Kotiäidit eivät lue kirjoja (eivätkä ole muutenkaan kovin älykkäitä)
Tulipa tuossa eräässä mammaporukassa puhe, että suurella osalla heistä ei ole kirjahyllyssä kirjoja vaan pulloja, valokuvia ja muuta alttarikrääsää. Kyselin, että missä ne kirjat sitten säilytetään, niin vastaus oli että eivät he lue. Olivat oikein huvittuneita siitä ajatuksesta, että he nyt istuisivat sohvannurkassa kirja nenän edessä!
Ennen äitiytymistä en ole koskaan ollut porukassa, jossa kenelläkään muulla kuin itselläni on kirjahylly, jossa on kirjoja. Poikkeuksia tietyisti on, mutta ne ovat harvassa.
Kommentit (83)
onneksi nukutaan ihan hyvin päiväunia ja mennään iltaisin nukkumaan ajoissa, joten ei ole tarvinnut laittaa lasta virikehoitoon kotiäitiaikana lukuharrastuksen takia :D
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Voihan sitä lukea vaikka neljä tuntia putkeen, mutta samalla siinä taapero saattaa keskeyttää kymmeniä kertoja sen lukemisen mm. kakka/pissahätä, huomion kipeys, tylsyys, nälkä jne. Itse en ainakaan pysty keskittymään tarinaan, jos minut koko ajan keskeytetään. Enkä sen puoleen kyllä pystyisi opiskelemaankaan, jos lapsi roikkuisi kokoajan lahkeessa. Sitten se onnistuisi, jos laittaisin lapsen "virikehoitoon" mutta siinä kohtaa, kyllä jo olisin menossa kovaa töihin ennnemmin kuin sivistäisin itseäni avoimessa yliopistossa :)
hoidat kaikki kotihommat silloin, kun lapsi on hereillä. Missäs välissä ajattelit lasten kanssa puuhailla? Tietysti, jos kotona käy siivoojat ja on se toinen vanhempi vielä lisäksi niin helppoahan se sitten on. Minä vietän lapsen hereilläoloajan lapsen kanssa ja hoidan kotihommat silloin kun lapsi nukkuu. Sitä toista vanhempaakaan ei tosiaan tässä huushollissa ole. Siivotakkin pitää itse ja tiskata. Eihän niitä tietysti tarvi usein tehdä, mutta itse viihdyn paremmin asunnossa joka on puhdas ja siisti. Että valitettavasti se lukuharrastus minun kohdallani kärsii nyt ja ehkä vielä jatkossakin, mutta mieluummin keskityn nyt lapseeni, ehdin vallanmainiosti myöhemminkin lukea kirjoja niinkuin tein ennen lapsen syntymää :)
Minä jäin juuri kotiäidiksi - tai oikeastaan olen kai kotirouva, koska lapset ovat jo koululaisia. Iloitsen jo etukäteen siitä kuinka paljon ehdinkään nyt lukea, muutenkin kuin muutaman sivun illassa ennen nukahtaista.
Kirjoja on paaaljon ja juuri käytiin miehen kanssa ostamassa iso pino lisää.
Kirjahylly löytyy, mutta ei olohuoneesta.
ja en todellakaan ehdi lukea :(
Harmittaa ihan vietävästi sillä haluaisin kyllä uppoutua kirjojen pariin koko päiväksi. Meillä on ihan liikaa kirjoja eikä se kyllä ole mikään älykkyyden merkki ;)
Tavallisena arkipäivänä on aikaa ehkä tunti päivässä... ei siinä ehdi mitään lukemaan ja on niin paljon muutakin tekemistä. Lomalla ehdin lukea yhden kirjan ja se oli kyllä luksusta!
perhekerhosta, jonne nyt sattuu tulemaan alueen naisia laidasta laitaan, ei mistään minun porukastani.
ap
ymmärrän toki, että yksinhuoltajalla on tuossa suhteessa hankalampaa. Erityisesti, jos lapsia on monia. Mutta tapauksessasi kotiäitiys on pääsyy lukemattomuuteen, kuten ap esittää. Tietysti ihmisillä on eri tilanteita ja ajankäyttöhaasteita...
