"Venäjä ja Kiina ovat nopeasti kasvavia markkinoita", "pitäisi varmistaa kunnollinen kielitaito"

Sanotaan nyt näin: Kaikille on peruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus lukea venäjää vaikka lukisi ruotsia. Lisäksi venäjän oppimista helpottaa jops osaa ruotsiatai saksaa ennestään. Kirjaimet ovat tosin eri kuin meillä, mutta lainasanoja venäjän kielessä on paljon ruotsista ja saksasta, osa kulkeutunut latinan kautta tietenkin.



Venäjälle etabloitumista hankaloittaa se että se on suljettu maa ja siellä pelataan ihan omilla säännöillä. Yrityksen, edes myyntikonttorin perustaminen on länsimaiselle firmalle vaikeaa, ja pelkkä kielitaito ei riitä jos haluaa tehdä bisnestä vaan on ymmärettävä siellä vallitsevan macho-kulttuurin päälle ja hyväksysttävä se, että turpiin tulee aluksi. Se ei ole niin helppoa kuin esim pohjoismaalaisten tai ylipäänsä länsimaalaisten kanssa bisneksen tekeminen.



Pohjoismaista selvästi rikkainhan on Norja ja siellä kuvittelisi löytyvän markkinoita esim pohjois-suomalaislle yrityksille yhtä lailla. Ja norjalaisethan osaavat ruotsia, vaikka ei se haitaksi ole osata muutama sana norjaakin.



Kiinassa ollaan avoimempia mutta Kiinasa hyväksytään myös se että länsimaalaiset eivät oikein viitsi opiskella kiinaa vaan siellä hoidetan bisnekset englanniksi.

Sanotaan nyt näin: Kaikille on peruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus lukea venäjää vaikka lukisi ruotsia. Lisäksi venäjän oppimista helpottaa jops osaa ruotsiatai saksaa ennestään.

Miksi ruotsin pitäisi olla "pyhä", johon ei voi koskea? Jos lukisi englantia, saksaa ja venäjää, niin miksi se ei käy?

kuin RKP:n voitelemat poliitikot tyyliin Katainen, Lipponen jne.



Oikeassa elämässä asiat menee niin, että Pohjoismaiden välillä käytetään työkielenä englantia, mutta venäjää pitäisi ihan oikeasti osata.

Suomen ruotsalaisita polveutuva väestö on asunut täällä yhtäjaksoisesti varhaiskeskiajalta asti. Venäläisiä, saksalaisia ja englantilaisia täällä on asunut vain jaksoittain ja nekin pääosin vasta 1800-luvulta alkaen ja heitä on aina ollut huomattavasti vähemmän kuin ruotsalaisia.



Ruotsinkielisiä asuu Suomessa 300.000, venäjänkielisiä alle 100.000 ja englannin ja saksankielisiä ehkä 10.000 kumpaakin.

englanti, saksa ja venäjä eivät ole virallisia kieliä Suomessa

Suomen ruotsalaisita polveutuva väestö on asunut täällä yhtäjaksoisesti varhaiskeskiajalta asti. Venäläisiä, saksalaisia ja englantilaisia täällä on asunut vain jaksoittain ja nekin pääosin vasta 1800-luvulta alkaen ja heitä on aina ollut huomattavasti vähemmän kuin ruotsalaisia.

Ruotsinkielisiä asuu Suomessa 300.000, venäjänkielisiä alle 100.000 ja englannin ja saksankielisiä ehkä 10.000 kumpaakin.

Mitä tekemistä tällä on koulun pakkokielien kanssa? Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä... ei niitä silti ole pakko koulussa lukea! Ja Ruotsissa on ikikainen suomalaisvähemmistö, vaan eipä ole pakkosuomea siellä...

Vai väitätkö tosissaan, että 5% ruotsinkielistä (käytännössä kaksikielistä) vähemmistöä varten koko kansan pitää opiskella ruotsia, vaikka työelämä huutaa venäjän, kiinan yms. kielten osaajia?

Suomen ruotsalaisita polveutuva väestö on asunut täällä yhtäjaksoisesti varhaiskeskiajalta asti.

