Onko täällä muita, jotka uskovat että Minttu on ollut ihan vilpittömästi
koulukiusattujen asialla ja yrittänyt tuoda heidän asiaansa esiin.
Samoin uskon, että Minttu itse on ollut koulukiusattu.
Sitten vaan on mopo lähtenyt jossain vaiheessa käsistä ja tilanne on tämä :(
Kommentit (43)
Haloo tulee siitä, että Elisan tarinan on väitetty olevan totta
kuka tarinaa on väittänyt todeksi? Kirjassa on alussa asti lukenut: fiktiivinen tarina. Tiedoksi, että silloin tarkoitetaan keksittyä tarinaa.
mutta kirjailija väittää vieläkin, että tarina perustuu ihan oikeaan henkilöön ja että esim. "Elisan" vanhempien blogi on totta. Miksi hän väittää näin, mikäli koko juttu on fiktiota?
mutta kyseessä ei ole elämäkerta vaan fiktiivinen kertomus.
Tänään oli aamutv:ssä keskusteluakin asiasta, kuinka alunperinkin kirjailija on korostanut sitä, että kyseessä on fiktiivinen tarina. Media kuitenkin otti tarinan todesta ja ei välittänyt tutkia taustoja.
Minusta on ihmeellistä, että tällä palstalla sormi osoittaa koko ajan kirjailijaan vaikka julkisuudessa on puhuttu enemmän siitä, miten media voi toimia tavalla, jolla tässä tapauksessa on toimittu.
Kuten sanoit, tarina pohjaa tosielämään. Kiusattuja on ja myös osa heistä on tehnyt itsemurhan. Näiden tapausten pohjalta on kirjoitettu tuo kirja. Jos ei välitä lukea kirjailijan alustusta tai uskoo sinisilmäisesti kaiken median uutisoiman ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä, voi vain katsoa peiliin.onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.että kyseessä on fiktio, niin miksi sitten kaikki vanhempien blogit ja lupaukset todisteista? Ja miksi kirjailija vieläkin väittää, että kyseessä on ihan tosi elämän henkilö, ei fiktiivinen?
Uskotko, että kaikki kirjat ovat täysin totta jos mainostekstissä lukee, että pohjautuu tositapahtumiin? Se, että joku pohjautuu tositapahtumiin ei tarkoita, että kaikki kerrottu on täysin totta vaan, että tositapahtumista on saatu tarinan aihe. Taidat olla itse melkoisen simppeli.
onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.Kirjailijalla on oikeus kirjoittaa fiktiota, mutta ei uskotella ihmisille, että se on totta, eikä varsinkaan valjastaa muita ihmisiä kampanjoimaan fiktiiviseen henkilöön liittyviin kampanjoihin, kun ihmiset edelleen ovat siinä uskossa, että tarina onkin totta.
Mä en oo lukenut koko kirjaa, enkä usko mainosteksteihin, mutta tuo Vettenterä on vienyt tuon uskottelunsa hieman mainostekstejä pitemmälle.
Viimeksi eilen oli vastannut toimittajalle, että "Elisa" on ihan oikea henkilö ja vanhemmat ovat ihan oikeita ihmisiä.
Vaikka nyt miten kiemurtelet, niin totuus on se, että Vettenterä on koko ajan uskotellut ihmisille, että Elisa on totta, hänen vanhempansa ovat totta, että päiväkirjat ovat oikeita.
Vettenterä on myös valjastanut julkisuuden henkilöitä kampanjansa taakse ja syöttänyt heille tietoa, että kyseessä on ihan aito tapaus.
Jos et ymmärrä tätä eroa vaikka jonkun Ruusun nimen ja Vettenterän kirjan välillä, olet todella simppeli, tai mahdollisesti kirjailija itse.
siinä mielessä, että kirjoitusten perusteella Minttu vaikuttaa olevan emotionaalisesti niin syvällä aiheessa, ettei ikään kuin kykene täydelliseen vilpittömyyteen. En usko myöskään sellaiseen vilpillisyyteen, että soppa on keitetty täysin laskelmoidusti.
