Mieheni joutuu vankilaan. Aion valehdella lapsille..??

he voivat puolustautua nälvimiseltä alkuunsa. Mutta jos tieto tulee toisten nälviessä, on lasten asema paljon vaikeapi. Minusta heitä suojelee parhaiten kertomalla asiasta suoraan mutta lempeästi ja lausein, joita lapsi voi hyödyntää, jos joku alkaa nälvimään.

Hyvin harva tietää tuomiosta. En haluaisi kenenkään tietävän, koska asia hävettää minuakin aivan älyttömästi. En usko, että kukaan lapsille sitä kertoisi, mutta miten voisin olla täysin varma...?? En mitenkään.



Pelkään kaatavani lasten selkään suuren taakan, jos kerron heille. He kuvittelevat vankilan tyyliin jonkinlaiseksi "kidutuspaikaksi"..



Aika helvetin vaikea tilanne tämä on. Pitäisikö lapsille kertoa ja kieltää heitä kertomasta kenellekään? Onko sekään oikein kaataa salaisuus lasten niskaan? En oikeasti halua, että lasten kaverit saavat tietää ja alkavat kiusata.

Vankien läheisille on olemassa tukipalveluita esim. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä:



http://www.krits.fi/PERHETYO/perhetyosivu.shtml



Kannattaa kysyä asiantuntevaa apua siihen, miten lapsille kannattaa puhua toisen vanhemman vankeustuomiosta. Valehtelu ei varmaankaan kannata kouluikäisille, ikävämpää jos paljastuu ja lapset menettävät luottamuksensa vanhempiinsa.

Jos riski on pieni, niin salaa vaan. En minäkään kertoisi. Ja vaikka totuus joskus paljastuisi, niin ei se maailma siihenkään kaadu. Sitten kerrot lapsille, että halusitte suojella heitä ja piste. Kautta maailman on lapsilta salattu tällaisia ja suurin osa on jäänytkin salaisuudeksi ainakin aikuisikään. Eikä ne lapset siitä traumatisoidu, vaikka sitten paljastuisikin myöhemmin totuus.



Sanot vaan, että isä menee ulkomaille ja piste.

kauan teidän perheissä vankila-ajan asiat ovat pyörineet mielissä ja puheissa sen jälkeen, kun puoliso on vapautunut? jos siis elämä on vankilan jälkeen jatkunut kaidalla tiellä.

Turha kuviteella että ulkopuoliset eivät tuomitsisi teitä.



joo, sehän onkih hyvä lapselle opettaa että vankilassa on hyvät olot, terrveellsitä ruokaa, saa olla ulkona ja kivoja kavereita, töitäkin voi tehdä. Siinä sitä on mallia kerrakseen. Eipähän tarvitse sen jälkeen pitää enää vankilaa rangaistuksena. Isi menee lomalle!

Luultavasti teet ihan oikein. Voithan kertoa totuuden sitten joskus myöhemmin kun lapset ovat isompia ja ymmärtävät.



Mutta aika pahan miehen kanssa olet ryhtynyt olemaan. Mä ottaisin kyllä eron tuon takia.

ja kertoisin totuuden kun lapset isompia ja päässeet kasvamaan. Voi ottaa itsetunnollekin että isä on linnakundi.



Tietenkin pitää myös miettiä että onko tämä ainutkertaista, eli pysyykö miehesi jatkossa pois linnasta. Yleensä tuollaiset säätäjät joutuu vaikeuksiin jatkossakin vaikka kuinka väittäisivät kääntäneensä kelkkaa.

Mutta aika pahan miehen kanssa olet ryhtynyt olemaan. Mä ottaisin kyllä eron tuon takia.

[/quote]

Eihän ap tiennyt (ainakin luulisin?) miestä valitessaan että vankilaan joutuisi??



Meillä miehen istumisesta on jo 6 vuotta,enkä enää oikeastaan ajattele asiaa sen kummemmin.Kun hän ottaa häppää kunnolla tulee hänestä "riidanhaastaja" ja silloin mielessä käy että joko nyt taas..Mutta hän ei enää sitä viinaa otakaan niin kuin ennen ja on pysynyt kaidalla tiellä.Käy töissä ja kaikki on hyvin.

Olen silti hänelle sanonut että ero tulee varmasti jos vielä joskus joutuu jostain kiven sisään.Toista kertaa en jaksaisi..