Iso osa suomenruotsalaisista on täysin suomenkielistä alkuperää, mutta vaihtoivat paremman elämän toivossa aikanaan kielensä (siis silloin kun suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia tässä maassa).

Sanotaan nyt näin: Kaikille on peruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus lukea venäjää vaikka lukisi ruotsia. Lisäksi venäjän oppimista helpottaa jops osaa ruotsiatai saksaa ennestään. Kirjaimet ovat tosin eri kuin meillä, mutta lainasanoja venäjän kielessä on paljon ruotsista ja saksasta, osa kulkeutunut latinan kautta tietenkin.

Venäjälle etabloitumista hankaloittaa se että se on suljettu maa ja siellä pelataan ihan omilla säännöillä. Yrityksen, edes myyntikonttorin perustaminen on länsimaiselle firmalle vaikeaa, ja pelkkä kielitaito ei riitä jos haluaa tehdä bisnestä vaan on ymmärettävä siellä vallitsevan macho-kulttuurin päälle ja hyväksysttävä se, että turpiin tulee aluksi. Se ei ole niin helppoa kuin esim pohjoismaalaisten tai ylipäänsä länsimaalaisten kanssa bisneksen tekeminen.

Pohjoismaista selvästi rikkainhan on Norja ja siellä kuvittelisi löytyvän markkinoita esim pohjois-suomalaislle yrityksille yhtä lailla. Ja norjalaisethan osaavat ruotsia, vaikka ei se haitaksi ole osata muutama sana norjaakin.

Kiinassa ollaan avoimempia mutta Kiinasa hyväksytään myös se että länsimaalaiset eivät oikein viitsi opiskella kiinaa vaan siellä hoidetan bisnekset englanniksi.

Tolle sun Kiina kommenteille. Kiinassa nimen omaan on todella arvokasta osata sitä mandariinikiinaa. En tiedä, teetkö sinne päin töitä, mutta meikäläinen asui siellä 7 vuotta, eli jonkinlainen näppituntuma on

Ja, meidän lapset 3v ja 5v opettelevat mandariinikiinaa :) Emme asu Suomessa

Olen ollut sekä opiskelijavaihdossa että harjoittelussa Kiinassa, ja nyt pääsin mielekkääseen työpaikkaan, jossa kiinankielentaidostani on huomattava etu.

Pakottamalla lapset opiskelemaan ruotsia jo ala-asteella, kynnys A2-kielen valintaan nousee melkoisesti. Siis aikana, jolloin tarvittaisiin lisää eri kielten osaajia, hallitus tekee päätöksen, joka yksipuolistaa kielten opiskelua!

Parin peruskouluvuooden aikana ei voi puhua siitä että kukaan oppisi täydellistä ruotsia ja että kenenkään olisi pakko osata sitä. Mutta silti on hyvä osata perusteet jos myöhemmin tarvitsee.



Eri asia olisi jos ruotsi olisi pakko valita ensimmäiseksi keileksi ennen englantia. Näinhän asia on ruotsinkielisissä kouluissa, suomen lukemine aloitetaan jo 3. luokalla. Eli ruotsinkielisissä kouluissa on todellakin pakkosuomi. Silti ruotsinkieliset oppivat koko maahan verrattuna muita kieliä eli englantia, saksaa, venäjää ja ranskaa paremmin kuin suomenkieliset. Siksi moni suomenkielinenkin laitttaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun ennemmin eli haluaa paremman kielipääoman lapselleen.



Työelämässä, ei oikeastaan millään alalla enää arvosteta saksan osaamista. Englanti on korvannut sen. Teknisellä alalla myös ruotsin arvostus on romahtanut. Ainoastaan palvelualalla sekä julkisissa viroissa kaksikielisillä alueilla arvostetaan ruotsin osaamista. Venäjä on noussut palveluallalla itä-Suomessa tärkeäksi mutta teollisuudessa ja muussa liike-elämässä sitä tarvitsee harva, johtuen maan suljetusta luonteesta ja poliittisesta järjetelmästä.



Ranskan osaamista on pidetty iät ja ajat "neitien asiana" eikä se suomalaisessa kulttuurissa muutu. Brysseliin uraa luomaan lähtee todella harva suomalaine ja voi olla että kohta ei enää kukaan.