Ensinnäkin olen saanut sen vaikutelman, että Vettenterä nauttii kirjoittaa näitä hiukan naiveja uhritekstejä, joissa maailma on hyvin mustavalkoinen ja jotka pääasiassa kuvailevat vain ja ainoastaan uhrin suuria kärsimyksiä. Aiheen käsittely on mielestäni hyvin epäkypsää, teinimäistä.
Toisaalta jää vaikutelma, että nauttii tästä "sankaruudesta", mitä myyttiä itseasiassa "ilkeä media" vain pönkittää, kun kehtaa ns. epäillä hyvää tarkoittavaa ihmistä.
Jossain blogissa tämä Miksu-niminen henkilö kirjoitti jotain sinnepäin, että kaikki me halutaan tehdä jotain suurta ja muuttaa maailmaa, kaikki me halutaan olla sankareita. Yleensä kyllä aikuisilla ihmisillä ei enää ole tällaisia sankaruushaaveita.
Uskon siis, että tämä on tahaton kömmähdys persoonaltaan kehittymättömältä, jossain määrin mielenterveysongelmaiselta, kenties traumatisoituneelta henkilöltä.
Koko soppa on herättänyt itsessäni kiukkua vain ja ainoastaan tiettyjä medioita ja toimittajia kohtaan, jotka ovat tehneet työnsä aivan ala-arvoisesti (erityisesti Siina Repo!), tyyliin jos juttu on tarpeeksi mehukas, niin taustatyöstä viis.
Ensinnäkin olen saanut sen vaikutelman, että Vettenterä nauttii kirjoittaa näitä hiukan naiveja uhritekstejä, joissa maailma on hyvin mustavalkoinen ja jotka pääasiassa kuvailevat vain ja ainoastaan uhrin suuria kärsimyksiä. Aiheen käsittely on mielestäni hyvin epäkypsää, teinimäistä.Toisaalta jää vaikutelma, että nauttii tästä "sankaruudesta", mitä myyttiä itseasiassa "ilkeä media" vain pönkittää, kun kehtaa ns. epäillä hyvää tarkoittavaa ihmistä.
Niin, siis uskon kaikkein eniten siihen, että tämän kirjoitusprojektin perimmäinen motiivi ei ole saada ihmisiä keskustelemaan koulukiusaamisesta, vaan omassa mielihyvässä.
Ok. Evvk.
Uskotko, että kaikki kirjat ovat täysin totta jos mainostekstissä lukee, että pohjautuu tositapahtumiin? Se, että joku pohjautuu tositapahtumiin ei tarkoita, että kaikki kerrottu on täysin totta vaan, että tositapahtumista on saatu tarinan aihe. Taidat olla itse melkoisen simppeli.
onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.Kirjailijalla on oikeus kirjoittaa fiktiota, mutta ei uskotella ihmisille, että se on totta, eikä varsinkaan valjastaa muita ihmisiä kampanjoimaan fiktiiviseen henkilöön liittyviin kampanjoihin, kun ihmiset edelleen ovat siinä uskossa, että tarina onkin totta.
Mä en oo lukenut koko kirjaa, enkä usko mainosteksteihin, mutta tuo Vettenterä on vienyt tuon uskottelunsa hieman mainostekstejä pitemmälle.
Viimeksi eilen oli vastannut toimittajalle, että "Elisa" on ihan oikea henkilö ja vanhemmat ovat ihan oikeita ihmisiä.
Vaikka nyt miten kiemurtelet, niin totuus on se, että Vettenterä on koko ajan uskotellut ihmisille, että Elisa on totta, hänen vanhempansa ovat totta, että päiväkirjat ovat oikeita.
Vettenterä on myös valjastanut julkisuuden henkilöitä kampanjansa taakse ja syöttänyt heille tietoa, että kyseessä on ihan aito tapaus.
Jos et ymmärrä tätä eroa vaikka jonkun Ruusun nimen ja Vettenterän kirjan välillä, olet todella simppeli, tai mahdollisesti kirjailija itse.
Ai mä olen simppeli kun en ole samaa mieltä kuin sinä. Ok. Evvk.
