Lue keskustelun säännöt.
ärsyttää lapsen isä, adhd/aspergerlapsi lähtee lomalle
11.07.2012 |
eikä isä usko että lapsella olisi mitään ongelmaa. Olivat viikon mökillä ja lapsi oli ollut koko viikon ottamatta astmalääkkeitä ja vaihtamatta vaatteita. Järvessä oli uinut mutta pesulla ei ollut käynyt, kun ei oltu laitettu pesulle.
Lapsi osaa ottaa lääkkeensä itse kun on jo esiteini, samoin vaihtaa puhtaat päälle ja pakata likaiset muovipussiin, jos siis vain vahditaan että tekee ko. asiat. Muuten jos ei vahdi, sanoo tehneensä muttei oikeasti ole tehnyt mitään.
Nyt lähtee uudestaan viikoksi mökille, ripitin lapsen että varmasti muistaisi ottaa lääkkeensä ja vaihtaa vaatteensa. Minullekin valehteli puhelimessa että kaikki on hoidossa, kun soitin joka päivä ja tarkistin että kaikki on hyvin ja lääkkeet otettu. En toki muuta kotoa käsin voikaan tehdä.
Lapsella siis dg, mutta isä sanoo lapselle itselleenkin ettei usko lapsella olevan mitään vaan kyse on minun hysteerisyydestäni ja että adhd-lääkkeet on huono juttu. Minä, isäpuolensa, lääkäri ja opettaja ollaan kaikki eri linjalla. Mutta isä ei olekaan koskaan elänyt lapsensa kanssa samassa osoitteessa, ihan omasta halustaan. Minusta silti törkeää ettei huolehdi lapsen lääkkeistäkään tuon vertaa, uskoo että lapsi huolehtii itse kun siltä vain tarkistelee että onko lääkkeet otettu.
Meillä välit on jo riitautuneet, minun huolenpidon ja muistuttelun hän jättää omaan arvoonsa ja sitten huutaa lapselle jos olen jostain asiasta soittanut että isän olisi pitänyt huolehtia paremmin. En enää viitsi soittaa ja sanoa, kun ei siitä ole kuin haittaa. En haluaisi laittaa lastakaan sinne enää, mutta en voi kieltää ja lapselle on tärkeää että pääsee isän luo.
Voi huoh. Näitä erityislapsen vanhempana olemisen riemuja. Viikon päästä saan varmaan kotiin astmakohtauksen partaalla olevan, likaisen ja unirytmin sekoittaneen lapsen. Siellä kun ei melatoniineja syödä, nehän on ihan myrkkyä, ulkoilu riittää unensaantiin ja eihän se lomalla haittaa valvoa johonkin kahteen saakka yöllä. Prkl.
Kommentit (78)
Joustamaton ja omaehtoinen.
Aika usein toistuu sama ilmiö. Ensiksi on ongelma ja sen jälkeen alkaa kamala puolustelu jolla selvitetään omaa täydellisyyttään. Minustakin ihanaa että lapsi saa olla ihan oikeasti lomalla ilman jatkuvaa kontrollointia.
t:ADHD-lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joustamaton ja omaehtoinen.
Aika usein toistuu sama ilmiö. Ensiksi on ongelma ja sen jälkeen alkaa kamala puolustelu jolla selvitetään omaa täydellisyyttään. Minustakin ihanaa että lapsi saa olla ihan oikeasti lomalla ilman jatkuvaa kontrollointia.
t:ADHD-lapsen äiti
Enkä rohkenisi niin edes väittää. Olen varmaan tällä hetkellä maailman kamalin äiti, kun olen niin puhki tuohon lapsen olemiseen ja uuvuttaa kaikki niin kovin näin kesälomalla. Ongelma on, eikä se oikeastaan ollut alunalkaenkaan sellainen mihin pelastusta tai neuvoja kaipaisin, mutta sainkin yhden sellaisen; voisin kokeilla tuota kännykkäherätystä lääkkeiden ottoon. En ollut itse tullut ajatelleeksikaan koko asiaa. Pelkkä adhd on asia sinällään, mutta muut liitännäissairaudet tekee jo tilanteesta toisenlaisen. Jaksamista teille rutiinien kestämisten kanssa, minulle ne on raskas osa, en haluaisi rutinoittaa omaa elämääni niin tarkasti kuin tarvitsisi. Minulle se on epämieluisa asia.
ap
Me pidetään taukoa kesällä, muuten menee teho. Poika on tosi onnellinen, sillä menee kuulemma pääsekaisin adhd lääkkeestä. Ei kesällä tarvitse keskittyä. Ei haittaa, vaikka valvoo.
te ootte löytäneet isiksi? Kyllä mun ex hoitaa lasta aivan yhtä vastuuntuntoisesti kuin minäkin. Ah, tulipas hyvä olo, tuli sentään valittua hyvä isä, vaikkei minulle aviomieheksi ollutkaan
mutta pakko kysyä, onko jossain keskustelupalstaa asperger-lasten vanhemmille tms?