Kiinan suhteen on liian optimistista väittää mitään. Vaikka se on maailman väkirikkain maa niin sen bruttokansantuote /asukas on kehitysmaaluokkaa. Japani on talouden suurvalta mutta ei juuri kukaan länsimaalainen liikemies viitsi japania lukea. Teinitytöt lännessä ovat ottaneet sen harrastuksekseen mutta ilmeisesti ihan eri syistä.

Parin peruskouluvuooden aikana ei voi puhua siitä että kukaan oppisi täydellistä ruotsia ja että kenenkään olisi pakko osata sitä. Mutta silti on hyvä osata perusteet jos myöhemmin tarvitsee.

Ruotsia ei opiskella vain peruskoulussa, vaan se on kaikkein pakollisin aine Suomen kouluissa. Se seuraa pakollisena aineena jokaisella koulutuksen tasolla aina yliopistoihin saakka. Mikään muu aine ei ole alasta riippumatta pakollista jokaisella opintojen tasolla.

Eri asia olisi jos ruotsi olisi pakko valita ensimmäiseksi keileksi ennen englantia. Näinhän asia on ruotsinkielisissä kouluissa, suomen lukemine aloitetaan jo 3. luokalla. Eli ruotsinkielisissä kouluissa on todellakin pakkosuomi. Silti ruotsinkieliset oppivat koko maahan verrattuna muita kieliä eli englantia, saksaa, venäjää ja ranskaa paremmin kuin suomenkieliset.

Ei maan pääkielen opiskelua voi verrata pienen vähemmistökielen opiskeluun. Ja ruotsinkielisethän ovat jatkuvassa suomen kielen kylvyssä (kun taas ruotsi on suomenkielisille täysin vieras kieli, jota ei kuule koululuokan ulkopuolella). Siis ruotsinkieliset oppivat suomen kuin itsestään.

Mutta Suomessa on vain 2 virallista kieltä

Mutta kun kielen virallisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä kieliä kouluissa on pakko opiskella. Edellinen oikeusministerikin totesi tämän. Siis perustuslaki ei ota kantaa koulun pakollisiin kieliin.

Mutta Suomessa on vain 2 virallista kieltä

Mutta kun kielen virallisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä kieliä kouluissa on pakko opiskella. Edellinen oikeusministerikin totesi tämän. Siis perustuslaki ei ota kantaa koulun pakollisiin kieliin.

että kun toista kieltä puhuu 5% ja toista 95%, niin silloin vähemmistö opettelee enemmistön kielen eikä toisinpäin. Kenelle tämä muka on epäselvää?

Täytyy muistaa että kaikkien ei ole pakko mennä lukioon eikä yliopistoon. mielestäni ammattikoulut pitäisi kehittää siihen suuntaan että se houkuttelisi enemmän teknisesti lahjakkaita nuoria, esim sillä että pääsee nopeammin työelämään kuin lukiota ja yliopistoa köymällä. Esim IT-alalla on turhaa käydä korkeakoulua jos ei tunne vetoa johtamis tai myyntitehtäviin tai virkamieheksi. Suurin osa IT-alan ihmisistä nykyään on ylikoulutettuja.



Ruotsin keiltä kuulee Suomessa televisiossa ja radiossa ja ruotsinnkielistä radio-ohjelmaa pystyy aika alkeellisellakin ruotsin taidolla seuraamaan. lisäksi Suoemssa ilmestyy joukoittain ruotsinkielisiä lehtiä ja kirjoja. Erilaisten vähän erikoisempien harrastusten ystävät ovat tilanneet ruotsalsisa lehtiä iät ja ajat ja nykyään seuraavat ruotsalaisia nettisivuja ja osallistuvat keskusteluihin ruotsin keielellä. Eivätkä ruotsalaiset naura suomalaisten kouluruotsille.



Venäjään, ranskaan tai saksaan ei mediassa törmää läheskään niin paljon kuin ruotsiin.