Uskotko, että kaikki kirjat ovat täysin totta jos mainostekstissä lukee, että pohjautuu tositapahtumiin? Se, että joku pohjautuu tositapahtumiin ei tarkoita, että kaikki kerrottu on täysin totta vaan, että tositapahtumista on saatu tarinan aihe. Taidat olla itse melkoisen simppeli.
onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.Kirjailijalla on oikeus kirjoittaa fiktiota, mutta ei uskotella ihmisille, että se on totta, eikä varsinkaan valjastaa muita ihmisiä kampanjoimaan fiktiiviseen henkilöön liittyviin kampanjoihin, kun ihmiset edelleen ovat siinä uskossa, että tarina onkin totta.
Mä en oo lukenut koko kirjaa, enkä usko mainosteksteihin, mutta tuo Vettenterä on vienyt tuon uskottelunsa hieman mainostekstejä pitemmälle.
Viimeksi eilen oli vastannut toimittajalle, että "Elisa" on ihan oikea henkilö ja vanhemmat ovat ihan oikeita ihmisiä.
Vaikka nyt miten kiemurtelet, niin totuus on se, että Vettenterä on koko ajan uskotellut ihmisille, että Elisa on totta, hänen vanhempansa ovat totta, että päiväkirjat ovat oikeita.
Vettenterä on myös valjastanut julkisuuden henkilöitä kampanjansa taakse ja syöttänyt heille tietoa, että kyseessä on ihan aito tapaus.
Jos et ymmärrä tätä eroa vaikka jonkun Ruusun nimen ja Vettenterän kirjan välillä, olet todella simppeli, tai mahdollisesti kirjailija itse.
simppeli, kun et tajua, mikä ero on fiktion kirjoittamisella ja sillä, että kirjailija väittää kiven kovaan tarinansa olevan totta, kirjoittelee blogeja muiden nimissä tukeakseen huijaustaan, kampanjoi näyttävästi medioissa edelleen esittäen, että hänen keksimänsä tarina on totta ja lisäksi vetää kampanjointiin mukaan muita ihmisiä, jotka uskovat kirjailijan sanaan, joka onkin valhetta.
Vai olisko susta kiva, jos sulle valehdeltaisiin vastaavassa tilanteessa? Menisit mukaan johonkin kampanjointiin ja yhtäkkiä saisitkin tietää, että koko kampanja perustuu valheelle?
Mikael Pentikäisen kolumni aiheesta, joka sivuaa tätäkin. Ajatuksella.
Pentikäinen on mies, joka ei ole päässyt asemaansa turhaan eikä lähde laukomaan ihan mitä sattuu.
Varsinkin kohta
"Enkeli-Elisan tarina pakottaa toimitukset itsekritiikkiin. Hyvä niin, sillä internet ja sosiaalinen media haastavat nyt perinteistä journalismia väkevällä tavalla.
Medioiden nopeus- ja suosiokilpailu on synnyttänyt uuden journalismin lajin, siteerausjournalismin, jossa lainataan muita edes yrittämättä selvittää juttujen taustoja. Ilmiö on ikävä, koska se voi luoda epätosia ilmiöitä.
Koskettava tarina tai hyvä tarkoitus ei voi ohittaa velvollisuutta "pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen", kuten journalistin ohjeet edellyttävät.""
on aika hienoa puhetta Suomen parhaana toimituksena pidetyn lafkan esimieheltä.
Toinen juttu sitten on se, että nykyisin tämä yleisö, lukija, "asiakas", ne jotka näitä juttuja lukevat, annetaanko heille se mitä he haluavat?
Tekstiviestin pituisia pikkujuttuja iltapäivälehtien neittisaiteilta? Likasankojournalismia à la 7 Päivää?
Eikä se Hesarin oma toimituskaan eikä ko. Elisa-jutun kirjoittajatkaan ihan puhatin paperein selviä.
Tero
http://www.hs.fi/kotimaa/Enkeli-Elisa+pakottaa+median+itsekritiikkiin/a…
Tero *anteeksipyydellen*
Taustalla oleva tapaus ei kuitenkaan välttämättä ole johtanut kuolemaan, kyseessä ei välttämättä ole tyttö, hänen ikänsä ei välttämättä ole 15 vuotta.