Mieheni siis istui pahoinpitelystä,ehkäpä hieman eri juttu kuin petokset.

Mutta aika pahan miehen kanssa olet ryhtynyt olemaan. Mä ottaisin kyllä eron tuon takia.

[/quote]

Eihän ap tiennyt (ainakin luulisin?) miestä valitessaan että vankilaan joutuisi??



Meillä miehen istumisesta on jo 6 vuotta,enkä enää oikeastaan ajattele asiaa sen kummemmin.Kun hän ottaa häppää kunnolla tulee hänestä "riidanhaastaja" ja silloin mielessä käy että joko nyt taas..Mutta hän ei enää sitä viinaa otakaan niin kuin ennen ja on pysynyt kaidalla tiellä.Käy töissä ja kaikki on hyvin.

Olen silti hänelle sanonut että ero tulee varmasti jos vielä joskus joutuu jostain kiven sisään.Toista kertaa en jaksaisi..

Mieheni siis istui pahoinpitelystä,ehkäpä hieman eri juttu kuin petokset.

Itse kertoisin lapsille etta isa on vankilassa (lapsien ikiin sopivalla tavalla), silla mita vahemman ahdistusta salailusta ja valehtelusta, sen parempi. On ilmapiiri kotonakin parempi.



Miehesi teko ei pahenna sinua tai lapsianne. Lapseni saavat olla kavereita sinun lastesi kanssa kuten ennenkin.



Oma sukulaisesi on ollut tutkintavankeudessa ja vaikeammasta asiasta kuin sinun miehesi. Asuvat pienella paikkakunnalla, eika hanta kukaan sen kummemmin ole hylannyt, vaikka asia yleisessa tiedossa onkin. Hanella on tyopaikka ja perhe voi ihan ok.



Avoimuutta ja rehellisyytta tama kuitenkin vaatii. Jos asiaa salaillaan, tututkin kuvittelevat helposti, etta tuomio tuli esim. vakivaltarikoksista. Talousrikoksia ei usein mielleta yhta "vakaviksi".



Miehesi, sinun ja lastenkin kannalta olisi hyva jos vierailisitte ja pitaisitte yhteytta. 6kk menee nopeasti. Miettikaa jo valmiiksi miehesi kanssa, mika hanen tyotilanteensa on kun tuomio on sovitettu tai kuka hoitaa yrityksen asiat.



Monesti tallaiset tuomiot tulevat talousrikoksista, kun on oma yritys jonka kirjanpidossa/ rahoituksessa on ollut ongelmia tai on kierretty veroja. Ei se talousrikostuomio tai tekokaan kenestakaan viela peruspahaa ihmista tee.



Paljon voimia!

Tsekkaa täältä:

http://www.porttivapauteen.fi/neuvonta/usein_kysyttya/kerronko_lapselle…



"Vanhemmat voivat ajatella suojelevansa lasta, jos he eivät kerro totuutta, tai he eivät tiedä, miten asiasta pitäisi kertoa. Tosiasiassa vanhemman vankeutta ei voi salata lapselta. Hän kuulee perheen aikuisten keskusteluja ja usein myös ympäristö tietää asiasta. Lapsi voi kuulla asian toisilta lapsilta pihalla, koulussa tai päiväkodissa. Lapselle on annettava keskustelun avulla välineet, joilla hän selviää vaikeasta tilanteesta sekä itsensä että ympäristönsä kanssa. Vanhempi voi hakea tukea asian käsittelyyn lapsen kanssa päiväkodista tai koulusta."

Jostakin ja joskus se totuus tulee kuitenkin ilmi. Tiesithän muuten että esim. käräoikeudessa tuollaiset jutut on julkisia ja lähes kuka vaan voi niitä mennä seuraamaan? Samoten oikeussalien ovessa on tiedot kuka ja millä asialla siellä on käsiteltävänä.



Salaamalla myös opetat lapsillesi että pieni vilppi on hyväksyttävää.



-lakitiedon ope, joka on käynyt lukiolaisten kanssa käräoikeudessa katsomassa talousrikosten käsittelyä

ajattelit valehdella asiasta, niin eivätkö lapset kävisi tapaamassa isäänsä kertaakaan tuona aikana?

