Mä en oikeesti tajunnut ennen omaa lasta miten rasittavaa
voi lapsen/lasten hoito olla... mä aina aattelin että sitten vaan lukee kirjoja ja valmistaa herkkuruokia ja siivoilee pikkuisen päivänmittaan.
ARGH. Nyt vasta uhma ilmeisesti alkamassa ja mä en jaksa yhtään... ihanasta lapsesta tullut joku aivan muu. ja tätä kuulema kestää. ja kaikki pahimmat temput ja raivot ym tietty minulle.
Kommentit (31)
että miten ihmiset jaksavat lapsiperhe-elämää päivästä toiseen. Olin aina ihan rätti hoidettuani siskoni lapsia pari tuntia.
Miehen kanssa aina päivitellään sitä helppoa elämää, kun oltiin kahdestaan. Kumma kyllä, silloin me saatiin aikaiseksi kaikkia remontti yms hommia vielä vähemmän kuin nyt kolmen pienillä ikäeroilla syntyneen lapsen kanssa.
Kyllä ne hetket, kun kukaan ei tappele tai kiukuttele, ja ollaan yhdessä koko perhe, korvaavat moninkertaisesti työleiriolot :D.
Kirjoituksista päätellen lapsen kanssa on mukavinta silloin kun se on 0-1v. Ei houkuttele lapsen hankintaan:D
Tarkoitan siis, tuntuu surkealta että ensin pitää odotella uhman loppumista, sitte murrosiän loppumista, ja ohoh, lapsi muuttaakin jo pois kotoa.
Meillä on murrosikäinen, esiteini ja uhmaikäinen ja olen yh. Eikä ole rankkaa.
On ihan tosi että murrosikää turhaan maalaillaan niin kaameaksi, nuoristahan kasvaa mahtavia persoonia joiden kanssa voi jo oikeasti keskustellakin.
Ekan lapsen kanssa ei tajua vielä, miten lyhyt lapsuusaika on. Nuo uhmatkin menee aika nopeasti ohi ja yhtäkkiä lapsesi menee kouluun, nyyh.
Luulin lapsenhoidon olevan leppoista ja koska tuttuni ja siskoni ei ole lapsenhoidon vaativiidesta valittaneet niin luulin sen olevan helppoa. Tai nyt jälkeenpäin katsottuna yhden lapsen hoito oli helppoa ja helposti pääsi menemään. Nyt on sitten vauva ja taapero, ja kyllä riittää tekemistä. Ei onneksi tullut yllätyksenä kuin tuon ekan kohdalla :).
Sain yksi päivä hysteerisen naurukohtauksen kun tajusin, että vaikka mies on kotona nyt lomalla, me tehdään kumpikin koko ajan jotakin, ja silti vain on sotkuista ja kaikki itkee eikä lastenhoidolle ja kotitöille näy loppua. Meillä lapsia on kolme, vanhin 4v, nuorin kohta 1v. Kun katson taakse päin kuluneita neljää vuotta, en ymmärrä miten vielä olen hengissä :D
tossa yäpuolella sanoisin et juurikin noin mäkin oon joutunut toteamaan. Meillä lapsia neljä ja hommaa piisaa molemmille vanhemmille. Joskus nauroin miehelle kun anoppi oli sanonut mökkiään työleiriksa että sieltä pääsee sentään pois jos haluaa. Meidän työleiri on täällä kotona ja poispääsyä ei ole tiedossa:D mutta nautin tästä kyllä suurimman osan aikaa. Äkkiä ne lapset kasvaa. meillä vanhin menee kolmannelle ja nuorin on vajaa kaks.
Mulla ollut siis tosi helppo elämä, vaikka 3 lasta mulla on ja lapsilla pienet ikäerot, vanhin oli alle 3v8kk kun nuorin syntyi, yksi siis siinä välissä.
Nyt jo ovat kaikki koulussa ja sama helppo meno jatkuu.
...niin haluat palata välittömästi pikkulapsiaikaan.
tossa yäpuolella sanoisin et juurikin noin mäkin oon joutunut toteamaan. Meillä lapsia neljä ja hommaa piisaa molemmille vanhemmille. Joskus nauroin miehelle kun anoppi oli sanonut mökkiään työleiriksa että sieltä pääsee sentään pois jos haluaa. Meidän työleiri on täällä kotona ja poispääsyä ei ole tiedossa:D mutta nautin tästä kyllä suurimman osan aikaa. Äkkiä ne lapset kasvaa. meillä vanhin menee kolmannelle ja nuorin on vajaa kaks.
että: MIKSI VITUSSA NIITÄ KERSOJA ON PITÄNY VÄÄNTÄÄ NOIN HELVETISTI!??!?!?!?!
tossa yäpuolella sanoisin et juurikin noin mäkin oon joutunut toteamaan. Meillä lapsia neljä ja hommaa piisaa molemmille vanhemmille. Joskus nauroin miehelle kun anoppi oli sanonut mökkiään työleiriksa että sieltä pääsee sentään pois jos haluaa. Meidän työleiri on täällä kotona ja poispääsyä ei ole tiedossa:D mutta nautin tästä kyllä suurimman osan aikaa. Äkkiä ne lapset kasvaa. meillä vanhin menee kolmannelle ja nuorin on vajaa kaks.
että: MIKSI VITUSSA NIITÄ KERSOJA ON PITÄNY VÄÄNTÄÄ NOIN HELVETISTI!??!?!?!?!
että sen kirjoitta nauttii suurimman osan ajasta. Kaikki ei elä pelkästä mukavuuden halusta.