TARINA on fiktiivinen, mutta se on syntynyt todellisen tapauksen pohjalta eli siihen on lisätty ja otettu pois asioita.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?
Tänään oli aamutv:ssä keskusteluakin asiasta, kuinka alunperinkin kirjailija on korostanut sitä, että kyseessä on fiktiivinen tarina. Media kuitenkin otti tarinan todesta ja ei välittänyt tutkia taustoja.
Minusta on ihmeellistä, että tällä palstalla sormi osoittaa koko ajan kirjailijaan vaikka julkisuudessa on puhuttu enemmän siitä, miten media voi toimia tavalla, jolla tässä tapauksessa on toimittu.
Kuten sanoit, tarina pohjaa tosielämään. Kiusattuja on ja myös osa heistä on tehnyt itsemurhan. Näiden tapausten pohjalta on kirjoitettu tuo kirja. Jos ei välitä lukea kirjailijan alustusta tai uskoo sinisilmäisesti kaiken median uutisoiman ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä, voi vain katsoa peiliin.onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.että kyseessä on fiktio, niin miksi sitten kaikki vanhempien blogit ja lupaukset todisteista? Ja miksi kirjailija vieläkin väittää, että kyseessä on ihan tosi elämän henkilö, ei fiktiivinen?
Mikael Pentikäisen kolumni aiheesta, joka sivuaa tätäkin. Ajatuksella.
Pentikäinen on mies, joka ei ole päässyt asemaansa turhaan eikä lähde laukomaan ihan mitä sattuu.
Varsinkin kohta
"Enkeli-Elisan tarina pakottaa toimitukset itsekritiikkiin. Hyvä niin, sillä internet ja sosiaalinen media haastavat nyt perinteistä journalismia väkevällä tavalla.
Medioiden nopeus- ja suosiokilpailu on synnyttänyt uuden journalismin lajin, siteerausjournalismin, jossa lainataan muita edes yrittämättä selvittää juttujen taustoja. Ilmiö on ikävä, koska se voi luoda epätosia ilmiöitä.
Koskettava tarina tai hyvä tarkoitus ei voi ohittaa velvollisuutta "pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen", kuten journalistin ohjeet edellyttävät.""
on aika hienoa puhetta Suomen parhaana toimituksena pidetyn lafkan esimieheltä.
Toinen juttu sitten on se, että nykyisin tämä yleisö, lukija, "asiakas", ne jotka näitä juttuja lukevat, annetaanko heille se mitä he haluavat?
Tekstiviestin pituisia pikkujuttuja iltapäivälehtien neittisaiteilta? Likasankojournalismia à la 7 Päivää?
Eikä se Hesarin oma toimituskaan eikä ko. Elisa-jutun kirjoittajatkaan ihan puhatin paperein selviä.
Tero
Taustalla oleva tapaus ei kuitenkaan välttämättä ole johtanut kuolemaan, kyseessä ei välttämättä ole tyttö, hänen ikänsä ei välttämättä ole 15 vuotta.
TARINA on fiktiivinen, mutta se on syntynyt todellisen tapauksen pohjalta eli siihen on lisätty ja otettu pois asioita.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?Tänään oli aamutv:ssä keskusteluakin asiasta, kuinka alunperinkin kirjailija on korostanut sitä, että kyseessä on fiktiivinen tarina. Media kuitenkin otti tarinan todesta ja ei välittänyt tutkia taustoja.
Minusta on ihmeellistä, että tällä palstalla sormi osoittaa koko ajan kirjailijaan vaikka julkisuudessa on puhuttu enemmän siitä, miten media voi toimia tavalla, jolla tässä tapauksessa on toimittu.