onneksi nukutaan ihan hyvin päiväunia ja mennään iltaisin nukkumaan ajoissa, joten ei ole tarvinnut laittaa lasta virikehoitoon kotiäitiaikana lukuharrastuksen takia :D
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Voihan sitä lukea vaikka neljä tuntia putkeen, mutta samalla siinä taapero saattaa keskeyttää kymmeniä kertoja sen lukemisen mm. kakka/pissahätä, huomion kipeys, tylsyys, nälkä jne. Itse en ainakaan pysty keskittymään tarinaan, jos minut koko ajan keskeytetään. Enkä sen puoleen kyllä pystyisi opiskelemaankaan, jos lapsi roikkuisi kokoajan lahkeessa. Sitten se onnistuisi, jos laittaisin lapsen "virikehoitoon" mutta siinä kohtaa, kyllä jo olisin menossa kovaa töihin ennnemmin kuin sivistäisin itseäni avoimessa yliopistossa :)
hoidat kaikki kotihommat silloin, kun lapsi on hereillä. Missäs välissä ajattelit lasten kanssa puuhailla? Tietysti, jos kotona käy siivoojat ja on se toinen vanhempi vielä lisäksi niin helppoahan se sitten on. Minä vietän lapsen hereilläoloajan lapsen kanssa ja hoidan kotihommat silloin kun lapsi nukkuu. Sitä toista vanhempaakaan ei tosiaan tässä huushollissa ole. Siivotakkin pitää itse ja tiskata. Eihän niitä tietysti tarvi usein tehdä, mutta itse viihdyn paremmin asunnossa joka on puhdas ja siisti. Että valitettavasti se lukuharrastus minun kohdallani kärsii nyt ja ehkä vielä jatkossakin, mutta mieluummin keskityn nyt lapseeni, ehdin vallanmainiosti myöhemminkin lukea kirjoja niinkuin tein ennen lapsen syntymää :)
kotiäitiys EI ole pääsyy...
ymmärrän toki, että yksinhuoltajalla on tuossa suhteessa hankalampaa. Erityisesti, jos lapsia on monia. Mutta tapauksessasi kotiäitiys on pääsyy lukemattomuuteen, kuten ap esittää. Tietysti ihmisillä on eri tilanteita ja ajankäyttöhaasteita...
onneksi nukutaan ihan hyvin päiväunia ja mennään iltaisin nukkumaan ajoissa, joten ei ole tarvinnut laittaa lasta virikehoitoon kotiäitiaikana lukuharrastuksen takia :D
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Voihan sitä lukea vaikka neljä tuntia putkeen, mutta samalla siinä taapero saattaa keskeyttää kymmeniä kertoja sen lukemisen mm. kakka/pissahätä, huomion kipeys, tylsyys, nälkä jne. Itse en ainakaan pysty keskittymään tarinaan, jos minut koko ajan keskeytetään. Enkä sen puoleen kyllä pystyisi opiskelemaankaan, jos lapsi roikkuisi kokoajan lahkeessa. Sitten se onnistuisi, jos laittaisin lapsen "virikehoitoon" mutta siinä kohtaa, kyllä jo olisin menossa kovaa töihin ennnemmin kuin sivistäisin itseäni avoimessa yliopistossa :)
hoidat kaikki kotihommat silloin, kun lapsi on hereillä. Missäs välissä ajattelit lasten kanssa puuhailla? Tietysti, jos kotona käy siivoojat ja on se toinen vanhempi vielä lisäksi niin helppoahan se sitten on. Minä vietän lapsen hereilläoloajan lapsen kanssa ja hoidan kotihommat silloin kun lapsi nukkuu. Sitä toista vanhempaakaan ei tosiaan tässä huushollissa ole. Siivotakkin pitää itse ja tiskata. Eihän niitä tietysti tarvi usein tehdä, mutta itse viihdyn paremmin asunnossa joka on puhdas ja siisti. Että valitettavasti se lukuharrastus minun kohdallani kärsii nyt ja ehkä vielä jatkossakin, mutta mieluummin keskityn nyt lapseeni, ehdin vallanmainiosti myöhemminkin lukea kirjoja niinkuin tein ennen lapsen syntymää :)
Minä pystyin hoitamaan lapset 3- ja 6-vuotiaat, kodin tip top, roikkumaan täällä ja opiskelemaan 20 pinnaa avoimessa. Olenko supermamma kun en kokenut tuota vaativaksi?
Ja todellakin leikin ja olin laasten kanssa 100 % kun he olivat hereillä, siivouksessa he olivat mukana (leikisti).
perhekerhosta, jonne nyt sattuu tulemaan alueen naisia laidasta laitaan, ei mistään minun porukastani.
ap
että tuollaisiin kerhoihin tuntuu pesiytyvän juuri ne, jotka eivät ole kovin motivoituneita tekemään muuta kuin olemaan mammoja. Tämä on vain minun oma kokemukseni 5 vuoden takaa äitiyslomalta.