Meillä 8-vuotias, jolla eskarissa alettiin epäillä aspergeria. Käytiin neurologilla, joka totesi, että saattaa olla vähän aspergerin piirteitä, mutta ei itse aspergeria, koska ei ole niin kömpelö. Eli pystyi kävelemään viivaa pitkin ja tulemaan itse alas siltä sairaalasängyltä.
Mutta jälleen, kun tätä ketjua luin, luin kertomusta omasta lapsestani (joka ei esim osaa juosta, vaan viipottaa jalat suorina etukumarassa). 2-vuotiaana siskonsa jo ollut monissa asioissa edellä. Tosiaan nämä vessajutut mm vaativat noin 2-10 muistutusta per kerta ja sitten alkaa se inttäminen: mähän tein jo jne, vaikkei olisi tehnyt.
Kaipaisin siis lisätietoa ja ihan käytännön neuvoja, miten lapsen kanssa toimia, jotta arki olisi edes jotenkin järkevämpää.
(Anteeksi, että tulin sotkemaan ketjun)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska se,joka ei tiedä mitään adhd/as-lapsen kanssa elämisestä,ei voi edes tajuta monia asioita,jotka "tavis"-lapsille on päivänselvää.
t.13v as-piirteisen ad/hd pojan äiti
Mistä sä ap tiedät mitä pitkäaikaisvaikutuksia noilla lääkkeillä on?? Esim. melatoniini on hormoni, jota on alettu syöttää kritiikittä lapsille ja nuorille vasta viime vuosikymmenen aikana.
Ja miksi astmalääkettä pitäisi syödä varmuuden vuoksi??
Mun lapsi on ollut myös tuollainen kuin kuvaat, eikä kuollut siihen, että oli lomilla pesemättä ja nukkui miten sattui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sä ap tiedät mitä pitkäaikaisvaikutuksia noilla lääkkeillä on?? Esim. melatoniini on hormoni, jota on alettu syöttää kritiikittä lapsille ja nuorille vasta viime vuosikymmenen aikana.
Ja miksi astmalääkettä pitäisi syödä varmuuden vuoksi??
Mun lapsi on ollut myös tuollainen kuin kuvaat, eikä kuollut siihen, että oli lomilla pesemättä ja nukkui miten sattui.
Joten et taida tietää mitään....
Kirjoitin tuosta melatoniinista kouluikäiselle. Olen miettinyt tuota omaehtoisuutta, on kuin lapsi henkensä edestä vaatisi sen mahdollisuuden sanoa mielipiteensä ja PÄÄTTÄÄ, vaikkei häneltä kysyttäisi mitään tai tilanteessa ei olisi sananvaltaa. Sellainen näsäviisastelija vähän, eilen surkuttelin miehelleni kun uuniperunat eivät paahtuneet ja tämä 5-vuotias pamautti että "olisit kypsentänyt ne mikrossa". En tiedä olisiko pitänyt huutaa, itkeä vaiko nauraa...tokaisin vaan takaisin että älähän viisastele.
Rutiinit ovat tärkeitä ja kuvallista lukujärjestystä vahditaan haukansilmin. Toisaalta jos sinne laitetut jutut eivät miellytäkään, lapsi raivostuu ja yrittää vekslata niitä kuvia. Tuntuu, että kaikkeen pitää sanoa varmuuden vuoksi ensin "EI!" ennenkuin asiaa pohditaan ja se hyväksytåän. Kieltäytyminen ja uhoaminen omista tekemisistä on aina ensireaktio, se on aika raskasta. Siihen päälle as-jumit, kiukuttelu uusista vaatteista (esim. lempihahmolla kuvitetussa paidassa ei ollut muuta vikaa kuin että se oli uusi, hyväksyi käyttöönsä myöhemmin kun huomasi että paita on mukava päällä) ja jatkuva nalkuttaminen, niin avot.
Assia ymmärtää parhaiten assi-vanhempi. Teillä muilla on varmasti raskasta, kun on koko ajan niin paljon friikattavaa!
