Pitääkö parisuhde saada kuntoon ennen toisen lapsen hankkimista?
Nyt on vaikea jakso takana, jatkuvaa kiukuttelua ja riitelyä päivästä toiseen. Ei mitään isompia, mutta arkista tyytymättömyyttä, väsymystä toiseen ja lapsen hoitamisessa purkautuu.
Olimme suunnitelleet aloittavamme toisen yrittämisen nyt kesällä kun ensimmäinen on 1v 3kk. Mutta ihan oikeasti, kannattaako? Pitäisikö ehkäisyn poisjättämistä kuitenkin lykätä? Taloudellisesti ajatellen lapsen hankkimiselle olisi ollut nyt hyvä sauma. Pitäisikö olla välittämättä näistä pienistä kätinöistä ja mennä alkuperäisen suunnitelman mukaan? En haluaisi kuitenkaan tehdä toista lasta kovin suurella ikäerolla, vaan tahtoisin aikanani päästä luomaan myös uraa.
Kommentit (13)
vielä toista tuohon kun ensimmäisen kanssakin on vaikeuksia selvitä. Todella monet eroaa juuri sitten kun kakkonen on tulossa tai ihan pieni. Siinä olet sitten yksin kahden vaippaikäisen kanssa.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää lapset tehdä niin peräkkäin että esikoinen ei ehdi rauhassa olla perheen "vauva" vaan tehdään hänelle heti kilpailija.
Lapsille tärkeintä on kuitenkin se että isä ja äiti voi hyvin, yksilöinä ja myös keskenään, ja varmasti itsekin mietit että onko se uran luominen sitten sen arvoista että lapsilla tulee olemaan kaksi perhettä joiden välillä reissaavat.
Ei todellakaan. Miten voit edes harkita tuollaista?
Ei lapsen hankkimista voi ajatella pelkästään taloudelliselta kannalta. Toinen lapsi noin pienellä ikäerolla ei ainakaan parempaan päin vie parisuhdetta jos se jo ennestäänkin on ongelmissa.
Jos eroatte, niin sit lapsella on täyssisarus, mikä on todella hyvä. Eikä tartte sit enää tehdä lapsia kenenkään muun kanssa.
Ja jos ei uusi lapsi paranna parisuhdettanne, niin kannattaa kokeilla talonrakennusta.
Huh, ei kyllä. Kannattaa miettiä haluatko edes toista lasta saman puolison kanssa enää? Onko hänestä toisen lapsesi vanhemmaksi? Jos on ja haluat, niin sitten asia kai on selvä ja selvittelette asianne jos ovat selviteltävissä.
talonrakennus on myös hyvä konsti parisuhteen parantamisessa. Samoin se, että toinen lähtee töihin toiselle paikkakunnalle ja on viikot pois.
Kokeilkaa tosiaan nämä sitten jos toinen lapsi ei auta.
tilanteen muuttuvan paremmaksi sitten kun perheessä on toinen (valvottava) vauva ja taapero? Meinaatko että kiukuttelu, tyytymättömyys ja riitely jotenkin siitä vähenisi??
Jos eroatte, niin sit lapsella on täyssisarus, mikä on todella hyvä. Eikä tartte sit enää tehdä lapsia kenenkään muun kanssa.
mutta eiköhän niissä uusperheissä aina pukata sitä yhteistä rakkautenhetelmää...
Jos parisuhde ei ole kunnossa, niin uusi vauva ei ainakaan sitä pelasta! Päinvastoin. Lisäksi esikoisenne voi olla lapsen syntymän aikoihin pahassa uhmaiässä, eikä sitä sisaruksen syntyminen ainakaan helpottaisi.
Odottakaa 2-3 vuotta ja jos sitten tuntuu hyvältä, niin yrittäkää toista lasta. Tuollaiseen tilanteeseen ei kannata toista hankkia.
Mitä järkeä on yrittää toista lasta, jos parisuhde ei oikein kestä yhtäkään? Käsittämätöntä, miten niitä lapsia vain pitäisi saada useampi, vaikka oma jaksaminen ei riitä!
ja haluat löytää vielä uuden miehen, se on huomattavasti helpompaa mitä vähemmän on lapsia entisen miehen kanssa, varsinkin jos uudella miehellä ei itsellään vielä ole lapsia.
Yksi laspi riittää mainiosti! Kyllä te sen ennen aikuisikää saatte sekopääksi.
Jos eroatte, niin sit lapsella on täyssisarus, mikä on todella hyvä. Eikä tartte sit enää tehdä lapsia kenenkään muun kanssa.
mutta eiköhän niissä uusperheissä aina pukata sitä yhteistä rakkautenhetelmää...
Mun mukelot, sun mukelot, eksien mukelot, tulevien eksien mukelot ..ja maailma pyörii radallaan...täynnä psyykkisesti vauriotuneita.
Arkinen tyytymättömyys, väsymys toiseen ja lapsen hoitamiseen kyllä vaan lisii, jos tuohon isketään päälle vielä odotusaika väsymyksineen, mahdollisesti oksentamisineen ja hormoniheittelyineen.
Lapsi ei ole mikään suhteen laastari tai pikaliima. Odotusaika pienen taaperon kanssa saattaa viedä mehut totaalisesti.
Kun kerta olette suunnitelmallisia, miettikää nyt oikeasti järjellä. Jos on nyt jatkuvaa kiukuttelua ja riitelyä, mitä se sitten on kun lapsia on kaksi ja kumpikin tarvitsee hoitoa ja aikaa.