Tänä vuonna olen lukenut viitisen kirjaa. Lukisin toki enemmän, jos se olisi käytännössä helpompaa.
Kahden alle kolmivuotiaan äitinä aika ei vaan yksinkertaisesti riitä. En voi syventyä lukemaan... toinen lapsi lopetti päikkäreiden nukkumisen kun toinen tuli. Yöunille menevät samaan aikaan kuin äiti, maks 1 tunti aiemmin. Nyt kun pienempikin on jo 1,5 vuotta, olen joskus tutussa puistossa jotain lueskellut.
On meillä omiakin kirjoja, mutta aika harvoja haluan pitää hyllyssä vuosia. Romaaneja tuskin tulee luettua uudestaan, laitan ne kierrätykseen (annan kavereille, jätän lomapaikoissa yleisiin hyllyihin, olen lahjoittanut muutamia laatikoita tuttujen kirpparipöytään).
Eli se yksi hylly on jo riittävästi, jos ostan kirjoja saa jotain lähteä. Kirjat keräävät pölyä ja mitä niitä hyllyssä hautomaan? Ilmaiseksi matkaan ja uusille lukijoille.
Oma kokemukseni on, että kirjaston valikoima on paljon parempi, kuin kirjakaupan. Kirjakauppa voi pitää vain uutuuksia, kirja elinkaari myymälässä on lyhyt - ellei kirjailija ole niitä harvoja best sellerien kirjoittajia. Kirjastosta löytyy hyvin vielä kymmenenkin vuotta sitten julkaistuja kirjoja.
ärsyttävää on myös, että kerätään kirjoja (ja kirjahyllyjä) kuin niiden olemassaolo jotenkin todistaisi omistajansa olevan älykäs ja fiksumpi kuin muut. Huoh.
On olemassa kirjoja, jotka on pakko hankkia omaksi saadakseen ne lukea. Esim. uutuudet, joita voi jonottaa jopa toista sataa lukijaa tai ne, joita kirjastosta ei yksinkertaisesti löydy. Toisaalta meillä on hyllyssä myös kirjoja, jotka tulee luettua uudelleen säännöllisin väliajoin. Myös ammattikirjallisuutta on pakko olla omasta takaa molemmilla.
Uskoisin kyllä, että jos oikeasti lukee, niin kyllä niitä kirjoja vaan tulee joskus ostettua omaankin hyllyyn.
ap
perinteisiä klassikoita? Aleksi Kiveä, Juhani Ahon romaanit, Runebergia, Väinö Linnaa, Kalevala, Eino leinon ja Pentti Saarikosken runoja, Sinuhe Egyptiläinen ja paljon muita suomalaisia klassikoita. Luulin, että kaikilla on, mutta ilmeisesti olen väärässä. Ulkomaisista on Dostojevskia, Remarqueta jne. Kansainvälisiä klassikoita.
Itse olen lääkäri ja silti luen jonkun verran myös kaunokirjallisuutta vaikkakin oman erikoisalan kirjallisuutta pitäisi lukea koko ajan. Mies on juristi ja lukee aika paljon dekkareita. Lapsille luetaan vähintään joka ilta ja molempien lasten huoneissa on myös kirjahyllyt lasten kirjoille. Missä te muut säilytätte lasten kirjoja?
On meillä omiakin kirjoja, mutta aika harvoja haluan pitää hyllyssä vuosia. Romaaneja tuskin tulee luettua uudestaan, laitan ne kierrätykseen (annan kavereille, jätän lomapaikoissa yleisiin hyllyihin, olen lahjoittanut muutamia laatikoita tuttujen kirpparipöytään).
Eli se yksi hylly on jo riittävästi, jos ostan kirjoja saa jotain lähteä. Kirjat keräävät pölyä ja mitä niitä hyllyssä hautomaan? Ilmaiseksi matkaan ja uusille lukijoille.
Oma kokemukseni on, että kirjaston valikoima on paljon parempi, kuin kirjakaupan. Kirjakauppa voi pitää vain uutuuksia, kirja elinkaari myymälässä on lyhyt - ellei kirjailija ole niitä harvoja best sellerien kirjoittajia. Kirjastosta löytyy hyvin vielä kymmenenkin vuotta sitten julkaistuja kirjoja.
