Lue keskustelun säännöt.
Kotiäidit eivät lue kirjoja (eivätkä ole muutenkaan kovin älykkäitä)
21.07.2012 |
Tulipa tuossa eräässä mammaporukassa puhe, että suurella osalla heistä ei ole kirjahyllyssä kirjoja vaan pulloja, valokuvia ja muuta alttarikrääsää. Kyselin, että missä ne kirjat sitten säilytetään, niin vastaus oli että eivät he lue. Olivat oikein huvittuneita siitä ajatuksesta, että he nyt istuisivat sohvannurkassa kirja nenän edessä!
Ennen äitiytymistä en ole koskaan ollut porukassa, jossa kenelläkään muulla kuin itselläni on kirjahylly, jossa on kirjoja. Poikkeuksia tietyisti on, mutta ne ovat harvassa.
Kommentit (83)
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni perheessä se on työhuoneessa ja vieraat harvemmin siellä käyvät. Perheessä lukevat molemmat vanhemmat ja paljon.
Minä rakastan kirjoja. Jo lapsena luin mummun kirjahyllystä kaikkea mahdollista kesäisin, kun oltiin lomailemassa. 12-vuotiaana olin lukenut mm. Kotiopettajattaren romaanin, Kurjat, Papillonin. Suosikkini oli Välskärin kertomuksia. Niitä luin uudelleen ja uudelleen, kunnes kirja meni ihan puhki!
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Meillä on kirjahylly niin olohuoneessa, makuuhuoneessa kuin työhuoneessakin. Ja ylimääräisiä kirjoja pinoissa yöpöydillä. Lapsillakin on omat kirjahyllynsä. Ymmärrän, että kirjat vievät tilaa, mutta olen perinyt molemmilta mummeiltani niitä, enkä todellakaan ole valmis niistä luopumaan. Joku päivä lapseni perivät omat kirjani ja toivon, että hekään eivät ole valmiita heittämään niitä pois/kirpputorille.
nyt en enää ole. Mutta meillä on kahdeksan korkeaa kirjahyllyä kaikki täpötäynnä kirjoja. Lisäksi kolme lasten kirjahyllyä täynnä lastenkirjoja. Äitini oli aikanaan pitkään kotona, ja on aina lukenut paljon. Mm oli aina lukenut kaikki finlandiapalkintoehdokkaat ennen palkinnonsaajan julkistamista.
...on hyllyjen omistaminen yhtäkkiä epäekologista, turhaa ja ne hyllyt on hankittu vain, jotta voisi "todistaa muille jotain". :D Taattua AV-laatua!
t. se nuori, kouluttamaton kotiäiti.
Ps. Osui ja upposi, teille ei kelpaa tällä yhdistelmällä nähtävästi mikään. Hyvin sivuutitte tuon kirjasto-harrastuksen ja lapsen lukemisenkin. ;)
Sanoinhan, että olen iloinen, että osa porukasta lukee, tarkoitin myös sinua. Vaikka tiedän paljon epäekologisempiakin juttuja kotitalouksissa kun kirjahyllyt. :)
ap
asut pk-seudulla, suosittelen helmet.fi-palvelua. Ihan loistava kirjojen etsintään ja uutuuksia voi mennä jonottamaan kätevästi kotoa käsin. Kirjastokäynneillä sitten keskittyy vain niihin lapsiin ja noutaa omat kirjansa samalla ilman haahuilua.
Tosin luen yleensä saman kirjan vain kerran.
Kotiäiti
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni perheessä se on työhuoneessa ja vieraat harvemmin siellä käyvät. Perheessä lukevat molemmat vanhemmat ja paljon.
Minä rakastan kirjoja. Jo lapsena luin mummun kirjahyllystä kaikkea mahdollista kesäisin, kun oltiin lomailemassa. 12-vuotiaana olin lukenut mm. Kotiopettajattaren romaanin, Kurjat, Papillonin. Suosikkini oli Välskärin kertomuksia. Niitä luin uudelleen ja uudelleen, kunnes kirja meni ihan puhki!
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Meillä on kirjahylly niin olohuoneessa, makuuhuoneessa kuin työhuoneessakin. Ja ylimääräisiä kirjoja pinoissa yöpöydillä. Lapsillakin on omat kirjahyllynsä. Ymmärrän, että kirjat vievät tilaa, mutta olen perinyt molemmilta mummeiltani niitä, enkä todellakaan ole valmis niistä luopumaan. Joku päivä lapseni perivät omat kirjani ja toivon, että hekään eivät ole valmiita heittämään niitä pois/kirpputorille.