Mutta älkää pliis syöttäkö lapsillenne niitä lääkkeitä, joista ei ole mitään tietoa, mitä ne ovat tehneet lapsen elimistössä kun hän pääsee aikuiseksi asti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on isompi autistipoika ja pienemmästäkin on koko ajan tuntunut ettei kaikki ole kunnossa. Tyypillinen assi ei mielestäni kuitenkaan ole ollut eikä tyypillinen adhd:kaan. Perheneuvolassa olemme käyneet ja psykologi aloittaa tutkimukset syksyllä (on kyllä paljon tutkittu aiemminkin). Meillä on just tuo kakkaongelma, koko ajan pitää aikuisen vahtia vessakäyntejä tai on housut sotkussa. Uppoutuu akkareihin ja legojuttuihin,ei rekisteröi ohjeita tai ylipäätään että joku puhuu jos mielenkiinto muualla. Ei ikinä ajattele ennen kuin toimii. Jälkeenpäin kaduttaa vasta kun torutaan. Valehtelee. Ei kykene katsomaan silmiin. Jne. Mutta näsäviisastelua, kirjakielen käyttöä, aistiyliherkkyyksiä, nukkumisvaikeuksia, kömpelyyttä, rutiineihin juuttumista tai erityislahjakkuuksia ei ole.
Taitaa meilläkin olla toinen kirjoon kuuluva kaveri. Tytöt taas ovat ihan toista maata..
AP, myötätuntoni on puolellasi, kuulostaa hirveältä. Meillä on autistipojalla ollut paljon yövalvomisia ja melatoniinikin ollut käytössä. Ongelmana ei kuitenkaan yleensä ole iltanukahtaminen vaan yöheräily ja valvominen, mihin melatoniinista ei ole apua. Olen myös kuullut tuon että melatoniinista kannattaisi pitää myös taukoja ettei oma melatoniinin tuotanto häiriinny. Kurjaa ettei isä tunnusta pojan erityisyyttä eikä halua ottaa vastuuta asioista huolehtimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta käsittämätöntä, että joku muka-astmaatikko väittää, että on ihan ok olla viikon ilman lääkkeitä!
Astma on vakava sairaus, joka voi johtaa kuolemaan. Muistapa se, ennenkuin kirjoitat puutaheinää nettiin.
Minulla on omakohtainen, hirveä kokemus, kun ystäväperheessä isä menehtyi astmakohtaukseen 35-vuotiaana. Ei auta hänen kolmelle puoliorvolle lapselleen mennä sanomaan, ettei ne astmalääkkeet niin tärkeitä ole.
Mutta käsittämätöntä, että joku muka-astmaatikko väittää, että on ihan ok olla viikon ilman lääkkeitä!
Astma on vakava sairaus, joka voi johtaa kuolemaan. Muistapa se, ennenkuin kirjoitat puutaheinää nettiin.
Minulla on omakohtainen, hirveä kokemus, kun ystäväperheessä isä menehtyi astmakohtaukseen 35-vuotiaana. Ei auta hänen kolmelle puoliorvolle lapselleen mennä sanomaan, ettei ne astmalääkkeet niin tärkeitä ole.
ennen kuin lääkkeet on saatu käyttöön ja astma suurinpiirtein tasapainoon etten todella kuuntele tuollaista potaskaa astmalääkkeistä, tiedän tasan miten tärkeitä astmalääkkeet on että pysyy hengissä. Todella ikävä kuulla että sun lähipiirissä on tuollaista ollut.
Nykyään astmakin on kai niin yleinen sairaus että sen vakavuutta herkästi vähätellään, jollei ole kokenut tai nähnyt tällaista läheltä piti-tilannetta sen kanssa.
Mietin tuota melatoniittomuutta, mikä on oikea ajankohta sitten antaa valvoa ilman lääkkeitä? Nyt mökillä lapsihan ei siis ota mitään lääkkeitä, astmalääkkeistä soittelen perään ja koetan pitää huolen että muistaisi ottaa ne. Adhd-lääkkeistä olen sanonut ketjussa monet kerrat ettei sitä oteta lomalla. Melatoniinikaan ei siis mene nyt mökillä, tai iskän luona yleisesti muutenkaan.
Kotona kuitenkin otetaan se joka ilta, koska muuten lapsi valvoo AINA sinne päälle puolen yön ja valittelee sängyssä ettei saa unta. Minä en ole pienten lasten äitinä valmis valvomaan hänen kanssaan yötä myöten edes kesälomalla, en itse jaksaisi päivääkään niillä yöunilla mitä lapsi nukkuu ilman melatoniinia. Meillä on parin viikon päästä taas lastenpsykiatrialle varattu aika, taidanpa kysäistä miksi ihmeessä meille ei ole sanottu kertaakaan mitään siitä ettei melatoniinia saisi ilman taukoja käyttää.
Päinvastoin melatoniinia on kehuttu ja sanottu ettei se edes ole lääke, ja että valvominen vahingoittaa kehittyviä aivoja. Ilman melatoniinia lapsi siis nukkuu n. 5h yöunia, melatoniinin avulla saamme nukahtamaan aikaisemmin, mutta aamuisin herää joka tapauksessa samoin kuin aina aiemminkin, eli viimeistään 7-8 aikaan aamulla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän että en itse jaksaisi, menettäisin varmasti mielenterveyteni.
