastelivat vettä ja sukeltamista.



Nyt he ovat urheilullisia, positiivisia, menestyneitä, upeita nuoria miehiä.