Kuten sanoit, tarina pohjaa tosielämään. Kiusattuja on ja myös osa heistä on tehnyt itsemurhan. Näiden tapausten pohjalta on kirjoitettu tuo kirja. Jos ei välitä lukea kirjailijan alustusta tai uskoo sinisilmäisesti kaiken median uutisoiman ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä, voi vain katsoa peiliin.onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.että kyseessä on fiktio, niin miksi sitten kaikki vanhempien blogit ja lupaukset todisteista? Ja miksi kirjailija vieläkin väittää, että kyseessä on ihan tosi elämän henkilö, ei fiktiivinen?
että kyseessä on nimenomaan "Elisaa" vastaava tyttö, että päiväkirjat ovat aitoja ja että "Elisan" vanhemmat, jotka ovat kirjoittaneet blogia, ovat ihan oikeita ihmisiä, ja että "ELisan" isä on ollut kirjailijan koulukiusaaja?
Ja miksi kirjailija on tarjonnut Hesarin toimittajalle todisteeksi tytön kuolinilmoitusta (josta henkilötiedot on poistettu)?
Nämä sinun antamasi tiedothan eivät pidä nyt ollenkaan paikkaansa. Miksi keksit tällaista juttua?
Av tuntuu olevan oikea apukoulu, kun luettua ei ymmärretä ja jäädään jankkaamaan jo moneen kertaan kirjoitettua.
Taustalla oleva tapaus ei kuitenkaan välttämättä ole johtanut kuolemaan, kyseessä ei välttämättä ole tyttö, hänen ikänsä ei välttämättä ole 15 vuotta.
TARINA on fiktiivinen, mutta se on syntynyt todellisen tapauksen pohjalta eli siihen on lisätty ja otettu pois asioita.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?Tänään oli aamutv:ssä keskusteluakin asiasta, kuinka alunperinkin kirjailija on korostanut sitä, että kyseessä on fiktiivinen tarina. Media kuitenkin otti tarinan todesta ja ei välittänyt tutkia taustoja.
Minusta on ihmeellistä, että tällä palstalla sormi osoittaa koko ajan kirjailijaan vaikka julkisuudessa on puhuttu enemmän siitä, miten media voi toimia tavalla, jolla tässä tapauksessa on toimittu.
Kuten sanoit, tarina pohjaa tosielämään. Kiusattuja on ja myös osa heistä on tehnyt itsemurhan. Näiden tapausten pohjalta on kirjoitettu tuo kirja. Jos ei välitä lukea kirjailijan alustusta tai uskoo sinisilmäisesti kaiken median uutisoiman ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä, voi vain katsoa peiliin.onhan kirjailijalla tai kenellä tahansa täysi oikeus kirjoittaa fiktiivistä tarinaa myös sillä tavalla, että taustalla on ihan ajatus tosielämän henkilöstä, josta kertoo ja lisäilee siihen oman mielikuvituksen tuotteita tai jonkun muun tosielämän henkilön kokemuksia.
Tämän Elisanhan ei ole kaiketi missään vaiheessa osoitettu olevan joku tietty Elisa? Vaan tarinan tyttö on nimetty Elisaksi ja siihen otettu aineksia sieltä sun täältä.että kyseessä on fiktio, niin miksi sitten kaikki vanhempien blogit ja lupaukset todisteista? Ja miksi kirjailija vieläkin väittää, että kyseessä on ihan tosi elämän henkilö, ei fiktiivinen?
että kyseessä on nimenomaan "Elisaa" vastaava tyttö, että päiväkirjat ovat aitoja ja että "Elisan" vanhemmat, jotka ovat kirjoittaneet blogia, ovat ihan oikeita ihmisiä, ja että "ELisan" isä on ollut kirjailijan koulukiusaaja?
Ja miksi kirjailija on tarjonnut Hesarin toimittajalle todisteeksi tytön kuolinilmoitusta (josta henkilötiedot on poistettu)?
Nämä sinun antamasi tiedothan eivät pidä nyt ollenkaan paikkaansa. Miksi keksit tällaista juttua?
On joo. Periaatteellä rahat pois tyhmältä kansalta.Osta kirja, liity yhdistykseen. Muista kuitenkin ensin tilittää rahat.
En usko. Uskon, että Minttis on omalla asiallaan, josta kertoo jo ne runsaat itsekehuskelut ja kirjoittajasta kertovat suitsutukset kiusaamisesta puhumisen sijaan.