Mun mielestä on kamalaa syöttää jo lapsille adhd-, astmalääkkeitä ja melatoniinia...
Vierailija - 13.07.12 03:12 (ID 15196241)
Mistä sä ap tiedät mitä pitkäaikaisvaikutuksia noilla lääkkeillä on?? Esim. melatoniini on hormoni, jota on alettu syöttää kritiikittä lapsille ja nuorille vasta viime vuosikymmenen aikana. Ja miksi astmalääkettä pitäisi syödä varmuuden vuoksi??
On tutkittu että ADHD- lääkkeen syöminen estää syrjäytymistä, päihdeongelmia, parantaa koulumenestystä, kaverisuhteita ja itsetuntoa. Ilman seuraukset ovat useimmiten hyvin vakavia.
Astma on sairaus josaa keuhkot ovat tulehtuneet. Sitä kortisoonia ei syödä huvikseen vaan jotta pidetään keuhkoista tulehdus poissa tai ainakin lievänä. Kun astmaatikolla todetaan astma, menee monta kuukautta ennenkuin kortisooni parantaa keuhkojen tulehduksen. Kirjoituksesi oli aivan kamalaa luettavaa. Sinä et tiedä tästäkään asiasta yhtään mitää, miksi siis esitätä mielipiteesi?
Melatoniinia voi olla pakko käyttää lyhytaikaisesti, pitkää käyttöä ei suositella ja on totta ettei olla tutkittu tarkasti. ASDHD-lääkkeet olleet varsinkin jenkeissä käytössä kauan ja niitä pidetään turvallisina.
Ei se keuhkojen tulehdus vielä viikossa räjähdä käsiin. Ylireagointia!
Ei se keuhkojen tulehdus vielä viikossa räjähdä käsiin. Ylireagointia!
Jos taas on hiemankin ärtynyt tilanne ennestään niin viikko voi tehdä todella pahaa jälkeä.
ap
mutta pakko kysyä, onko jossain keskustelupalstaa asperger-lasten vanhemmille tms? Meillä 8-vuotias, jolla eskarissa alettiin epäillä aspergeria. Käytiin neurologilla, joka totesi, että saattaa olla vähän aspergerin piirteitä, mutta ei itse aspergeria, koska ei ole niin kömpelö. Eli pystyi kävelemään viivaa pitkin ja tulemaan itse alas siltä sairaalasängyltä. Mutta jälleen, kun tätä ketjua luin, luin kertomusta omasta lapsestani (joka ei esim osaa juosta, vaan viipottaa jalat suorina etukumarassa). 2-vuotiaana siskonsa jo ollut monissa asioissa edellä. Tosiaan nämä vessajutut mm vaativat noin 2-10 muistutusta per kerta ja sitten alkaa se inttäminen: mähän tein jo jne, vaikkei olisi tehnyt. Kaipaisin siis lisätietoa ja ihan käytännön neuvoja, miten lapsen kanssa toimia, jotta arki olisi edes jotenkin järkevämpää. (Anteeksi, että tulin sotkemaan ketjun)
Neurologinne kuulostaa todella oudolta. Kömpelyys EI ole aspergerissa diagnoosikriteeri, ja vaikka osa asseista on aika kömpelöitä, kaikki eivät ole. Omalla lapsellani on sivudiagnoosina motoriikan erityisvaikeudet, mutta se siis on erillisdiagnoosi.
Asperger-lapsille, nuorille, aikuisille ja as-lasten vanhemmille on omat keskustelusivunsa osoitteessa www.aspalsta.net. Mukaan vaan!
Ap:lle sanoisin, että olet jaksanut ihailtavan tyynesti vastailla kaikenlaisille pökiöille, joilla ei ole selvästi hittojakaan tietoa aspergerista, adhd:sta tai astmasta. Mitä he ovat sinulle mussuttamaan lääkityksistä mutuiluja! Eiköhän teidän lääkärinne nyt hitto vie tiedä lääkkeistä hiukan enemmän kuin joku veltto WIKIPEDIA!
;-)
-35-
En luottaisi yksittäiseen lääkäriin puolueettomana lähteenä.
Vaan ON erilainen ja tarvitsee rutiineja. En halua sanoa että sairas, mutta sairaushan asperger on. Erityislapsella on erityistarpeet ja ne on usein joustamattomampia ne tarpeet, kuin ns. "terveen" lapsen tarpeet. Se on asia jonka ymmärtää vain seuratessaan läheltä erityislapsen elämää.
ap