Tässä on hyviä pointteja ja olen samaa mieltä. Jos tapana olisi lukea vain kioskiromantiikkaa tai dekkareita, niin mikäs siinä olisi sellaiset kärrätä kiertoon. Mutta joitain kirjoja ei vain voi heittää pois.
ap
5 vuoden kotiäitiaikana en heittänyt kirjoja hyllystä mihinkään, vaikka ei minulle silloin aikaa lukemiselle riittänyt.
Ei sitä aikaa löytynyt töihin sittenkään kun menin töihin, ei moneen vuoteen.
Älykkyys onneksi palasi päähän takaisin kun lapset kasvoivat isommiksi. Nyt on taas aikaa lukeakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Voihan sitä lukea vaikka neljä tuntia putkeen, mutta samalla siinä taapero saattaa keskeyttää kymmeniä kertoja sen lukemisen mm. kakka/pissahätä, huomion kipeys, tylsyys, nälkä jne. Itse en ainakaan pysty keskittymään tarinaan, jos minut koko ajan keskeytetään. Enkä sen puoleen kyllä pystyisi opiskelemaankaan, jos lapsi roikkuisi kokoajan lahkeessa. Sitten se onnistuisi, jos laittaisin lapsen "virikehoitoon" mutta siinä kohtaa, kyllä jo olisin menossa kovaa töihin ennnemmin kuin sivistäisin itseäni avoimessa yliopistossa :)
asut pk-seudulla, suosittelen helmet.fi-palvelua. Ihan loistava kirjojen etsintään ja uutuuksia voi mennä jonottamaan kätevästi kotoa käsin. Kirjastokäynneillä sitten keskittyy vain niihin lapsiin ja noutaa omat kirjansa samalla ilman haahuilua.
Tosin luen yleensä saman kirjan vain kerran.
Kotiäiti
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Viimeksi kun olin yhtä kirjaa jonottamassa, niin edelläni oli 170 jonottajaa. Aika monta kuukautta saisi kirjaa odottaa vaikka opuksia olisi muutama kappale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ärsyttävää on myös, että kerätään kirjoja (ja kirjahyllyjä) kuin niiden olemassaolo jotenkin todistaisi omistajansa olevan älykäs ja fiksumpi kuin muut. Huoh.
että pidän kirjoista, niiden näkemisestä ja lukemisesta.
En tarkoita sillä kenellekään mielipahaa aiheuttaa.
on aikaa ;) Ja maailmassa niin paljon kirjoja, ettei kaikella ole kiire. Joskus voi jonkun kirjan toki ostaakin, mutta harvemmin. Itse olen lainannut myös kavereilta.
asut pk-seudulla, suosittelen helmet.fi-palvelua. Ihan loistava kirjojen etsintään ja uutuuksia voi mennä jonottamaan kätevästi kotoa käsin. Kirjastokäynneillä sitten keskittyy vain niihin lapsiin ja noutaa omat kirjansa samalla ilman haahuilua.
Tosin luen yleensä saman kirjan vain kerran.
Kotiäiti
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Viimeksi kun olin yhtä kirjaa jonottamassa, niin edelläni oli 170 jonottajaa. Aika monta kuukautta saisi kirjaa odottaa vaikka opuksia olisi muutama kappale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi kärrätä ulkomaille ja mökille lainakirjoja, koska ne kastuvat usein rannalla lukiessa.
Tietty, jos ei lue koskaan niin on helppo sanoa, että ei niitä tarvitse hamstrata, mutta kyllä mää silti luen, joo joo. ;)
onneksi nukutaan ihan hyvin päiväunia ja mennään iltaisin nukkumaan ajoissa, joten ei ole tarvinnut laittaa lasta virikehoitoon kotiäitiaikana lukuharrastuksen takia :D
taas tiedän useamman kotiäidin, joka opiskelee huvikseen Avoimessa yliopistossa. He ainakin lukevat...
