Kun mies ei tee yhtään mitään

Jahas, mistäs sitä sitten aloittaisi.. Ollaan seurusteltu noin 6 vuotta, joista pian vuosi ollaan oltu naimisissa.



Mies on tullut vuosi vuodelta laiskemmaksi, ei tee kotitöitä juuri lainkaan. Meillä on oma talo, jossa voisi olettaa, että mies tekisi edes pihahommat. Viime talven sain lykkiä lumet, toissakesänä ruohonleikkuukin oli minun vastuullani.. Puhumattakaan sisähommista. Nekin ovat "naisten hommia", joskus mies tyhjentää ja täyttää astianpesukoneen. Ja vaatii tietenkin suurta kiitosta. Minä en saa kiitosta, vaikka käyn töissä miltei 9h/päivä, teen ruoan, pesen pyykit, hoidan eläimet, siivoan.. Mieskin käy toki töissä. Nyt ongelmaksi muodostuu se, että tämänä paskan keskelle olisi parin kuukauden päästä määrä syntyä pienokainen. Mies ei ole edes remonttia tehnyt, minä olen nekin hommat raskaana ollessa joutunut tekemään. Kissanastioiden putsauskin kävi näköjään liian suureksi toimenpiteeksi. Lisäksi mies ei edes hoida koiraansa kunnolla, ei lenkitä yms.l, käyttää vain välillä pihalla pissalla, ja koira kuseekin sisätiloihin välillä milloin mistäkin syystä.





Miehelläni on myös outo vahvistunut tyyli tuoda omia "tarpeitaan" esille, erityisesti, jos kyse sattuu olemaan sellaisesta asiasta, mitä hän ei oikeasti tarvitsisi, kunhan haluaa. Nämä asiat eivät muuten häiritsisi, mutta kun ne ovat usein kalliita ja vaivalloisia (esim. nyt tämä koira). Autoharrastukseensa on saanut käyttää useita satoja euroja, tuhansiakin. Silti aina hän tuntuu jäävän alakynteen, ja ei saa tienaamiaan rahoja käyttää miten haluaa. Itseasiassa ennen äippälomalle jäämistäni, minä olen viimeisen vuoden ajan tuonut leveämpää leipää pöytään, ja mitä olen itselleni saanut? 100 eurolla äitiysvaatteita, plus vauvantarvikkeet, muutamalla sadalla eurolla kynsitarvikkeita. Kuulostaako reilulta?



Olen monesti maininnut, että en jaksa tätä enää, työpäivän jälkeen kun pitäisi miestä passata ja pitää yllä huushollia, miehen maatessa sohvalla telkkua tuijottaen. Erehdypä pyytämään jotain palvelusta... Onhan hän jo työnsä tehnyt, perheelleen käynyt rahaa tienaamassa. No entäs minä? En kuulema joudu tekemään yhtä raskasta työtä kuin hän (konekuski), joten on oletettavaakin, että teen kotihommat (koko päivän olen muutenkin jaloillani, laboratoriossa).



Ennen sentään imuroikin joskus, vei roskat, leikkasi ruohon ja teki muutakin kaverina (elämä oli helppoa), mutta vuosi vuodelta hommat ovat vähentyneet.. Kämppä siis muistuttaa läävää, mies ei edes siivoa omia jälkiään vaikka pyytäisin. Alkaa tuntua jo siltä, että taidan muuttaa osoitteeni jonnekin muualle, saa mies elää paskansa ja koirankarvojensa keskellä miten haluaa.. Olenko nyt hieman ylireagoiva, vai miten te muut toimisitte tällaisessa tilanteessa?