ärsyttävää on myös, että kerätään kirjoja (ja kirjahyllyjä) kuin niiden olemassaolo jotenkin todistaisi omistajansa olevan älykäs ja fiksumpi kuin muut. Huoh.
On olemassa kirjoja, jotka on pakko hankkia omaksi saadakseen ne lukea. Esim. uutuudet, joita voi jonottaa jopa toista sataa lukijaa tai ne, joita kirjastosta ei yksinkertaisesti löydy. Toisaalta meillä on hyllyssä myös kirjoja, jotka tulee luettua uudelleen säännöllisin väliajoin. Myös ammattikirjallisuutta on pakko olla omasta takaa molemmilla.
Uskoisin kyllä, että jos oikeasti lukee, niin kyllä niitä kirjoja vaan tulee joskus ostettua omaankin hyllyyn.
ap
Romaaneja tulee luettua myös uudelleen ja uudelleen. Viihdekirjallisuutta tuskin, mutta hyviä klassikkokirjoja kylläkin. Löytyy myös ensimmäisiä painoksia ja muita vanhoja kirjoja, joita ei noin vain kirpparille nakata.
ap
Että oikein Juhani Ahoa uudestaan ja uudestaan...
;oD
Meillä on kyllä kirjoja, paljonkin, mutta suurimman osan lukemistani kirjoista kyllä lainaan kirjastosta - harvaa kirjaa tulee kuitenkaan luettua useaan kertaan, joten miksi kiinnittää niihin rahaa ja säilytystilaa? On meillä tosin kirjahyllyn virkaa toimittava tilanjakaja, mutta siinä kirjat ovat laatikoiden sisällä, paitsi lastenkirjat joiden tulee mielestäni olla esillä niin että lasten tulee niihin itsekin tartuttua.
Mutta joo, luen kyllä, se taitaa olla mielekkäintä vapaa-ajan hommaani. Hyvin harvassa on ne päivät jolloin en yhteenkään kirjaan tarttuisi, lähinnä sitten matkoilla tms kun on paljon ylimääräistä ohjelmaa. Lisäksi tietysti perheen pienimmälle eli ainoalle lukutaidottomalle tulee luettua joka päivä.
aloituksesta nämä vakiovastaukset palstoilla "en jaksanut lukea" jos aloitus on enemmän kuin kaksi riviä pitkiä. Oikeasti, miten nämä ihmiset ovat päässeet edes peruskoulun läpi jos jo kolme riviä on liikaa? Asiasta kun kiinnostuin niin tuo kolme riviä on ennätys mihin olen törmännyt, en kuitenkaa ole niitä ylös ottanut jotta voisi linkitellä, saatte ihan itse aloittaa tämän tarkkailuharrastuksen =)
Minä tykkään lukemisesta. Ja ollessani kotona lapsen kanssa luin erityisen paljon. Olin kotona siihen asti kun lapsi oli reilu kaksi ja sen jälkeen mies jäi kotiin eli en tiedä olinko sitten mikään kunnon kotiäiti mutta silloin oli kivasti aikaa lukea päiväuniaikaan ja iltaisin. Ja kirjahyllyä on vähän jokahuoneessa ja kirjoja paljon... Kyllä minun äitiystävätkin lukevat, en ole poikkeus.
Kyllä minäkin ahmin kirjoja ennen lasten syntymää. Edelleenkin kirjahyllyt pursuavat kirjoja ja ostelen niitä kirppareilta, mutta en nyt vaan kertakaikkiaan ehdi(näin seitsemän pienen lapsen äitinä) lukea ainuttakaan!!!
Ehkä sitten viiskymppisenä...
Kirjoja löytyy laidasta laitaan, niitä klassikoita en kuitenkaan ole hommannut :)
Mun äiti (koulutus: ylioppilas) haahuili koulutuksen aloituksen kanssa. Sen olisi pitänyt lukea yksi opus, eikä saanut toimeksi. ADD? Rauha hänelle, vaikka ei saanut sitä koskaan tehtyä. Ihan sama. Oli kotiäiti siis ja ilman työkkärin rahaa, kun isä sai tarpeeksi. Arvostan silti. Ties mitä olisi saanut aikaan, jos olisi elänyt nelikymppiseksi.
Tunnistan itsessäni tuota piirteistöä vaikka olen korkeasti koulutettu.
yrität sanoa? Ei kai kukaan ajattele, että kirjastossa käynti tyhmentäisi.