Ruotsin keiltä kuulee Suomessa televisiossa ja radiossa ja ruotsinnkielistä radio-ohjelmaa pystyy aika alkeellisellakin ruotsin taidolla seuraamaan. lisäksi Suoemssa ilmestyy joukoittain ruotsinkielisiä lehtiä ja kirjoja. Erilaisten vähän erikoisempien harrastusten ystävät ovat tilanneet ruotsalsisa lehtiä iät ja ajat ja nykyään seuraavat ruotsalaisia nettisivuja ja osallistuvat keskusteluihin ruotsin keielellä. Eivätkä ruotsalaiset naura suomalaisten kouluruotsille.

Venäjään, ranskaan tai saksaan ei mediassa törmää läheskään niin paljon kuin ruotsiin.

Ruotsinkielinen TV ja radio ovat omilla kanavillaan. Ei niihin törmää arkielämässä sen enempää kuin esim. saksankielisiin kaapelikanaviin. Ruotsin kieli on käytännössä täysin vieras kieli suomenkieliselle. Kun taas ruotsinkielinen törmää suomen kieleen päivittäin, koska tämä maa sattuu toimimaan suomen kielellä (ihan riippumatta siitä mitä lakipykälissä sanotaan).

Mikä järki vängätä pakkoruotsin puolesta, kun sille nyt vaan ei ole enää mitään perusteita? Jos pakkoruotsia ei olisi ja joku nyt ehdottaisi sellaista, ei kukaan sitä kannattaisi. Jos et usko, niin vertaa hetki Ruotsiin. Siellä on samankokoinen suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Mietipä, jos joku rupeaisi tosissaan vaatimaan pakkosuomea koko Ruotsiin ??? Se olisi todennäköisesti poliittisen uran loppu.

Olen ollut sekä opiskelijavaihdossa että harjoittelussa Kiinassa, ja nyt pääsin mielekkääseen työpaikkaan, jossa kiinankielentaidostani on huomattava etu.

Terveisin se 7 vuotta Kiinassa asunut

saksalaiset ja muut vain kaapelin tai satelliitin kautta niihin talouksiin joilla sellaiset vehkeet on.



Ruotsin kielin vierauden äärittelee jokaine itse. Hyvin moonella on esim joku isovanhemmista ruotsinkielisiä. Valitettavasti kävi niin että aina 1960-luvulle asti, eli käytännössä siihen asti kun ruotsia ei kaikille opetettu kouluissa, työväenluokan perheissä joissa toinen vanhmemista puhui suomea ja toinen ruotsia, opetettiin lapsille vain suomea. Siksi ruotsinkieliset olivat vähällä kuolla sukupuuttoon, mutta kehitys pysähtyi 1970-luvulla. Pitkäaikainen tavoite meillä hurreilla on palauttaa osuutemme samalle tasolle n 20 % mikä se oli 1800-luvun alussa kun Suomi joutui eroon Ruotsista ja Venäjän vallan alle.



Nykyisessä v 1809 jälkeisessä tynkä-Ruotsissa sensijaan ei ole ollut suurta suomalaisväheminstöä ennen 1960-lukua kun paljon suomalaisia muutti sinne, eli historiallisessa perspektiivissä Suomen ja Ruotsin kieliolot eivät ole toistensa peilikuvia. Olisi tietenkin toivottavaa jos ruotsalaiset alkaisivat opetella suomea, siitä olisi heille hyötyä paitsi käydessään kauppaa Suomen kanssa, myös Viron kanssa.

Täytyy muistaa että kaikkien ei ole pakko mennä lukioon eikä yliopistoon. mielestäni ammattikoulut pitäisi kehittää siihen suuntaan että se houkuttelisi enemmän teknisesti lahjakkaita nuoria, esim sillä että pääsee nopeammin työelämään kuin lukiota ja yliopistoa köymällä. Esim IT-alalla on turhaa käydä korkeakoulua jos ei tunne vetoa johtamis tai myyntitehtäviin tai virkamieheksi. Suurin osa IT-alan ihmisistä nykyään on ylikoulutettuja.

Ruotsin keiltä kuulee Suomessa televisiossa ja radiossa ja ruotsinnkielistä radio-ohjelmaa pystyy aika alkeellisellakin ruotsin taidolla seuraamaan. lisäksi Suoemssa ilmestyy joukoittain ruotsinkielisiä lehtiä ja kirjoja. Erilaisten vähän erikoisempien harrastusten ystävät ovat tilanneet ruotsalsisa lehtiä iät ja ajat ja nykyään seuraavat ruotsalaisia nettisivuja ja osallistuvat keskusteluihin ruotsin keielellä. Eivätkä ruotsalaiset naura suomalaisten kouluruotsille.