Uskon, että kirjoittaja on siirtänyt omia kouluaikaisia kokemuksia (omia tai toisen)20 vuoden takaa nykyikaan kehitellen täysin fiktiivisen tarinan ja osuttuaan ns. jack pottiin, alkoi esiintyä asian apostolina piittaamatta asioiden oikeasta tilasta nykypäivänä.
Ihan kylmästi sanottuna kaikki toiminta on keskittynyt tuon kirjan markkinoitiin ja Minttu Vettenterän suitsuttamiseen.
Valheella on lyhyet jäljet. Kun pitää valehdella ja keksiä, ei olla millään asialla.
Taustalla oleva tapaus ei kuitenkaan välttämättä ole johtanut kuolemaan, kyseessä ei välttämättä ole tyttö, hänen ikänsä ei välttämättä ole 15 vuotta.
TARINA on fiktiivinen, mutta se on syntynyt todellisen tapauksen pohjalta eli siihen on lisätty ja otettu pois asioita.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?
Ajatteles nyt itsekin.
Esimerkiksi julkaistaan jonkun henkilön päiväkirja sellaisenaan.
On todellinen tarina, joka puetaan kaunokirjalliseen muotoon ja jossa otetaan taiteellisia vapauksia.
Kirjoitetaan selostus jostain tapahtumasta sellaisena, kuin se on tapahtunut.
Kirjoitetaan kaunokirjallinen teos jostain todellisesta henkilöstä, ja johon liitetään ko. henkilön käymää kirjeenvaihtoa.
Kirjoitetaan kaunokirjallinen historiallinen romaani.
Kirjoitetaan elämäkerta, joka on joko tehty henkilön kanssa yhteistyössä, tai sitten käytetty lähdeaineistoa.
Nämä ylläolevat minä kaikki ymmärrän.
Sitä minä en ymmärrä, että annetaan haastatteluja, joissa kerrotaan "tositarina", jossa nimet, päivämäärät on muutettu. Vakuutetaan, että tämä on totta, tai sitten vakuutetaan, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA. Julkaistaan aitoja päiväkirjan sivuja. Kerrotaan, ettei ne ole aitoja. Annetaan lausunto, ettei itse olla niitä kirjoitettu. Viitataan blogeihin, jotka ovat tarinaan liittyvien henkilöiden AITOJA kirjoituksia. Kerrotaan, että eivät ne niin aitoja olekaan, niitä on editoitu. Muistetaan vakuuttaa taas, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA. Vakuutetaan myös, että TÄMÄ ON TOTTA JOSSAIN JOLLEKIN. Mennään ajankohtaisohjelmaan puhumaan, ikään kuin asia on totta. Kerrotaan, että kirja on totta, mutta fiktiivinen. Kerrotaan, että totta on, että joku on kuollut. Kerrotaan, että totta on ainakin se, että joku on joskus kuollut jossain. Muistetaan mainita, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA.
Ja loppuviimeksi todetaan, että ei sillä ole edes merkitystä, että onko tämä totta vai ei.
Sori, jos olen yksinkertainen, kun että minun on vaikea ymmärtää tästä yhtikäs mitään.
Taustalla oleva tapaus ei kuitenkaan välttämättä ole johtanut kuolemaan, kyseessä ei välttämättä ole tyttö, hänen ikänsä ei välttämättä ole 15 vuotta.
TARINA on fiktiivinen, mutta se on syntynyt todellisen tapauksen pohjalta eli siihen on lisätty ja otettu pois asioita.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää?Ajatteles nyt itsekin.
Esimerkiksi julkaistaan jonkun henkilön päiväkirja sellaisenaan.
On todellinen tarina, joka puetaan kaunokirjalliseen muotoon ja jossa otetaan taiteellisia vapauksia.
Kirjoitetaan selostus jostain tapahtumasta sellaisena, kuin se on tapahtunut.
Kirjoitetaan kaunokirjallinen teos jostain todellisesta henkilöstä, ja johon liitetään ko. henkilön käymää kirjeenvaihtoa.