Että toiset tässäkin ketjussa eivät pysty lukemaan kuin kymmenen minuutin pätkissä ja toiset pystyvät silti opiskelemaan yliopistotasoisia juttuja. Olisikohan tuo kymmenen minuuttia sittenkin alimitoitettu aika..heh
Voihan sitä lukea vaikka neljä tuntia putkeen, mutta samalla siinä taapero saattaa keskeyttää kymmeniä kertoja sen lukemisen mm. kakka/pissahätä, huomion kipeys, tylsyys, nälkä jne. Itse en ainakaan pysty keskittymään tarinaan, jos minut koko ajan keskeytetään. Enkä sen puoleen kyllä pystyisi opiskelemaankaan, jos lapsi roikkuisi kokoajan lahkeessa. Sitten se onnistuisi, jos laittaisin lapsen "virikehoitoon" mutta siinä kohtaa, kyllä jo olisin menossa kovaa töihin ennnemmin kuin sivistäisin itseäni avoimessa yliopistossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suoritin Avoimessa yliopistossa kahdessa vuodessa 40 opintopistettä. Lapsi oli isän hoidossa tenttien ajan. Muut opiskelut hoidin ihan siinä sivussa. Tosin on vain yksi lapsi, joka nukkui joka päivä sen pari tuntia. Se aika riitti todella hyvin opintoihin.
on aikaa ;) Ja maailmassa niin paljon kirjoja, ettei kaikella ole kiire. Joskus voi jonkun kirjan toki ostaakin, mutta harvemmin. Itse olen lainannut myös kavereilta.
asut pk-seudulla, suosittelen helmet.fi-palvelua. Ihan loistava kirjojen etsintään ja uutuuksia voi mennä jonottamaan kätevästi kotoa käsin. Kirjastokäynneillä sitten keskittyy vain niihin lapsiin ja noutaa omat kirjansa samalla ilman haahuilua.
Tosin luen yleensä saman kirjan vain kerran.
Kotiäiti
Miten ihmeessä malttaisin hakea kirjani vain kirjastosta, kun jo kirjojen tuoksu on aivan ihana ja kirjahyllystä pitää voida valita kirja, jos tekee mieli lukea jotain? Kirjastossakin käyn lasten kanssa, mutta harvemmin löydän itselleni sopivaa, kun ei ole aikaa vain olla ja tutkia tuntitolkulla. Luen useimpia kirjoja monta kertaa, kyllä ne tarjoavat aina jotain uutta.
Viimeksi kun olin yhtä kirjaa jonottamassa, niin edelläni oli 170 jonottajaa. Aika monta kuukautta saisi kirjaa odottaa vaikka opuksia olisi muutama kappale.
itselläni on ainakin kausia, jolloin tietynlainen kirjallisuus kiinnostaa. Se inspis menee helposti ohi jos joutuu odottamaan kirjaa vuoden verran. Varsinkin sarjamuotoisia kirjoja ei malta odottaa tai niitä, joista kohistaan alan lehdissä ja yleensä mediassa.
mahtunut muita kirjojen omistajia. Minä liikun porukassa, joka tapasi toisensa synnytysvalmennusryhmässä. Meitä on laidasta laitaan, akateemisista pelkällä peruskoulupohjalla oleviin. Kyllä noista mammakavereistani yli puolella on kotona kirjahylly täynnä kirjoja.
Vaikka lapsi oli 2 v. Siihen tarvittiin halua opiskella ja vähän aikataulutusta. Jos ei ole halua, niin sitten ei onnistu!
kai se, mistä kirjansa hankkii, kaupasta vai kirjastosta. Sama tieto niissä kumminkin on.
Ja jos malttaa odottaa uutusskirjan lukemista, niin ei kai se tyhmyyden merkki ole? Kuten ei sekään, jos tykkää pitää kirjoja omassa hyllyssä :D
tuli mieleen, että ap:n mammakaverit kertovat jotain ap:sta itsestään ;)
mahtunut muita kirjojen omistajia. Minä liikun porukassa, joka tapasi toisensa synnytysvalmennusryhmässä. Meitä on laidasta laitaan, akateemisista pelkällä peruskoulupohjalla oleviin. Kyllä noista mammakavereistani yli puolella on kotona kirjahylly täynnä kirjoja.
hankittua, mutta me pidämme olohuoneessa vain ihan pientä kirjahyllyä. Myymme pois luettuamme kaiken, mitä ei tarvitse jatkossa. Inhoan tavaran hamstraamista ja juuri sitä pölyjen pyyhkimistä. Meillä on myös kellarissa kirjoja laatikoissa.