Venäjään, ranskaan tai saksaan ei mediassa törmää läheskään niin paljon kuin ruotsiin.

pakollinen. Kuten myös englanti.

Valinnaiskieliä ei ollut vaan niitä piti opiskella omalla kustannuksella kansalaisopistolla mikä tosiaan oli harmi. Itse opiskelin alaa jossa laaja kielitaito olisi vain ollut plussaa eikä köyhällä opiskelijalla ollut kauheasti varaa erilaisiin kielikursseihin.

Sanotaan nyt näin: Kaikille on peruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus lukea venäjää vaikka lukisi ruotsia. Lisäksi venäjän oppimista helpottaa jops osaa ruotsiatai saksaa ennestään. Kirjaimet ovat tosin eri kuin meillä, mutta lainasanoja venäjän kielessä on paljon ruotsista ja saksasta, osa kulkeutunut latinan kautta tietenkin.

i]

Ajatus siitä että venäjän oppimista helpottaa, missään merkityksellisessä mielessä, saksan tai ruotsin osaaminen on aivan irstaan kaukaa haettua hassuttelua.

Noita kaikkia kieliä opiskelleena tiedän että germaanisista kielistä ei ole mitään mainitsemisen arvoista hyötyä, mutta englannista eniten jos halutaan laskea joku hassu lainasana siellä tai täällä "helpotukseksi".

-

Venäjään tai mihin muuhun tahansa slaavilaiseen kieleen saa hyvät lähtökohdat vain hallitsemalla entuudestaan jonkun muun slaavilaisen kielen. Tyhjää paremmat lähtökohdat saa osaamalla jotain kieltä jossa sijamuotojen käyttö korostuu. Germaanisista kielistä ainut tällainen kieli on saksa.

Mutta minusta vain näyttää että virallinen suomenruotsalaisuus ja sen lahjomat muut puolueet elävät kylmän sodan aikaisissa Hollywood-leffoissa joissa kaikkea itään liittyvää pitää kavahtaa vieraana eikä sitä edes saa ymmärtää tai oppia. Enintään saa oppia saksaa tai ehkä vielä jotain muuta kieltä mutta ei missään tapauksessa mitään niin vierasta ja haasteellista kuin venäjää.

Venäjään, ranskaan tai saksaan ei mediassa törmää läheskään niin paljon kuin ruotsiin.

Se että venäjään, ranskaan, saksaan, kiinaan, arabiaan, espanjaan, portugaliin jne. ei törmää niin paljon ei kerro mistään muusta kuin Suomen median nurkkakuntaisuudesta.

Ruotsinkielisen puolen ohjelmabudjetti on huomattavan ylisuuri kokoonsa nähden ja YLE ja lehdet nuoleskelevat Ruotsia minkä kerkeävät. Koko ajan tulee ohjelmia "Ruotsin kodit", "Ruotsin pahimmat kuskit", "Ruotsin puutarha" jne. kuin maailmassa ei olisi muuta kuin yksi helvetin Ruotsi.

Tällä tavalla älyllisesti itsetietoisia ihmisiä myös häpäistään olemaan väkipakolla kiinnostunut yhdestä pikkumaasta ja kielestä jota sitten "pitäisi" tietää ja hallita koska se on runnottu esille kaiken muun edelle. Tämä asetelma tietysti sopii hyvin niille jotka sattuvat olemaan vanhempiensa kieliharrastuksen tai muun sattuman kautta kiinnostuneita määrittelemään identiteettinsä ja oman maailmankuvansa tuon tunnelin kautta.

Tämä synnyttää siis sellaisen "Keisarin Uudet Vaatteet" ilmiön jossa ruotsin tärkeyttä täytyy osata ihastella tai muuten ei pääse piireihin.

Eihän tämä voi mitenkään kertoa kansainvälisestä tilanteesta vaan on täysin keinotekoisesti rakennettu asetelma. Jos linnoittautuu siihen nurkkaukseen niin tietysti maailma voi näyttää juuri sellaiselta.