Todennäköisesti asia tulee lapsille kuitenkin jostain suunnasta vastaan ja sitten ihan yllättäin. Lisäksi voi mennä luottamus omiin vanhempiin jos noinkin ison mittakaavan asia jätetään kertomatta tai vielä pahempaa - valehdellaan päin näköä.



Lapset ovat jo sen ikäisiä, että heille voi kertoa asian kunnon selityksin. Kun he tietävät mistä on kyse niin kykenevät puolustautumaan jos sellaiseen on tarve. Voitte puhua lasten kanssa asiasta ihan kunnolla ja siitä minkälaisia reaktioita asia voi vieraissa ihmisissä aiheuttaa, miten mahdolliseen kiusaamiseen voi suhtautua jne. Ylipäätään voi olla, että lapset eivät edes halua asiasta kertoa eteenpäin ja ehkä hyvä niin. En kuitenkaan lähtisi salaamaan lapsilta noin merkittävää asiaa.

Kiitos asiallisista viesteistä. Ne laittoivat minut miettimään asiaa uudestaan.



Olen hyvin katkera miehelleni, että hänen typeryytensä takia joudumme kaikki kärsimään. En tiedä pääsenkö tästä katkeruudesta ja vihasta yli mitenkään. Nykyään lähes päivittäin mietin, että ehkä ero olisi ainoa tarkaisu siihen.



Voi tosiaan olla, että valehtelu olisi lyhytkatseista. Aivan kamala tämä umpikuja, jossa olen. IKINÄ en olisi voinut kuvitella olevani tällaisessa tilanteessa.



Jotenkin ajattelen, että jos nyt tuon puoli vuotta salaisuus säilyy, niin sitten juttu on ohi, palaamme normaaliin elämään ja äkkiä se miehen poissaolo unohtuu..???

puhua "joutumisesta"? Eiköhän asia ole niin, että ihminen hankkii itsensä vankilaan. Kyllä sitä rikoksia tehdessä yleensä tietää, että laittomilla poluilla ollaan ja vankilakeikka on edessä jos/kun (toivottavasti) kiinni jää.

Kyllähän se jossain vaiheessa tulee ilmi joka tapauksessa, vaikka kun lapset on aikuisia. Valheen vuoksi voi mennä välit ja luottamus isään pitkäksi aikaa/lopullisesti. Kannattaako se riski?

Opiskelen oikeustiedettä, ja opiskelujen yhteydessä olen ollut paljon tekemisissä vankien ja rikoksista syytettyjen kanssa. Syytettyinä on paljon päihdeongelmaisia, mutta paljon myös ns. tavallisia, perheellisiä ihmisiä, joista ei oikeussalin aulassa pysty sanomaan kuka on se lakimies ja kuka rikollinen. En näe vankilaa kovin pahana paikkana, mutta lapsena olisin pitänyt sitä pelottavana. Kannatan kuitenkin avoimuutta, sitä, että lapsille kerrotaan millainen vankila on (Ei sellainen paikka kuin elokuvissa!), että isä teki virheitä, menee vankilaan, mutta että isällä ei ole hätää siellä, ja että isä tulee vielä takaisin. Lapselle voi sanoa ettei asiaa tarvitse pelätä, eikä isän joutumista vankilaan tarvitse hävetä, mutta ettei siitä ehkä kannata kertoa eteenpäin.

Jos et halua kertoa isän joutumisesta vankilaan, mutta luulet että toisten lasten vanhemmat ovat tästä tietoisia (Käsitelty mediassa? Avoin oikeudenkäynti?), voisit ehkä ottaa yhteyttä lasten opettajaan ja pyytää muilta vanhemmilta etteivät kerro tästä heidän lapsilleen.

Jos talousrikos, niistä yleenä kirjoitellaan lehdissäkin. Pahin tapaus on se että jonkun koulukaverin vanhemmat kieltää omia lapsiaan leikkimästä sinun lastesi kanssa koska lastesi isä on vankilassa. Tällöin totuus paljastuu kaverien kautta.



Sitä paitsi käsittääkseni Suomessa vankila on sellainen, josta pääsee viikonloppuvapaille. Mitäs sitten selittäisit lapsille? Että isi nyt sieltä ulkomailta sattuu tulemaan viikonlopuksi kotiin.



Muuten tekisin varmaan itsekin noin, mutta pelottaisi kyllä se että totuus tulisi toisten lasten vanhempien kautta ilmi.