Kirjoitetaan kaunokirjallinen historiallinen romaani.
Kirjoitetaan elämäkerta, joka on joko tehty henkilön kanssa yhteistyössä, tai sitten käytetty lähdeaineistoa.
Nämä ylläolevat minä kaikki ymmärrän.
Sitä minä en ymmärrä, että annetaan haastatteluja, joissa kerrotaan "tositarina", jossa nimet, päivämäärät on muutettu. Vakuutetaan, että tämä on totta, tai sitten vakuutetaan, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA. Julkaistaan aitoja päiväkirjan sivuja. Kerrotaan, ettei ne ole aitoja. Annetaan lausunto, ettei itse olla niitä kirjoitettu. Viitataan blogeihin, jotka ovat tarinaan liittyvien henkilöiden AITOJA kirjoituksia. Kerrotaan, että eivät ne niin aitoja olekaan, niitä on editoitu. Muistetaan vakuuttaa taas, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA. Vakuutetaan myös, että TÄMÄ ON TOTTA JOSSAIN JOLLEKIN. Mennään ajankohtaisohjelmaan puhumaan, ikään kuin asia on totta. Kerrotaan, että kirja on totta, mutta fiktiivinen. Kerrotaan, että totta on, että joku on kuollut. Kerrotaan, että totta on ainakin se, että joku on joskus kuollut jossain. Muistetaan mainita, että TÄMÄ VOISI OLLA TOTTA.
Ja loppuviimeksi todetaan, että ei sillä ole edes merkitystä, että onko tämä totta vai ei.
Sori, jos olen yksinkertainen, kun että minun on vaikea ymmärtää tästä yhtikäs mitään.
joku kohta on ihan totta, toinen melkein totta ja kolmas lähes totta. Mutta tietenkään kirjoittaja ei voi paljastaa mikä kohta on mitäkin.
joku kohta on ihan totta, toinen melkein totta ja kolmas lähes totta. Mutta tietenkään kirjoittaja ei voi paljastaa mikä kohta on mitäkin.
Kaikkein parasta olisi, kun olisi kertonut saaneensa kirjaansa kimmokkeen tositapahtumista, mutta tehnyt sitten täysin kaunokirjallisen teoksen.
Mutta eihän kukaan kirjasta olisi kiinnostunut ilman tätä Enkeli-Elisa henkilöpalvontaa. Siis Enkeli-Elisaa, joka eli ja kuoli joskus jossain, saattoi olla tyttö tai poika, mies tai nainen, nuori tai vanha, ehkä piti päiväkirjaa ehkä ei, kenties kiusattiin tai ei kiusattu jne.
M.V. on ollut alunperin liikkeellä omasta mielestään hyvin aikein, eli siis että tavoitteenaan on olluut tuoda esiin kiusaamisasiaa. Mukana on kuitenkin varmasti ollut jo ihan alun alkaenkin joitain kyseenalaisia motiiveja ja ns. itseterapointia, halua saavuttaa jotain ja "näyttää" kiusaajille. Kun homma paisui ja ihailua alkoi tulla (pääsi mm. johtajan rooliin fb-yhteisössä jne.) niin M.V. on todennäköisesti sokaistunut tästä kaikesta ja alkanut kuvitella itestään liikoja, ja samalla ajatellut että voi tehdä mitä vaan hyvän asian eteen (tarkoitus pyhittää keinot).
En missään vaiheessa ole ajatellut, että M.V. olisi ns. paha ihminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä että hänellä on todella pahoja, varmaan osittain kiusaamisesta juontavia ongelmia ja että hänen todellisuudentajunsa on "hieman" hämärtynyt (ei esim. tajua että tuossa Sagajutussa on itsekin kiusaaja). Hänen tekonsa eivät todellakaan ole ok mutta voi hyvin olla että hän itse uskoo niiden olevan.
jos mainostekstissä lukee, että pohjautuu tositapahtumiin? Se, että joku pohjautuu tositapahtumiin ei tarkoita, että kaikki kerrottu on täysin totta vaan, että tositapahtumista on saatu tarinan aihe. Taidat olla itse melkoisen simppeli.