...niin haluat palata välittömästi pikkulapsiaikaan.
meillä on järjestäin helvetillinen ikä ollut jotain 5.v-12.v sen jälkeen yhtä autuutta.
tossa yäpuolella sanoisin et juurikin noin mäkin oon joutunut toteamaan. Meillä lapsia neljä ja hommaa piisaa molemmille vanhemmille. Joskus nauroin miehelle kun anoppi oli sanonut mökkiään työleiriksa että sieltä pääsee sentään pois jos haluaa. Meidän työleiri on täällä kotona ja poispääsyä ei ole tiedossa:D mutta nautin tästä kyllä suurimman osan aikaa. Äkkiä ne lapset kasvaa. meillä vanhin menee kolmannelle ja nuorin on vajaa kaks.
että: MIKSI VITUSSA NIITÄ KERSOJA ON PITÄNY VÄÄNTÄÄ NOIN HELVETISTI!??!?!?!?!
että sen kirjoitta nauttii suurimman osan ajasta. Kaikki ei elä pelkästä mukavuuden halusta.
elää mielestään työleirillä...
Mulla ollut siis tosi helppo elämä, vaikka 3 lasta mulla on ja lapsilla pienet ikäerot, vanhin oli alle 3v8kk kun nuorin syntyi, yksi siis siinä välissä.
Nyt jo ovat kaikki koulussa ja sama helppo meno jatkuu.
Sä oot siis sellane hyvä ja rento mutsi, osaat kasvattaa kersas ja sit sullon sun kasvatukses takii tollaset helpot ja kivat lapset. ei riitoja, neuvotellaan vaan. joo.
tossa yäpuolella sanoisin et juurikin noin mäkin oon joutunut toteamaan. Meillä lapsia neljä ja hommaa piisaa molemmille vanhemmille. Joskus nauroin miehelle kun anoppi oli sanonut mökkiään työleiriksa että sieltä pääsee sentään pois jos haluaa. Meidän työleiri on täällä kotona ja poispääsyä ei ole tiedossa:D mutta nautin tästä kyllä suurimman osan aikaa. Äkkiä ne lapset kasvaa. meillä vanhin menee kolmannelle ja nuorin on vajaa kaks.
että: MIKSI VITUSSA NIITÄ KERSOJA ON PITÄNY VÄÄNTÄÄ NOIN HELVETISTI!??!?!?!?!
että sen kirjoitta nauttii suurimman osan ajasta. Kaikki ei elä pelkästä mukavuuden halusta.
elää mielestään työleirillä...
En siis varsinaisesti se kenelle vastasit. Itsellänikin on välillä olo, että olen työleirillä. Mutta olen aina halunnut lapsen ja yksi on tosi vähän, siitä puuttuisi lapsiperheelle tyypillinen elämöinti ja vilske, jota kaipasin. Ja kun oli kaksi, tuntui, että sydämeen mahtuu vielä kolmaskin. Mutta onhan tämä välillä raskasta. Silti ollaan miehen kanssa todettu, että nyt kun lapset on pieniä, me eletään luultavasti parasta aikaa elämässämme. Ehkä helppo elämä ei ole kaikille se oikeanlainen tapa elää. Ja kuten jo joku mainitsi, suurimman osan ajasta kuitenkin nauttii elämästä.0
...niin haluat palata välittömästi pikkulapsiaikaan.
toiset vilkkaampia toiset hiljaisia hissuttelijoita ja kaikkea siltä väliltä. eli toisilla helevetin helppoa, toisilla rankkaa ja muistetaan että erilaiset on vanhempienkin sietokyvyt.
murrosikä oli ihan iisiä meillä. Eli oman kokemukseni perustella voisin lohduttaa sua, että vuosi vuodelta helpottaa.
nyt vasta muistin käydä tsekkaan täällä. Voi onko joku ottanu mut liian kirjaimellisesti? Siis että elän työleirillä? Hmm,joskus toivois ettei ihmiset olis nin ahdasmielisiä.. en oikein oo varma miten sen sanois,olisko suvaitsemattomia? Eli se mitä yritän sanoa on että ei tarvi olla huolissaan musta kun sanoin että elämäni on työleiri:D rakastan ihan mielettömän paljon lapsiani kaikkia neljää.HUI mikä määrä,ja muutenkiaan en vaihtais elämääni mihinkään. mutta onhan elämässä aina hommaa jos niin voi sanoa,ja kaikki joilla lapsia on tietää mitä tarkoitan kun sanon et joskus tuntuu kuin tämä olis se työleiri.. mutta älä ihmettele,jos musta siltä joskus tuntuu,mä pärjään kyllä,ja joka päivä mietin kuinka mua on siunattu näillä lapsilla. ap